Turulle taas huomiota

Epäedustavuudella ei ole merkitystä. Eivätpä olleet kovin edustavia muutakaan kuvassa näkyneet vanhat ukkelit. Keski-ikä lienee jossakin seitsemänkympin paremmalla puolella.

Ihan itse voit tuoreesta Fides -lehdestä lukea Piispamme hyvyydestä ja suuresta sydämestä. Ei hän turhaan ole Pyhän Sydämen Pappien Sääntökunnassa! Siinä kerrotaan miten laupias ja armelias Piispamme sallii pastori Jan Aartsin vaikka asua Suomessa. Armo on jälleen Katolisessa Kirkossamme käynyt oikeudesta. Lukekaa ja tutustukaa asiaan!

Grecian kirjoitti:

Ihan itse voit tuoreesta Fides -lehdestä lukea Piispamme hyvyydestä ja suuresta sydämestä. Ei hän turhaan ole Pyhän Sydämen Pappien Sääntökunnassa! Siinä kerrotaan miten laupias ja armelias Piispamme sallii pastori Jan Aartsin vaikka asua Suomessa. Armo on jälleen Katolisessa Kirkossamme käynyt oikeudesta. Lukekaa ja tutustukaa asiaan!

Lue lisää

Ihanaa, olet siis palannut! Nyt meillä alkaa olla toivoa Perunamiehenkin paluusta, jota tulin aikanani tänne tuuraamaan. Kun Perunamies astuu kuvioihin, voin pitää pitempääkin taukoa (kuten hän), sillä työkiireet ovat kovat.

Liisa-Maria kirjoitti:

Ihanaa, olet siis palannut! Nyt meillä alkaa olla toivoa Perunamiehenkin paluusta, jota tulin aikanani tänne tuuraamaan. Kun Perunamies astuu kuvioihin, voin pitää pitempääkin taukoa (kuten hän), sillä työkiireet ovat kovat.

Lue lisää

Ihanaa,trollit, ihanaa! Nyt kun olette kehuneet toisenne ja piispan, voitte ryhtyä jatkamaan isä Janin oikeudenmukaisen kohtelun ylistämistä. MacLaren tallia uhkaa vakoiluepäilysten vuoksi vuoden sulkeminen ja Suomen Keke Rosberg pitää tällaista aivan kauhistuttavana ajatuksena: jossain suhteessa rangaistuksen pitäisi olla kokonaisuuteen sanoo Keke televiisiossa. Isä Janin "ajokielto" kesti viitisen vuotta, repikää siitä, hus,hus, toimeen! Lukijat odottavat viestejänne malttamattomina, ne eivät koskaan jätä kylmiksi.

Liisa-Maria kirjoitti:

Ihanaa, olet siis palannut! Nyt meillä alkaa olla toivoa Perunamiehenkin paluusta, jota tulin aikanani tänne tuuraamaan. Kun Perunamies astuu kuvioihin, voin pitää pitempääkin taukoa (kuten hän), sillä työkiireet ovat kovat.

Lue lisää

Kiitos lämpimästä toivotuksesta. Minulla alkoi aikoinaan tauko kun loman aikana ostin uuden tietokoneen enkä sillä päässyt pitkään aikaa tänne palomuureista läpi. Jäi sitten kirjoittamine taka alalle. Tauko venyi pitemmäksi kun oli tarkoitus. Sitten söi kaiken ajan mittava muutos yritys-toimeni rakenteessa. Muutos on aina raskasta ja vaatii yrittäjältä paljon panostusta. Se näkyy myös ajan vähyydessä. Nyt sekin taas rullaa uudella innolla oikein mukavasti ja palomuuritkin on laitettu oikealle mallille jo aikaa sitten. Yritän tänne vaatimattomasti vähän oikean Katolisen opetuksen mukaista viestiä kirjotella mitä aika sallii.
Välitän lämpimät ja ystävälliset terveisesi Perunamiehelle. Uskon että hänestäkin on varmaan mukava taas palata tänne juttelemaan. Hän on kiireitään valitellut mutta Uskon asialle on aina aikaa. Tämä on periaatteena meillä Katolilaisilla miehillä.

Toisessa keskustelussa Birgittalainen kertoi avoimesti seurakuntansa ahdistuksesta. Vertaus nukketeatteriin voi olla hyvinkin osuva.

Stelliksen nukketeatteriesitys oli monessa suhteessa hyvin paljastava tapahtuma, vaikka minua loukkasi nukkien kanssa temppuileminen kirkkotilassa.

Jong Li kirjoitti:

Stelliksen nukketeatteriesitys oli monessa suhteessa hyvin paljastava tapahtuma, vaikka minua loukkasi nukkien kanssa temppuileminen kirkkotilassa.

Nukketeatterin pitäminen kirkossa voi olla hyvinkin puolalainen tapa, mutta suomalaisten uskonnollisuutta sellainen loukkaa. Kuulemma kommunistiaikana Puolassa pidettiin kirkossa jopa poliittisia tapahtumia, joihin verrattuna nukketeatteri on kai ihan okei, mutta nykyaikana sellainen ei sovi.

Koska Gebaran esikuvana on kaikessa Puola, täytyy siksi kai nukketeatteritkin järjestää kirkkotilassa.

Henrikiläinen kirjoitti:

Nukketeatterin pitäminen kirkossa voi olla hyvinkin puolalainen tapa, mutta suomalaisten uskonnollisuutta sellainen loukkaa. Kuulemma kommunistiaikana Puolassa pidettiin kirkossa jopa poliittisia tapahtumia, joihin verrattuna nukketeatteri on kai ihan okei, mutta nykyaikana sellainen ei sovi.

Koska Gebaran esikuvana on kaikessa Puola, täytyy siksi kai nukketeatteritkin järjestää kirkkotilassa.

Lue lisää

Miten kirkkoherra Peter Gebara liittyy moiseen nukketeatteriesitykseen? Oliko hän mukana sitä järjestämässä?

Minustakaan nukketeatterin paikkana ei voi olla sakraalitila.

"Tuskinpa mistään muusta seurakunnasta kaikuu yhtä paljon valituksia ja saa kuulla pahasta olosta kuin Turusta."

Turkulaiset, voisitteko selostaa tarkemmin? Olen sen verran uusi katolilainen, etten tiedä asiasta muuta kuin sen mitä huhupuheina olen voinut kuulla. Kiitos.

Jauch kirjoitti:

"Tuskinpa mistään muusta seurakunnasta kaikuu yhtä paljon valituksia ja saa kuulla pahasta olosta kuin Turusta."

Turkulaiset, voisitteko selostaa tarkemmin? Olen sen verran uusi katolilainen, etten tiedä asiasta muuta kuin sen mitä huhupuheina olen voinut kuulla. Kiitos.

Lue lisää

Pidän perusteltuna vastata osaltani esitettyyn kysymykseen. En pyri sanomaan mitään lopullista totuutta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunnan tilanteesta, kunhan vain kerron omista kokemuksistani.

Isä Wieslaw Swiech oli täällä aivan erinomainen kirkkoherra. Samoin olivat häntä edeltäneet muut puolalaiset. Isä Wieslawin siirto kansleriksi oli minusta täysin mielivaltainen ja järjetön teko, jolle ei annettu oikein mitään selitystä. Hän oli ehtinyt toimia täällä vasta noin kolme vuotta ja oli juuri oppinut tuntemaan meidät.

Ongelmat alkoivat vasta nykyisen kirkkoherran tultua ja ne ovat hyvin näkyvät. Suomalaisena olen pannut merkille miten lähes kaikki muut suomalaiset ovat kaikonneet pois seurakuntamme messuista ja muusta elämästä. Siihen on monta syytä.

Pahin on se, että pienestä seurakunnastamme on tullut "yhden miehen show". Kommunistisessa Puolassa oli ilmeisesti tapana, että pappi oli seurakunnan sankari, keskeinen isä-hahmo ja jopa stand-up -koomikko. Sellainen ei tosiaankaan sovi kotimaahamme. Meillä papilta edellytetään aivan luonnollista, arvokasta ja sanoisinkin hengellistä johtajuutta.

Toinen syy on se, että aika monet suomalaisista seurakuntalaisista tuntevat olevansa ei-tervetulleita seurakunnan toimintaan. Tuoreessa muistissa on vielä se, miten kirkkoherra iloitsi siitä, että "jopa suomalaiset" saivat yhden edustajan seurakuntaneuvostoon. Käännynnäisinä meitä kohdellaan kuin 2. luokan katolilaisia. Niitä niinsanotusti "oikeita" ovat irakilaiset, vietnamilaiset, puolalaiset... mutta emme me omassa kotimaassamme. En ole koskaan ollut rasisti, mutta minusta voisi helposti tulla sellainen tässä tilanteessa, jos en olisi kristitty.

Kolmas syy on seurakunnan ilmeinen aliarvioiminen kirkkoherran taholta. Saarnoissa meille opetetaan yksinkertaisia asioita kuin ensikommuuniolapsille ikään tai saarnataan moraalista ja katekismuksesta. Sellainen ei anna mitään hengellistä ravintoa, vaan tuntuu paremminkin uuvuttavalta ja ahdistavalta. Lisäksi minusta tuntuu, että tässä ahdistavassa ilmapiirissä toiset katolilaiset ovat ryhtyneet ikään kuin kyttäämään ja leimaamaan toisia. Kun käyn kirkossa, saan tuntea "kappas vain kun tuokin on tänne vaivautunut".

Seurakuntamme ilonaihe ovat birgittalaissisaret. Suorastaan ihmettelen miten he jaksavat. Ehkä he eivät jaksakaan, vaan hymy voi peittää alleen paljonkin katkeruutta.

Tässä lyhyesti sanottuna tilanteemme Turussa. Kerran eloisasta, yhtenäisestä ja aktiivisesta seurakunnasta on jäljellä enää pelkät hyvät muistot. Joskus olen ajatellut jopa erota kirkosta, mutta ainakin ne muistot pitävät minut kirkossa. Tulevaisuuteen en jaksa enää luottaa.

Turun srk:n jäsen kirjoitti:

Pidän perusteltuna vastata osaltani esitettyyn kysymykseen. En pyri sanomaan mitään lopullista totuutta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunnan tilanteesta, kunhan vain kerron omista kokemuksistani.

Isä Wieslaw Swiech oli täällä aivan erinomainen kirkkoherra. Samoin olivat häntä edeltäneet muut puolalaiset. Isä Wieslawin siirto kansleriksi oli minusta täysin mielivaltainen ja järjetön teko, jolle ei annettu oikein mitään selitystä. Hän oli ehtinyt toimia täällä vasta noin kolme vuotta ja oli juuri oppinut tuntemaan meidät.

Ongelmat alkoivat vasta nykyisen kirkkoherran tultua ja ne ovat hyvin näkyvät. Suomalaisena olen pannut merkille miten lähes kaikki muut suomalaiset ovat kaikonneet pois seurakuntamme messuista ja muusta elämästä. Siihen on monta syytä.

Pahin on se, että pienestä seurakunnastamme on tullut "yhden miehen show". Kommunistisessa Puolassa oli ilmeisesti tapana, että pappi oli seurakunnan sankari, keskeinen isä-hahmo ja jopa stand-up -koomikko. Sellainen ei tosiaankaan sovi kotimaahamme. Meillä papilta edellytetään aivan luonnollista, arvokasta ja sanoisinkin hengellistä johtajuutta.

Toinen syy on se, että aika monet suomalaisista seurakuntalaisista tuntevat olevansa ei-tervetulleita seurakunnan toimintaan. Tuoreessa muistissa on vielä se, miten kirkkoherra iloitsi siitä, että "jopa suomalaiset" saivat yhden edustajan seurakuntaneuvostoon. Käännynnäisinä meitä kohdellaan kuin 2. luokan katolilaisia. Niitä niinsanotusti "oikeita" ovat irakilaiset, vietnamilaiset, puolalaiset... mutta emme me omassa kotimaassamme. En ole koskaan ollut rasisti, mutta minusta voisi helposti tulla sellainen tässä tilanteessa, jos en olisi kristitty.

Kolmas syy on seurakunnan ilmeinen aliarvioiminen kirkkoherran taholta. Saarnoissa meille opetetaan yksinkertaisia asioita kuin ensikommuuniolapsille ikään tai saarnataan moraalista ja katekismuksesta. Sellainen ei anna mitään hengellistä ravintoa, vaan tuntuu paremminkin uuvuttavalta ja ahdistavalta. Lisäksi minusta tuntuu, että tässä ahdistavassa ilmapiirissä toiset katolilaiset ovat ryhtyneet ikään kuin kyttäämään ja leimaamaan toisia. Kun käyn kirkossa, saan tuntea "kappas vain kun tuokin on tänne vaivautunut".

Seurakuntamme ilonaihe ovat birgittalaissisaret. Suorastaan ihmettelen miten he jaksavat. Ehkä he eivät jaksakaan, vaan hymy voi peittää alleen paljonkin katkeruutta.

Tässä lyhyesti sanottuna tilanteemme Turussa. Kerran eloisasta, yhtenäisestä ja aktiivisesta seurakunnasta on jäljellä enää pelkät hyvät muistot. Joskus olen ajatellut jopa erota kirkosta, mutta ainakin ne muistot pitävät minut kirkossa. Tulevaisuuteen en jaksa enää luottaa.

Lue lisää

Kamalaa! Tietosi vahvistavat sen mitä Birgittalainen kertoi aikaisemmin seurakuntasi tilanteesta.

Turun srk:n jäsen kirjoitti:

Pidän perusteltuna vastata osaltani esitettyyn kysymykseen. En pyri sanomaan mitään lopullista totuutta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunnan tilanteesta, kunhan vain kerron omista kokemuksistani.

Isä Wieslaw Swiech oli täällä aivan erinomainen kirkkoherra. Samoin olivat häntä edeltäneet muut puolalaiset. Isä Wieslawin siirto kansleriksi oli minusta täysin mielivaltainen ja järjetön teko, jolle ei annettu oikein mitään selitystä. Hän oli ehtinyt toimia täällä vasta noin kolme vuotta ja oli juuri oppinut tuntemaan meidät.

Ongelmat alkoivat vasta nykyisen kirkkoherran tultua ja ne ovat hyvin näkyvät. Suomalaisena olen pannut merkille miten lähes kaikki muut suomalaiset ovat kaikonneet pois seurakuntamme messuista ja muusta elämästä. Siihen on monta syytä.

Pahin on se, että pienestä seurakunnastamme on tullut "yhden miehen show". Kommunistisessa Puolassa oli ilmeisesti tapana, että pappi oli seurakunnan sankari, keskeinen isä-hahmo ja jopa stand-up -koomikko. Sellainen ei tosiaankaan sovi kotimaahamme. Meillä papilta edellytetään aivan luonnollista, arvokasta ja sanoisinkin hengellistä johtajuutta.

Toinen syy on se, että aika monet suomalaisista seurakuntalaisista tuntevat olevansa ei-tervetulleita seurakunnan toimintaan. Tuoreessa muistissa on vielä se, miten kirkkoherra iloitsi siitä, että "jopa suomalaiset" saivat yhden edustajan seurakuntaneuvostoon. Käännynnäisinä meitä kohdellaan kuin 2. luokan katolilaisia. Niitä niinsanotusti "oikeita" ovat irakilaiset, vietnamilaiset, puolalaiset... mutta emme me omassa kotimaassamme. En ole koskaan ollut rasisti, mutta minusta voisi helposti tulla sellainen tässä tilanteessa, jos en olisi kristitty.

Kolmas syy on seurakunnan ilmeinen aliarvioiminen kirkkoherran taholta. Saarnoissa meille opetetaan yksinkertaisia asioita kuin ensikommuuniolapsille ikään tai saarnataan moraalista ja katekismuksesta. Sellainen ei anna mitään hengellistä ravintoa, vaan tuntuu paremminkin uuvuttavalta ja ahdistavalta. Lisäksi minusta tuntuu, että tässä ahdistavassa ilmapiirissä toiset katolilaiset ovat ryhtyneet ikään kuin kyttäämään ja leimaamaan toisia. Kun käyn kirkossa, saan tuntea "kappas vain kun tuokin on tänne vaivautunut".

Seurakuntamme ilonaihe ovat birgittalaissisaret. Suorastaan ihmettelen miten he jaksavat. Ehkä he eivät jaksakaan, vaan hymy voi peittää alleen paljonkin katkeruutta.

Tässä lyhyesti sanottuna tilanteemme Turussa. Kerran eloisasta, yhtenäisestä ja aktiivisesta seurakunnasta on jäljellä enää pelkät hyvät muistot. Joskus olen ajatellut jopa erota kirkosta, mutta ainakin ne muistot pitävät minut kirkossa. Tulevaisuuteen en jaksa enää luottaa.

Lue lisää

Olisi hyvän mielenkiintoista kuulla muidenkin arvioita. Allekirjoitatteko Turun srk:n jäsenen kuvauksen kovin surullisesta tilanteestanne?

aktiivikatolilainen kirjoitti:

Olisi hyvän mielenkiintoista kuulla muidenkin arvioita. Allekirjoitatteko Turun srk:n jäsenen kuvauksen kovin surullisesta tilanteestanne?

joka sana.
Puolalaisuus ei sinänsä ole koskaan ollut meille ongelma. Juuri eilen eräs verkostoitumatomaton seurakuntalainen esitti toiveen, että saisimme isä Wieslawin takaisin. Samoin hän muisteli isä Ryszardin aikaa kauniina ja uskomattomana aikana, melkein unennäkönä. Varsin kivuttomasti tapahtui siirtyminen hollantilaisajasta puolalaisaikaan, Vossiiliajasta Missiiliaikaan kuten ekumeenisessä piiriissä sanottin. Isä Ryszard suoritti seurakuntaneuvoston avulla kyselyn, mitä kukin osaisi ja olisi halukas tekemään seurakuntansa hyväksi. Kaikille ilmoittautuneille löytyi oma sarkansa ja halukkaille kaikille löytyi työtä ja tehtäviä. Sama jatkui hänen nuoren seuraajansa aikana, ja seurakunta oli sangen yhtenäinen. On murheellista, miten edellisten sukupolvien rakennustyö on sortunut hetkessä. Uskolliset ja osaavat palvelijat ovat lähteneet syystä taikka toisesta.

Turun srk:n jäsen kirjoitti:

Pidän perusteltuna vastata osaltani esitettyyn kysymykseen. En pyri sanomaan mitään lopullista totuutta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunnan tilanteesta, kunhan vain kerron omista kokemuksistani.

Isä Wieslaw Swiech oli täällä aivan erinomainen kirkkoherra. Samoin olivat häntä edeltäneet muut puolalaiset. Isä Wieslawin siirto kansleriksi oli minusta täysin mielivaltainen ja järjetön teko, jolle ei annettu oikein mitään selitystä. Hän oli ehtinyt toimia täällä vasta noin kolme vuotta ja oli juuri oppinut tuntemaan meidät.

Ongelmat alkoivat vasta nykyisen kirkkoherran tultua ja ne ovat hyvin näkyvät. Suomalaisena olen pannut merkille miten lähes kaikki muut suomalaiset ovat kaikonneet pois seurakuntamme messuista ja muusta elämästä. Siihen on monta syytä.

Pahin on se, että pienestä seurakunnastamme on tullut "yhden miehen show". Kommunistisessa Puolassa oli ilmeisesti tapana, että pappi oli seurakunnan sankari, keskeinen isä-hahmo ja jopa stand-up -koomikko. Sellainen ei tosiaankaan sovi kotimaahamme. Meillä papilta edellytetään aivan luonnollista, arvokasta ja sanoisinkin hengellistä johtajuutta.

Toinen syy on se, että aika monet suomalaisista seurakuntalaisista tuntevat olevansa ei-tervetulleita seurakunnan toimintaan. Tuoreessa muistissa on vielä se, miten kirkkoherra iloitsi siitä, että "jopa suomalaiset" saivat yhden edustajan seurakuntaneuvostoon. Käännynnäisinä meitä kohdellaan kuin 2. luokan katolilaisia. Niitä niinsanotusti "oikeita" ovat irakilaiset, vietnamilaiset, puolalaiset... mutta emme me omassa kotimaassamme. En ole koskaan ollut rasisti, mutta minusta voisi helposti tulla sellainen tässä tilanteessa, jos en olisi kristitty.

Kolmas syy on seurakunnan ilmeinen aliarvioiminen kirkkoherran taholta. Saarnoissa meille opetetaan yksinkertaisia asioita kuin ensikommuuniolapsille ikään tai saarnataan moraalista ja katekismuksesta. Sellainen ei anna mitään hengellistä ravintoa, vaan tuntuu paremminkin uuvuttavalta ja ahdistavalta. Lisäksi minusta tuntuu, että tässä ahdistavassa ilmapiirissä toiset katolilaiset ovat ryhtyneet ikään kuin kyttäämään ja leimaamaan toisia. Kun käyn kirkossa, saan tuntea "kappas vain kun tuokin on tänne vaivautunut".

Seurakuntamme ilonaihe ovat birgittalaissisaret. Suorastaan ihmettelen miten he jaksavat. Ehkä he eivät jaksakaan, vaan hymy voi peittää alleen paljonkin katkeruutta.

Tässä lyhyesti sanottuna tilanteemme Turussa. Kerran eloisasta, yhtenäisestä ja aktiivisesta seurakunnasta on jäljellä enää pelkät hyvät muistot. Joskus olen ajatellut jopa erota kirkosta, mutta ainakin ne muistot pitävät minut kirkossa. Tulevaisuuteen en jaksa enää luottaa.

Lue lisää

Oli tilaisuus osallistua tänään päämessuun Turussa. Kirkkoherra Gebara saarnasi päivän teksteistä, joihin sisältyi mm. vertaus tuhlaajapojasta.
Muistan piispa Verschurenin viimeisinä virkavuosinaan pitämän hienon saarnan tuhlaajapoika-aiheesta. Tämä vertaus antaa loputtomasti mahdollisuuksia syvälliseen syyllisyyden, synnintunnon ja armon pohdintaan.
Kirkkoherra Gebara saarnasi tosiaan kuten sanot: kuin lapsille. Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin syventämiseen, ei yhtään omakohtaista löytöä, ei mitään muuta kuin lasten katekeesin tasoista hokemista ripittäytymisen ja eukatistiaan osallistumisen tärkeydestä kristillisyyden harjoittamisessa. Heppoisemmaksi ja helpommaksi ei tuhlaajapoikasaarnan kirjoittaminen voisi tulla.
Saarna olisi kaikessa pinnallisuudessaan vaatinut edes oikolukua. Jos parikymmentä vuotta Suomessa asunut pappi kirjoittaa: "--hän ei myönsi, että --" (tarkoittaen: ei myönnä) tai: "hän ei pysty tulla ja palata Isän luokse" tai: "hän tunnusti tämän omaksensa syyksensä", hänen kannattaisi nöyrtyä oikoluettamaan tekstinsä jollakulla suomalaisella.

Repostor kirjoitti:

Oli tilaisuus osallistua tänään päämessuun Turussa. Kirkkoherra Gebara saarnasi päivän teksteistä, joihin sisältyi mm. vertaus tuhlaajapojasta.
Muistan piispa Verschurenin viimeisinä virkavuosinaan pitämän hienon saarnan tuhlaajapoika-aiheesta. Tämä vertaus antaa loputtomasti mahdollisuuksia syvälliseen syyllisyyden, synnintunnon ja armon pohdintaan.
Kirkkoherra Gebara saarnasi tosiaan kuten sanot: kuin lapsille. Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin syventämiseen, ei yhtään omakohtaista löytöä, ei mitään muuta kuin lasten katekeesin tasoista hokemista ripittäytymisen ja eukatistiaan osallistumisen tärkeydestä kristillisyyden harjoittamisessa. Heppoisemmaksi ja helpommaksi ei tuhlaajapoikasaarnan kirjoittaminen voisi tulla.
Saarna olisi kaikessa pinnallisuudessaan vaatinut edes oikolukua. Jos parikymmentä vuotta Suomessa asunut pappi kirjoittaa: "--hän ei myönsi, että --" (tarkoittaen: ei myönnä) tai: "hän ei pysty tulla ja palata Isän luokse" tai: "hän tunnusti tämän omaksensa syyksensä", hänen kannattaisi nöyrtyä oikoluettamaan tekstinsä jollakulla suomalaisella.

Lue lisää

"Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin...."

Tosiaan kannattaisi oikoluettaa kirjoituksensa ennen kuin sen julkaisee.

Mikä on luse / tekti?

oikoluettaa kirjoitti:

"Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin...."

Tosiaan kannattaisi oikoluettaa kirjoituksensa ennen kuin sen julkaisee.

Mikä on luse / tekti?

Lue lisää

Ansaitsin näpäytyksesi, olisi kannattanut olla tarkempi oman kirjoitukseni kanssa. "Luseen" pitäisi olla lause ja "tektin" teksti. Ja minä kun vielä olen suomalainen; voi kuinka ylpeys taas kävi lankeemuksen edellä!

oikoluettaa kirjoitti:

"Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin...."

Tosiaan kannattaisi oikoluettaa kirjoituksensa ennen kuin sen julkaisee.

Mikä on luse / tekti?

Lue lisää

Epäonnistuin sekä terävän kritiikin esittämisessä eilisestä saarnasta että yrittäessäni vastata sinulle tänä aamuna.
Mutta siis oikeassa olet, minunkin kannattaisi oikoluettaa kirjoitukseni ;)

Repostor kirjoitti:

Oli tilaisuus osallistua tänään päämessuun Turussa. Kirkkoherra Gebara saarnasi päivän teksteistä, joihin sisältyi mm. vertaus tuhlaajapojasta.
Muistan piispa Verschurenin viimeisinä virkavuosinaan pitämän hienon saarnan tuhlaajapoika-aiheesta. Tämä vertaus antaa loputtomasti mahdollisuuksia syvälliseen syyllisyyden, synnintunnon ja armon pohdintaan.
Kirkkoherra Gebara saarnasi tosiaan kuten sanot: kuin lapsille. Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin syventämiseen, ei yhtään omakohtaista löytöä, ei mitään muuta kuin lasten katekeesin tasoista hokemista ripittäytymisen ja eukatistiaan osallistumisen tärkeydestä kristillisyyden harjoittamisessa. Heppoisemmaksi ja helpommaksi ei tuhlaajapoikasaarnan kirjoittaminen voisi tulla.
Saarna olisi kaikessa pinnallisuudessaan vaatinut edes oikolukua. Jos parikymmentä vuotta Suomessa asunut pappi kirjoittaa: "--hän ei myönsi, että --" (tarkoittaen: ei myönnä) tai: "hän ei pysty tulla ja palata Isän luokse" tai: "hän tunnusti tämän omaksensa syyksensä", hänen kannattaisi nöyrtyä oikoluettamaan tekstinsä jollakulla suomalaisella.

Lue lisää

En ole (onneksi) turkulainen, mutta vierailen ajoittain Turussa ja joskus olen osallistunut messuunkin Pyhän Birgitan kirkossa. Olen pannut merkille ihan samat asiat kuin sinä: kirkkoherra saarnaa kuin lapsille, aliarvoi kuulijoitaan ja joskus suorastaan läksyttää meitä.

Muistan yhden saarnan, jossa hän melkein väitti rippituolin olevan ratkaisu maailman kaikkiin ongelmiin. Miten naiivia! Meitä kristittyjä on vain pieni osa maailman kansoista ja vaikka me kävisimme ripittäytymässä vaikka joka päivä, poistaisiko se maailman hädän?

Minustakin Turun seurakunnan tilanne on yhdellä sanalla sanottuna AHDISTAVA. Sitä se ei ollut vielä muutama vuosi sitten, joten katseet kohdistuvat nykyiseen kirkkoherraan.

Repostor kirjoitti:

Oli tilaisuus osallistua tänään päämessuun Turussa. Kirkkoherra Gebara saarnasi päivän teksteistä, joihin sisältyi mm. vertaus tuhlaajapojasta.
Muistan piispa Verschurenin viimeisinä virkavuosinaan pitämän hienon saarnan tuhlaajapoika-aiheesta. Tämä vertaus antaa loputtomasti mahdollisuuksia syvälliseen syyllisyyden, synnintunnon ja armon pohdintaan.
Kirkkoherra Gebara saarnasi tosiaan kuten sanot: kuin lapsille. Ei yhtään lusetta, joka olisi edes pyrkinyt Raamatun tektin syventämiseen, ei yhtään omakohtaista löytöä, ei mitään muuta kuin lasten katekeesin tasoista hokemista ripittäytymisen ja eukatistiaan osallistumisen tärkeydestä kristillisyyden harjoittamisessa. Heppoisemmaksi ja helpommaksi ei tuhlaajapoikasaarnan kirjoittaminen voisi tulla.
Saarna olisi kaikessa pinnallisuudessaan vaatinut edes oikolukua. Jos parikymmentä vuotta Suomessa asunut pappi kirjoittaa: "--hän ei myönsi, että --" (tarkoittaen: ei myönnä) tai: "hän ei pysty tulla ja palata Isän luokse" tai: "hän tunnusti tämän omaksensa syyksensä", hänen kannattaisi nöyrtyä oikoluettamaan tekstinsä jollakulla suomalaisella.

Lue lisää

Kirkkoherra Gebara osaa täällä kauemmin toimineista puolalaispapeista suomea ylivoimaisesti huonoiten. Tämä surullinen tosiasia ei lisänne hänen kunniaansa, mainetta tosin sitäkin enemmän.

Turun srk:n jäsen kirjoitti:

Pidän perusteltuna vastata osaltani esitettyyn kysymykseen. En pyri sanomaan mitään lopullista totuutta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunnan tilanteesta, kunhan vain kerron omista kokemuksistani.

Isä Wieslaw Swiech oli täällä aivan erinomainen kirkkoherra. Samoin olivat häntä edeltäneet muut puolalaiset. Isä Wieslawin siirto kansleriksi oli minusta täysin mielivaltainen ja järjetön teko, jolle ei annettu oikein mitään selitystä. Hän oli ehtinyt toimia täällä vasta noin kolme vuotta ja oli juuri oppinut tuntemaan meidät.

Ongelmat alkoivat vasta nykyisen kirkkoherran tultua ja ne ovat hyvin näkyvät. Suomalaisena olen pannut merkille miten lähes kaikki muut suomalaiset ovat kaikonneet pois seurakuntamme messuista ja muusta elämästä. Siihen on monta syytä.

Pahin on se, että pienestä seurakunnastamme on tullut "yhden miehen show". Kommunistisessa Puolassa oli ilmeisesti tapana, että pappi oli seurakunnan sankari, keskeinen isä-hahmo ja jopa stand-up -koomikko. Sellainen ei tosiaankaan sovi kotimaahamme. Meillä papilta edellytetään aivan luonnollista, arvokasta ja sanoisinkin hengellistä johtajuutta.

Toinen syy on se, että aika monet suomalaisista seurakuntalaisista tuntevat olevansa ei-tervetulleita seurakunnan toimintaan. Tuoreessa muistissa on vielä se, miten kirkkoherra iloitsi siitä, että "jopa suomalaiset" saivat yhden edustajan seurakuntaneuvostoon. Käännynnäisinä meitä kohdellaan kuin 2. luokan katolilaisia. Niitä niinsanotusti "oikeita" ovat irakilaiset, vietnamilaiset, puolalaiset... mutta emme me omassa kotimaassamme. En ole koskaan ollut rasisti, mutta minusta voisi helposti tulla sellainen tässä tilanteessa, jos en olisi kristitty.

Kolmas syy on seurakunnan ilmeinen aliarvioiminen kirkkoherran taholta. Saarnoissa meille opetetaan yksinkertaisia asioita kuin ensikommuuniolapsille ikään tai saarnataan moraalista ja katekismuksesta. Sellainen ei anna mitään hengellistä ravintoa, vaan tuntuu paremminkin uuvuttavalta ja ahdistavalta. Lisäksi minusta tuntuu, että tässä ahdistavassa ilmapiirissä toiset katolilaiset ovat ryhtyneet ikään kuin kyttäämään ja leimaamaan toisia. Kun käyn kirkossa, saan tuntea "kappas vain kun tuokin on tänne vaivautunut".

Seurakuntamme ilonaihe ovat birgittalaissisaret. Suorastaan ihmettelen miten he jaksavat. Ehkä he eivät jaksakaan, vaan hymy voi peittää alleen paljonkin katkeruutta.

Tässä lyhyesti sanottuna tilanteemme Turussa. Kerran eloisasta, yhtenäisestä ja aktiivisesta seurakunnasta on jäljellä enää pelkät hyvät muistot. Joskus olen ajatellut jopa erota kirkosta, mutta ainakin ne muistot pitävät minut kirkossa. Tulevaisuuteen en jaksa enää luottaa.

Lue lisää

siis kuinka tämä voi olla mahdollista, eikö teille ihmisillä ole parempaa tekemistä kuin pilkata Meidän seurakuntamme kirkkoherraa??? Herätkää hyvät ihmiset kukaan ei mene kirkkoon papin takia eikä Jumala tuomionpäivänä kysyy teiltä papin teosta vaan omasta panettelustanne!!! olen ollut Turun seurakunnan jäsen monta vuotta ja nyt näen kuinka seurakuntamme oikein kukoistaa, vai harmittaako se teitä, kun Kirkkoherramme Peter Gebara ottaa myös lapset huomioon järjestämällä heille nukketeatteria Joulusta tai Pyhän Henrikin elämänkerrasta?? Vai sekö häiritsee kun hän on saanut nuoria kokoontumaan kirkkoon ja olemaan aktiivisia katolilaisia? vaiko se että kirkossa toimii nykyään monia eri järjestöjä mm. Teresat, Inter nos yms. yms.
Ai niin Jos ette ole huomanneet niin meidän seurakunta on kansainvälinen ja sen takia on mahtavaa kun Kirkkoherra ottaa asian huomioon kun saarnaa yksinkertaisemmalla suomenkielellä ja hei onhan olemassa Raamattupiiri ja teologinen opintopiiri, jos kaipaatte enemmän...
Sori tuottaa pettymystä, mutta kannattaa katsoa kuinka moni suomalainen liittyi seurakuuntaamme viime vuonna, ennen kuin alatte puhua siitä, etä suomalaiset ovat hävinneet seurakunnastamme. noh ne, joilla muut seurakuntalaiset eivät kelpaa niin kai ne on hävinneet. Jumalan kiitos, kun meidän kirkkoherramme on persoonaltaan vahva muuten hän olisi nukke niiden surakuntalaisten käsissä, jotka luulivat hallitsevansa kaikkea kirkossamme tapahtuvaa ja onneksi ne ovatkin hävinneet seúrakunnastamme.... Ai niin suokaa anteeksi minun huonoa suomenkieltä, sillä minäkin olen niitä yksinkertaisia ei suomalaisia seurakuntalaisia... Lopuksi hankikaa toista harrastusta kuin juoruminen ja toisten mustaa maalaaminen...

Nyt kun isä Jan on saanut "anteeksi", piispan on syytä kiirehtiä jatkamaan hänelle uskollisten voimien palkitsemista. Kuka on seuraavana vuorossa ja mikä keksitään palkinnoksi?

Ainoa TODELLA ansioitunut palkittu on ollut tähän mennessä isä Teemu Sippo.

Jong Li kirjoitti:

Nyt kun isä Jan on saanut "anteeksi", piispan on syytä kiirehtiä jatkamaan hänelle uskollisten voimien palkitsemista. Kuka on seuraavana vuorossa ja mikä keksitään palkinnoksi?

Ainoa TODELLA ansioitunut palkittu on ollut tähän mennessä isä Teemu Sippo.

Lue lisää

"Ainoa TODELLA ansioitunut palkittu on ollut tähän mennessä isä Teemu Sippo."

Täysin samaa mieltä!

Turhalta ja lapselliselta tuntuu minustakin ritarikuntiin liittyvät "seremoniat", viitat jne. Miksei ritari voi olla vaan yksinkertaisesti ritari ja vannoa valansa ilman omituisia kommervenkkejä? Mieluummin köyhyyden hengessä kuin jonain ihmeporukkana. Se, että he tekevät hyväntekeväisyystyötä, on kunnioitettavaa ja hyvää. Siitä heille kiitos! Muu on lapsellista.

myös minä kirjoitti:

Turhalta ja lapselliselta tuntuu minustakin ritarikuntiin liittyvät "seremoniat", viitat jne. Miksei ritari voi olla vaan yksinkertaisesti ritari ja vannoa valansa ilman omituisia kommervenkkejä? Mieluummin köyhyyden hengessä kuin jonain ihmeporukkana. Se, että he tekevät hyväntekeväisyystyötä, on kunnioitettavaa ja hyvää. Siitä heille kiitos! Muu on lapsellista.

Lue lisää

"Se, että he tekevät hyväntekeväisyystyötä, on kunnioitettavaa ja hyvää. Siitä heille kiitos! Muu on lapsellista."

Naulan kantaan! Unohdin alla olevassa viestissäni mainita tuon puolen. Tosin toivottavampaa kai olisi, että kirkkoherra tekisi hyväntekeväisyystyötä paremminkin omassa seurakunnassaan.

Jong Li kirjoitti:

Nyt kun isä Jan on saanut "anteeksi", piispan on syytä kiirehtiä jatkamaan hänelle uskollisten voimien palkitsemista. Kuka on seuraavana vuorossa ja mikä keksitään palkinnoksi?

Ainoa TODELLA ansioitunut palkittu on ollut tähän mennessä isä Teemu Sippo.

Lue lisää

Vilpittömästi ja vakaasti uskon, ettei piispalla ole osaa eikä arpaa Turun kirkkoherran ritariksi kutsumiseen. Käsittääkseni asialla ovat olleet Maltan ritarit itse tai ainakin toinen heistä.

Käsittääkseni Luigi de Anna on kirkkoherran seurakuntaneuvoon nimittämä jäsen.

"Niinpä niin, tästä eteenpäin isä Gebara voi allekirjoittaa asiakirjat De Annan lailla: Peter Gebara de Turku, Armon ja nöyryyden ritari. Missä nöyryys???"

... ja armo!!!

...me emme hauku emmekä panettele ketään.
Minusta tuntuu vain siltä, että Helsingin hiippakunnassa ritareita syntyy nykyisin kuin sienet sateella, joten sallinet että minäkin, kuten Sam G, ihmettelen miksi nyt hyväksytään ritarikunnan jäseniksi jopa tavallisia köyhyyden valan tehneitä pappeja. Kysymyksessä saattaa hyvinkin olla Maltan ritarikunnan alennustila, joten me kaikki hiippakuntalaiset voisimme tulla jäseniksi ja saada vaikka jonkun tittelin ja - miksi ei – Maltan ritarikunnan passin.
Fides artikkelin kirjoittajan mukaan Maltan ritarikunnalla on hyväntekeväisyystoimintaa noin 100 maassa ja se avustaa noin 15 miljoonaa ihmistä.
Saanko taas ihmetellä, millä rahalla järjestetään ko. hyväntekeväisyyttä, jos Suomen jäsenet ovat köyhät ja kuuluvat konkurssin partaalla olevaan hiippakuntaan? Onko kysymyksessä ehkä pikemminkin ”köyhät ritarit” (ruokakerho)?
Ehkä seuraavassa artikkelissaan Luigi G.de Anna, Armon ja nöyryyden ritari (siis aateli?), voi myös selittää meille mm. kuka maksoi isä Gebaran matkan Islantiin ja millä tittelillä saamme tulevaisuudessa kutsua isä Gebaran. Minä ehdottaisin ”Peter von Gebarawski de Chorzowice, Armon ja nöyryyden ritari”. Se kuulostaa hyvältä eikä kukaan tule varmasti ihmettelemään, onko hän aateli tai ei.

silloin, kun epäkohtiin ei saada parannusta paikallistasolla.
Sanot "hoitakaa asia henkilökohtaisesti pappienne kanssa". Valitettavasti puhut vastoin parempaa tietoasi; sinänsä oikea periaate ei nimittäin ole onnistunut Turussa erinäisistä yrityksistä huolimatta. Esimerkiksi eräs seurakuntalainen tilasi audienssin kirkkoherralta, tiedustellakseen muun muassa, miksi tämä on esittänyt toisesta seurakuntalaisesta paikkaansa pitämättömiä väitteitä. Käynti oli tulokseton - niin kuin monet muutkin muiden toisissa asioissa tekemät asialliset keskusteluyritykset.

Hei,
Voisitko ystävällisesti tarkentaa miten mielestäsi olen halventanut tai panetellut esim. isä Peteriä? Olen ainoastaan lainannut Fideksen artikkelia (onko Fideksenkin artikkeli mielestäsi panetteleva?)ja sen minussa aiheuttaman mietinnän vuoksi kysynyt
mitä ovat vaikka noin yleisesti ottaen ansiot, joilla joku kutsutaan ritariksi? En pidä loukkaavana tai panettelevana esim. sitä, ettei mitään varsinaisia ansioita tarvittaisikaan, sillä on monta arvostettua seuraa joihin pääsemiseksi tarvitaan lähinnä muutama suosittelija. Maltan ritarikunta herättää kuitenkin tiettyjä "väristyksiä" -mainitseehan Fideskin, että se aito ja alkuperäinen järjestö on vuodesta 1113 toiminut keskeytymättä- ja olettaisin, että siihen kutsuminen edellyttää jotain ansioituneisuutta vaikkapa hyväntekeväisyyden saralla. Ymmärsin artikkelista, että ritarit ja vapaaehtoiset ovat eri asioita. Isä Peter on nyt nimenomaan ritari.

Kysyin myös onko isä Peter aatelinen. Olen vilpittömästi epätietoinen siitä edellyttääkö Maltan varsinaiseksi ritariksi pääseminen aatelista syntyperää (vaikka toisen vanhemman osalta) kun Fides mainitsee "aatelisen maltalaisen perinteen" ja muiden ritarien nimet kalskahtavat aatelisilta. Onko pieni romantiikan kaipuu panettelua tai helventamista? Olisi kovin eksoottista, jos Suomessa toimiva pappi olisi myös kreivi tai vapaaherra tai herttua. Pitäisikö tämä asia pitää salassa? Olihan meillä radiossakin kuuluttajana lähes 40 vuotta kreivi Carl-Erik Creutz eikä tämän asian julkituomista pidetty mitenkään loukkaavana tai panettelevana. Kreivi Creutz oli suuresti arvostettu ja pidetty radiokuuluttaja.

Jos taas pidät nukketeatteri-harrastuksen mainitsemista loukkaavana niin kysyisin miten nukketeatteriharrastus ja radiokuuluttajan työ eroaisivat toisistaan niin, että harrastuksen mainitseminen on panettelevaa ja ammatin mainitseminen ei tai jotenkin... En ymmärrä sinua.

Vierastan sitä, että yksittäisten nimeltä mainittujen pappien asioita käsitellään nettikeskustelussa. Se ei yleensä ole ihan reilua, nämä papit tuskin vastaavat täällä niille, jotka heille esittävät kysymyksiä. Eipä silti, voisivat he kernaasti joskus osallistuakin keskusteluun. Se toisi papit keskelle ihmisten ihmettelyjä ja pohdintoja; olisi ihan tervetullutta, nykyaikaista ja hyödyllistä.
Tässä tapauksessa ei kuitenkaan keskustelun avaaja ole panettelu- tai halventamistarkoituksessa ottanut isä Peter Gembaraa, ritari Peteriä, huomion kohteeksi.

Fideksen juttu kyllä tosiaan jätti aika paljon kysymyksiä, ihan niin kuin Sam G kirjoittaa. Miten sääntökuntapappi voi kuulua myös ritarikuntaan? Se oli minulle uutta. Miksi papeista juuri isä Peter Gebara on kutsuttu ritariksi? En tunne isä Gebaraa kovin hyvin, mutta hän antaa jotenkin ihan toisenlaisen vaikutelman kuin muut juhlamessuihin marssivat ritarit. Isä Gebaran olemme tottuneet näkemään farkuissa ja hiukset hippipituuteen kasvaneina. Eräs pappiskollega nimitti häntä improvisaation mestariksi, mikä kuvaa isä Gebaran yleistä huoletonta suhtautumista asioihin. Mutta aateluus velvoittaa; ehkä isä Gebara on keski-ikään tullessaan omaksumassa uuden tyylin.
Olisi kiinnostavaa kuulla ne perusteet, jotka saivat ritarikunnan pyytämään juuri isä Gebaran jäsenekseen. Tästähän Sam G kirjoittaa, suluissa huomauttaen, että isä Gebaralla lienee erityisiä ansioita. Emme vain tunne niitä.

Turusta olemme kuulleet silloin tällöin kummia. Tässä keskustelunavauksessa ei huomio ole Turun seurakunnan mahdollisissa ongelmissa vaan Maltan ritarikunnan yllättävässä tempauksessa, scj-isä Gebaran ritariksi lyömisessä. Onko siinä jotain ala-arvoista, että tällainen hiippakunnassa ennennäkemätön asia ihmetyttää ja kiinnostaa keskustelijoita?

Hansson kirjoitti:

Vierastan sitä, että yksittäisten nimeltä mainittujen pappien asioita käsitellään nettikeskustelussa. Se ei yleensä ole ihan reilua, nämä papit tuskin vastaavat täällä niille, jotka heille esittävät kysymyksiä. Eipä silti, voisivat he kernaasti joskus osallistuakin keskusteluun. Se toisi papit keskelle ihmisten ihmettelyjä ja pohdintoja; olisi ihan tervetullutta, nykyaikaista ja hyödyllistä.
Tässä tapauksessa ei kuitenkaan keskustelun avaaja ole panettelu- tai halventamistarkoituksessa ottanut isä Peter Gembaraa, ritari Peteriä, huomion kohteeksi.

Fideksen juttu kyllä tosiaan jätti aika paljon kysymyksiä, ihan niin kuin Sam G kirjoittaa. Miten sääntökuntapappi voi kuulua myös ritarikuntaan? Se oli minulle uutta. Miksi papeista juuri isä Peter Gebara on kutsuttu ritariksi? En tunne isä Gebaraa kovin hyvin, mutta hän antaa jotenkin ihan toisenlaisen vaikutelman kuin muut juhlamessuihin marssivat ritarit. Isä Gebaran olemme tottuneet näkemään farkuissa ja hiukset hippipituuteen kasvaneina. Eräs pappiskollega nimitti häntä improvisaation mestariksi, mikä kuvaa isä Gebaran yleistä huoletonta suhtautumista asioihin. Mutta aateluus velvoittaa; ehkä isä Gebara on keski-ikään tullessaan omaksumassa uuden tyylin.
Olisi kiinnostavaa kuulla ne perusteet, jotka saivat ritarikunnan pyytämään juuri isä Gebaran jäsenekseen. Tästähän Sam G kirjoittaa, suluissa huomauttaen, että isä Gebaralla lienee erityisiä ansioita. Emme vain tunne niitä.

Turusta olemme kuulleet silloin tällöin kummia. Tässä keskustelunavauksessa ei huomio ole Turun seurakunnan mahdollisissa ongelmissa vaan Maltan ritarikunnan yllättävässä tempauksessa, scj-isä Gebaran ritariksi lyömisessä. Onko siinä jotain ala-arvoista, että tällainen hiippakunnassa ennennäkemätön asia ihmetyttää ja kiinnostaa keskustelijoita?

Lue lisää

Löytyy lisätietoa Suomessa toimivista Katolisen kirkon hyväksymistä ritarikunnista.

Suomessa on kahden ritarikunnan jäseniä ja siinä toisessa eli Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnassa on jäsenenä mm. sääntökuntapappi Teemu Sippo.

Miksi ette ota selvää asioista. Molemmissa ritarikunnissa on kansleri, joka varmaan antaa lisätietoja ellette uskalla kysyä ritareilta itseltään.

Sam G kirjoitti:

Hei,
Voisitko ystävällisesti tarkentaa miten mielestäsi olen halventanut tai panetellut esim. isä Peteriä? Olen ainoastaan lainannut Fideksen artikkelia (onko Fideksenkin artikkeli mielestäsi panetteleva?)ja sen minussa aiheuttaman mietinnän vuoksi kysynyt
mitä ovat vaikka noin yleisesti ottaen ansiot, joilla joku kutsutaan ritariksi? En pidä loukkaavana tai panettelevana esim. sitä, ettei mitään varsinaisia ansioita tarvittaisikaan, sillä on monta arvostettua seuraa joihin pääsemiseksi tarvitaan lähinnä muutama suosittelija. Maltan ritarikunta herättää kuitenkin tiettyjä "väristyksiä" -mainitseehan Fideskin, että se aito ja alkuperäinen järjestö on vuodesta 1113 toiminut keskeytymättä- ja olettaisin, että siihen kutsuminen edellyttää jotain ansioituneisuutta vaikkapa hyväntekeväisyyden saralla. Ymmärsin artikkelista, että ritarit ja vapaaehtoiset ovat eri asioita. Isä Peter on nyt nimenomaan ritari.

Kysyin myös onko isä Peter aatelinen. Olen vilpittömästi epätietoinen siitä edellyttääkö Maltan varsinaiseksi ritariksi pääseminen aatelista syntyperää (vaikka toisen vanhemman osalta) kun Fides mainitsee "aatelisen maltalaisen perinteen" ja muiden ritarien nimet kalskahtavat aatelisilta. Onko pieni romantiikan kaipuu panettelua tai helventamista? Olisi kovin eksoottista, jos Suomessa toimiva pappi olisi myös kreivi tai vapaaherra tai herttua. Pitäisikö tämä asia pitää salassa? Olihan meillä radiossakin kuuluttajana lähes 40 vuotta kreivi Carl-Erik Creutz eikä tämän asian julkituomista pidetty mitenkään loukkaavana tai panettelevana. Kreivi Creutz oli suuresti arvostettu ja pidetty radiokuuluttaja.

Jos taas pidät nukketeatteri-harrastuksen mainitsemista loukkaavana niin kysyisin miten nukketeatteriharrastus ja radiokuuluttajan työ eroaisivat toisistaan niin, että harrastuksen mainitseminen on panettelevaa ja ammatin mainitseminen ei tai jotenkin... En ymmärrä sinua.

Lue lisää

Tarkennan:
Vastasin sinun viestisi alle, koska se tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Osoitin sen kuitenkin kaikille, jotka panettelevat. Sinä et niinkään sitä mielestäni tehnyt, mutta viittauksesi nukketeatteriin kyllä vaikutti halventavalta. (Ehkä et oikeasti tarkoittanut niin.) Toinen kohta oli "miksi juuri isä Peter olemaan yksi jäsen lisää?" ja kolmas oli arvelusi, että isä Peterin olisi ehkä hyvä pitää sapattivapaata ja lähteä katastrofialueelle papiksi tai auttamaan kuolemansyntiin vajonneita.
Vähän kuin "tervemenoa".(:

Jos olen käsittänyt väärin sanasi ja "vihjauksesi", pyydän anteeksi. Siinä tapauksessa kirjoitukseni ei kohdistu sinuun.

ex-otsir kirjoitti:

Löytyy lisätietoa Suomessa toimivista Katolisen kirkon hyväksymistä ritarikunnista.

Suomessa on kahden ritarikunnan jäseniä ja siinä toisessa eli Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnassa on jäsenenä mm. sääntökuntapappi Teemu Sippo.

Miksi ette ota selvää asioista. Molemmissa ritarikunnissa on kansleri, joka varmaan antaa lisätietoja ellette uskalla kysyä ritareilta itseltään.

Lue lisää

http://www.orderofmalta.org/index.asp?idlingua=5

Hansson kirjoitti:

Vierastan sitä, että yksittäisten nimeltä mainittujen pappien asioita käsitellään nettikeskustelussa. Se ei yleensä ole ihan reilua, nämä papit tuskin vastaavat täällä niille, jotka heille esittävät kysymyksiä. Eipä silti, voisivat he kernaasti joskus osallistuakin keskusteluun. Se toisi papit keskelle ihmisten ihmettelyjä ja pohdintoja; olisi ihan tervetullutta, nykyaikaista ja hyödyllistä.
Tässä tapauksessa ei kuitenkaan keskustelun avaaja ole panettelu- tai halventamistarkoituksessa ottanut isä Peter Gembaraa, ritari Peteriä, huomion kohteeksi.

Fideksen juttu kyllä tosiaan jätti aika paljon kysymyksiä, ihan niin kuin Sam G kirjoittaa. Miten sääntökuntapappi voi kuulua myös ritarikuntaan? Se oli minulle uutta. Miksi papeista juuri isä Peter Gebara on kutsuttu ritariksi? En tunne isä Gebaraa kovin hyvin, mutta hän antaa jotenkin ihan toisenlaisen vaikutelman kuin muut juhlamessuihin marssivat ritarit. Isä Gebaran olemme tottuneet näkemään farkuissa ja hiukset hippipituuteen kasvaneina. Eräs pappiskollega nimitti häntä improvisaation mestariksi, mikä kuvaa isä Gebaran yleistä huoletonta suhtautumista asioihin. Mutta aateluus velvoittaa; ehkä isä Gebara on keski-ikään tullessaan omaksumassa uuden tyylin.
Olisi kiinnostavaa kuulla ne perusteet, jotka saivat ritarikunnan pyytämään juuri isä Gebaran jäsenekseen. Tästähän Sam G kirjoittaa, suluissa huomauttaen, että isä Gebaralla lienee erityisiä ansioita. Emme vain tunne niitä.

Turusta olemme kuulleet silloin tällöin kummia. Tässä keskustelunavauksessa ei huomio ole Turun seurakunnan mahdollisissa ongelmissa vaan Maltan ritarikunnan yllättävässä tempauksessa, scj-isä Gebaran ritariksi lyömisessä. Onko siinä jotain ala-arvoista, että tällainen hiippakunnassa ennennäkemätön asia ihmetyttää ja kiinnostaa keskustelijoita?

Lue lisää

Minusta olet ihan oikeassa, Hansson. Se, että kirkkoherra liittyy ritarikunnan jäseneksi EI OLE yksityiselämään kuuluva tieto, vaan julkinen asia - vieläpä kun asiasta jopa kerrotaan erikseen hiippakunnan lehdessä.

Tuo de Annan kirjoitus on muuten onneton. Ehkä huvittavin (tai sitten onnettomin) kohta on se, jossa meitä muistutetaan Maltanritarin asussa olevan liljan kertovan kantajan aateluudesta. Nyt sitten kaikki tiiraamaan onko Gebaran asussa lilja!

ex-otsir kirjoitti:

Löytyy lisätietoa Suomessa toimivista Katolisen kirkon hyväksymistä ritarikunnista.

Suomessa on kahden ritarikunnan jäseniä ja siinä toisessa eli Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnassa on jäsenenä mm. sääntökuntapappi Teemu Sippo.

Miksi ette ota selvää asioista. Molemmissa ritarikunnissa on kansleri, joka varmaan antaa lisätietoja ellette uskalla kysyä ritareilta itseltään.

Lue lisää

"Suomessa on kahden ritarikunnan jäseniä ja siinä toisessa eli Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnassa on jäsenenä mm. sääntökuntapappi Teemu Sippo."

Isä Teemu toimii Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnan kappalaisena eli hoitaa sen jäsenten keskuudessa papillista tehtävää.

Isä Gebara on taas Maltan ritarikunnassa pelkkä rivijäsen (kuten Fides-lehden jutussa kerrotaan). Hän ei hoida papillista tehtävää, vaan siitä vastaa ruotsalainen pappi Schneider.

Kysymys on siis kahdesta täysin eri asiasta.

No, nyt puhuu taas puolalainen Jolanta, joka on tällä palstalla jo kerran julistanut isä Peterin "parhaimmaksi papiksi". Tarkoittiko hän maailman parhainta vaiko Turun parhainta vaiko kenties Ursininkadun parhainta, jäi silloin avoimeksi.

Just joo, Jolanta. Jos ratkaisu kaikkiin ongelmiimme olisi se, että me maallikot vain kysyisimme asiaa kohteliaasti ja henk.koht. papilta, ei todellakaan puhuta Vatikaanin 2. jälkeisestä katolisesta kirkosta. Kyllä meillä on vastuuta kirkosta ja oikeus tietoon, mm. oikeus tietoon siitä millä ihmeen ansioilla isä Peteristä tuli Maltan ritarikunnan jäsen. Minustakin nimitys on skandaali.

toteutuu kirjoitti:

Tarkennan:
Vastasin sinun viestisi alle, koska se tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Osoitin sen kuitenkin kaikille, jotka panettelevat. Sinä et niinkään sitä mielestäni tehnyt, mutta viittauksesi nukketeatteriin kyllä vaikutti halventavalta. (Ehkä et oikeasti tarkoittanut niin.) Toinen kohta oli "miksi juuri isä Peter olemaan yksi jäsen lisää?" ja kolmas oli arvelusi, että isä Peterin olisi ehkä hyvä pitää sapattivapaata ja lähteä katastrofialueelle papiksi tai auttamaan kuolemansyntiin vajonneita.
Vähän kuin "tervemenoa".(:

Jos olen käsittänyt väärin sanasi ja "vihjauksesi", pyydän anteeksi. Siinä tapauksessa kirjoitukseni ei kohdistu sinuun.

Lue lisää

"Sinä et niinkään sitä mielestäni tehnyt, mutta viittauksesi nukketeatteriin kyllä vaikutti halventavalta."

Jolanta lukee kuin piru raamattua! Miten niin nukketeatteri voisi olla halventavaa? Vai se voisi korkeintaan olla kirkkoa halventavaa mitä nukketeatterin kulissien takana tapahtuu.

Ranskalainen kirjoitti:

...me emme hauku emmekä panettele ketään.
Minusta tuntuu vain siltä, että Helsingin hiippakunnassa ritareita syntyy nykyisin kuin sienet sateella, joten sallinet että minäkin, kuten Sam G, ihmettelen miksi nyt hyväksytään ritarikunnan jäseniksi jopa tavallisia köyhyyden valan tehneitä pappeja. Kysymyksessä saattaa hyvinkin olla Maltan ritarikunnan alennustila, joten me kaikki hiippakuntalaiset voisimme tulla jäseniksi ja saada vaikka jonkun tittelin ja - miksi ei – Maltan ritarikunnan passin.
Fides artikkelin kirjoittajan mukaan Maltan ritarikunnalla on hyväntekeväisyystoimintaa noin 100 maassa ja se avustaa noin 15 miljoonaa ihmistä.
Saanko taas ihmetellä, millä rahalla järjestetään ko. hyväntekeväisyyttä, jos Suomen jäsenet ovat köyhät ja kuuluvat konkurssin partaalla olevaan hiippakuntaan? Onko kysymyksessä ehkä pikemminkin ”köyhät ritarit” (ruokakerho)?
Ehkä seuraavassa artikkelissaan Luigi G.de Anna, Armon ja nöyryyden ritari (siis aateli?), voi myös selittää meille mm. kuka maksoi isä Gebaran matkan Islantiin ja millä tittelillä saamme tulevaisuudessa kutsua isä Gebaran. Minä ehdottaisin ”Peter von Gebarawski de Chorzowice, Armon ja nöyryyden ritari”. Se kuulostaa hyvältä eikä kukaan tule varmasti ihmettelemään, onko hän aateli tai ei.

Lue lisää

Ranskalainen on oikessa. Itsekin vaadin saada tietää mm. kuka maksoi isä Gebaran matkan Islantiin. Saanko arvata? Seurakunta tietysti.

Palstaa ajoittain lukeva kirjoitti:

No, nyt puhuu taas puolalainen Jolanta, joka on tällä palstalla jo kerran julistanut isä Peterin "parhaimmaksi papiksi". Tarkoittiko hän maailman parhainta vaiko Turun parhainta vaiko kenties Ursininkadun parhainta, jäi silloin avoimeksi.

Just joo, Jolanta. Jos ratkaisu kaikkiin ongelmiimme olisi se, että me maallikot vain kysyisimme asiaa kohteliaasti ja henk.koht. papilta, ei todellakaan puhuta Vatikaanin 2. jälkeisestä katolisesta kirkosta. Kyllä meillä on vastuuta kirkosta ja oikeus tietoon, mm. oikeus tietoon siitä millä ihmeen ansioilla isä Peteristä tuli Maltan ritarikunnan jäsen. Minustakin nimitys on skandaali.

Lue lisää

Aina yhtä pirteä puolalaisemme Jolanta on kuin onkin palannut tänne takaisin!

Pian saamme varmaankin jälleen kuulla, ettei meillä suomalaisilla ole oikeutta edes hengittää, koska emme ole "a-i-t-o-j-a" katolilaisia (kirjoitetaan aina noin).

toteutuu kirjoitti:

Tarkennan:
Vastasin sinun viestisi alle, koska se tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Osoitin sen kuitenkin kaikille, jotka panettelevat. Sinä et niinkään sitä mielestäni tehnyt, mutta viittauksesi nukketeatteriin kyllä vaikutti halventavalta. (Ehkä et oikeasti tarkoittanut niin.) Toinen kohta oli "miksi juuri isä Peter olemaan yksi jäsen lisää?" ja kolmas oli arvelusi, että isä Peterin olisi ehkä hyvä pitää sapattivapaata ja lähteä katastrofialueelle papiksi tai auttamaan kuolemansyntiin vajonneita.
Vähän kuin "tervemenoa".(:

Jos olen käsittänyt väärin sanasi ja "vihjauksesi", pyydän anteeksi. Siinä tapauksessa kirjoitukseni ei kohdistu sinuun.

Lue lisää

Kysymykseni "miksi juuri isä Peter olemaan yksi jäsen lisää" ei mielestäni missään tapauksessa ollut asiaton, sillä näin Fides nimenomaan sanoi: Suomeen perustettava delegaatio tarvitsee lisää jäseniä. On mielestäni hyvin luontevaa kysyä miksi juuri isä Peter?

Viittaukseni sapattivapaaseen voidaan tietenkin tulkita ironisesti, mutta ajatellen luterilaista piispa Eero Huovista tsunamialueella en osaa tässäkään ehdotuksessa nähdä mitään naurettavaa. Piispa Huovinen herätti hyvin kahtalaisia tunteita näyttäessään tunteensa luonnonkatastrofin edessä, minun mielestäni aito osallistuminen, tietäminen, näkeminen, aistiminen paikan päällä ON meriitti. Näkemykseni pointti ei ollut keskiössä olemisen pituus, vuosi tai viikkoja, vaan asiaan paneutumisen intensiteetti. Miksi en voi ehdottaa isä Peterille piispa Huovisen jäljissä astumista (jätetään nyt tässä sivuun kirkkokuntien erot ja pidättäydytään kristinuskon yleisimpään osaan).

Mielestäsi sanoin "tervemenoa" isä Peterille. Miksei? Isä Robert sanoi usein kirkkokahvien päätteeksi: "Meillä sanotaan tervetuloa ja tervemenoa!". Ymmärsin, että tällä hän tarkoitti, että kaikella on aikansa: kahvinjuonnilla ja työllä, yhdessä ololla ja erolla, lähdöllä ja paluullakin. "Tervemenoa!" oli kuin onnenpotku: mene siitä sinäkin taas kokemaan jotain ensi viikoksi!

Jauch on oikeassa. Minunkin mielestäni jäsenyys aatelisten ja ns. vanhan rahan ritarikunnassa sotii tökerösti papin köyhyysvalaa vastaan.

On eri asia toimia ritarikunnan kappalaisena kuin sen jäsenenä. Juuri tästä viimeksi mainitusta on Fides-lehden tietojen mukaan khra Gebaran kohdalla kysymys.

Oletko varma, että se on peräisin Puolasta?
Voit tutkiskella myös sellaisia ajatuksia: "the Schebbara's (Gebara) Maltese nobility".

peräisin? kirjoitti:

Oletko varma, että se on peräisin Puolasta?
Voit tutkiskella myös sellaisia ajatuksia: "the Schebbara's (Gebara) Maltese nobility".

Jassoo, siispä mielestäsi kysymyksessä olisikin jemeniläinen kuningassuku, josta osa historian myllerryksessä onkin ajautunut Puolanmaalle pienviljelijöiksi(?). Kaikilla muilla entisen kuningassuvun edustajilla on arabiankieliset nimet ja useimmat heistä ovat muslimeja, mutta vain puolalaishaara olisi nykyään äärikatolinen. Uskottavaa, tosiaankin uskottavaa. Ihmismielen fantasioilla ei tosiaankaan ole rajaa!

Lisätietoja em. kuningassuvusta:

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

peräisin? kirjoitti:

Oletko varma, että se on peräisin Puolasta?
Voit tutkiskella myös sellaisia ajatuksia: "the Schebbara's (Gebara) Maltese nobility".

Kun tuota antamaasi vihjettä lähti seuraamaan, löytyi informaatiota, jonka mukaan Gebara-Jabaran suku kuuluu hassanideihin ja on peräisin jo 800-luvulta eKr muinaisesta Saban kuningaskunnasta. Yksi sukuhaara olisi myöhemmin Lähi-idästä kulkenut Habsburgien Itävaltaan.
Isä Peter Gebara on kertonut syntyneensä ja viettäneensä lapsuutensa Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä.

Kun sallii mielikuvituksen tehdä villejä hyppyjä, voi kuvitella isä Gebaran todella polveutuvan erittäin vanhasta ja hienosta ja huomattavasta suvusta. Kenties hänellä on sellainen sukutausta, että Maltan ritarikunta on hänelle luonteva viitekehys (siihen en ota tässä kantaa, onko ritarikunnan täysi jäsenyys sopivaa papille, joka kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskuntaan).
Luigi de Annan kirjoitus Fideksessä oli aika puutteellinen. Olisi ollut luonnollista, että kun de Anna kertoi tutun pappimme ottamisesta ritarikuntaan, hän olisi selittänyt sitä taustaa, miksi isä Gebara on sen jäsenyyteen kutsuttu.

Tampereel-likka kirjoitti:

Kun tuota antamaasi vihjettä lähti seuraamaan, löytyi informaatiota, jonka mukaan Gebara-Jabaran suku kuuluu hassanideihin ja on peräisin jo 800-luvulta eKr muinaisesta Saban kuningaskunnasta. Yksi sukuhaara olisi myöhemmin Lähi-idästä kulkenut Habsburgien Itävaltaan.
Isä Peter Gebara on kertonut syntyneensä ja viettäneensä lapsuutensa Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä.

Kun sallii mielikuvituksen tehdä villejä hyppyjä, voi kuvitella isä Gebaran todella polveutuvan erittäin vanhasta ja hienosta ja huomattavasta suvusta. Kenties hänellä on sellainen sukutausta, että Maltan ritarikunta on hänelle luonteva viitekehys (siihen en ota tässä kantaa, onko ritarikunnan täysi jäsenyys sopivaa papille, joka kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskuntaan).
Luigi de Annan kirjoitus Fideksessä oli aika puutteellinen. Olisi ollut luonnollista, että kun de Anna kertoi tutun pappimme ottamisesta ritarikuntaan, hän olisi selittänyt sitä taustaa, miksi isä Gebara on sen jäsenyyteen kutsuttu.

Lue lisää

Just joo! Seuraavaksi saamme varmaankin selville, että piispa Józef Wróbel on Kaarle Suuren jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, kun kerran Gebara on Arabian Saban kuninkaan sukua.

Jupiter kirjoitti:

Jassoo, siispä mielestäsi kysymyksessä olisikin jemeniläinen kuningassuku, josta osa historian myllerryksessä onkin ajautunut Puolanmaalle pienviljelijöiksi(?). Kaikilla muilla entisen kuningassuvun edustajilla on arabiankieliset nimet ja useimmat heistä ovat muslimeja, mutta vain puolalaishaara olisi nykyään äärikatolinen. Uskottavaa, tosiaankin uskottavaa. Ihmismielen fantasioilla ei tosiaankaan ole rajaa!

Lisätietoja em. kuningassuvusta:

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Lue lisää

Löytyy nyt siis samasta linkistä:

"The Gebara family includes both Christians and Moslems. The Moslem Gebaras must have adopted Islam during the time of the Arab conquest or after they migrated to a Moslem community.
Anyhow, the Moslems and Christians are cousins and branched out of the one ancestor.
The places where the Christian Gebaras went to were:
Damascus, Marjeyoun, Kornet Shahwan, Jebbata el-Zeit, Ammatour, Zahleh, Jell el Deeb, A'in Airr, Aleppo, Alexandria, Austria, Greece, Turkey."
http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Austria Sleesia Puola
"Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä." ks. Tampereel-likka
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000028862089

Jupiter kirjoitti:

Jassoo, siispä mielestäsi kysymyksessä olisikin jemeniläinen kuningassuku, josta osa historian myllerryksessä onkin ajautunut Puolanmaalle pienviljelijöiksi(?). Kaikilla muilla entisen kuningassuvun edustajilla on arabiankieliset nimet ja useimmat heistä ovat muslimeja, mutta vain puolalaishaara olisi nykyään äärikatolinen. Uskottavaa, tosiaankin uskottavaa. Ihmismielen fantasioilla ei tosiaankaan ole rajaa!

Lisätietoja em. kuningassuvusta:

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Lue lisää

Eli saanko vielä tuolta samasta linkistä:

"In all the ages and epochs the Gebaras went through, there grew up among them men and women who were outstanding in bravery, administrative work, learning, religion and journalism.

You could find among them generals, administrators, bishops, priests, monks, physicians, pharmacists, scientists lawyers, merchants, benefactors, etc."

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Jupiter kirjoitti:

Jassoo, siispä mielestäsi kysymyksessä olisikin jemeniläinen kuningassuku, josta osa historian myllerryksessä onkin ajautunut Puolanmaalle pienviljelijöiksi(?). Kaikilla muilla entisen kuningassuvun edustajilla on arabiankieliset nimet ja useimmat heistä ovat muslimeja, mutta vain puolalaishaara olisi nykyään äärikatolinen. Uskottavaa, tosiaankin uskottavaa. Ihmismielen fantasioilla ei tosiaankaan ole rajaa!

Lisätietoja em. kuningassuvusta:

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Lue lisää

Eli saanko vielä tuolta samasta linkistä:

"In all the ages and epochs the Gebaras went through, there grew up among them men and women who were outstanding in bravery, administrative work, learning, religion and journalism.

You could find among them generals, administrators, bishops, priests, monks, physicians, pharmacists, scientists lawyers, merchants, benefactors, etc."

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Jupiter kirjoitti:

Jassoo, siispä mielestäsi kysymyksessä olisikin jemeniläinen kuningassuku, josta osa historian myllerryksessä onkin ajautunut Puolanmaalle pienviljelijöiksi(?). Kaikilla muilla entisen kuningassuvun edustajilla on arabiankieliset nimet ja useimmat heistä ovat muslimeja, mutta vain puolalaishaara olisi nykyään äärikatolinen. Uskottavaa, tosiaankin uskottavaa. Ihmismielen fantasioilla ei tosiaankaan ole rajaa!

Lisätietoja em. kuningassuvusta:

http://gebara.net/A short history of the Gebara family/Home.aspx

Lue lisää

Jopas jotakin! Ihanko Jemenissä sijainneen Saban kuninkaan jälkeläinen vaikuttaa kirkkoherrana Suomen Turussa?

Jospa palataan taas vaihteeksi maan pinnalle tuhannen ja yhden yön saduista? Ehkä arkisempi, mutta tosiaankin todennäköisempi ja uskottavampi selitys on se, että sleesialaisella Gebaran perheellä on yksinkertaisesti ollut vain samalla tavalla kirjoitettu sukunimi. Minulla on ystävä Kreikassa, jolla on SUOMALAINEN sukunimi! Suku ei ole kuitenkaan kotoisin täältä, vaan on aivan puhtaasti kreikkalainen. Kirjoitusasu vain nyt sattuu olemaan täysin sama.

Jos kuitenkin Gebara on otettu Maltan ritarikunnan jäseneksi "kuninkaallisen" taustansa ansiosta, sitten alkaa minullakin olla täydet mahkut liittyä, jos kerran ritarikunnan sukututkimus on sitä tasoa.

peräisin? kirjoitti:

Oletko varma, että se on peräisin Puolasta?
Voit tutkiskella myös sellaisia ajatuksia: "the Schebbara's (Gebara) Maltese nobility".

Minusta on perin mielenkiintoista, että Gebaran perheen väitettyä "kuninkaallista" taustaa täällä esitellään sellaisten kielioppivirheiden saattelemana, jollaisia ei kukaan suomea äidinkielenään puhuva tekisi:

"Voit tutkiskella myös sellaisia ajatuksia: "the Schebbara's (Gebara) Maltese nobility"."

"Löytyy nyt siis samasta linkistä:"

"Eli saanko vielä tuolta samasta linkistä:"

Tampereel-likka kirjoitti:

Kun tuota antamaasi vihjettä lähti seuraamaan, löytyi informaatiota, jonka mukaan Gebara-Jabaran suku kuuluu hassanideihin ja on peräisin jo 800-luvulta eKr muinaisesta Saban kuningaskunnasta. Yksi sukuhaara olisi myöhemmin Lähi-idästä kulkenut Habsburgien Itävaltaan.
Isä Peter Gebara on kertonut syntyneensä ja viettäneensä lapsuutensa Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä.

Kun sallii mielikuvituksen tehdä villejä hyppyjä, voi kuvitella isä Gebaran todella polveutuvan erittäin vanhasta ja hienosta ja huomattavasta suvusta. Kenties hänellä on sellainen sukutausta, että Maltan ritarikunta on hänelle luonteva viitekehys (siihen en ota tässä kantaa, onko ritarikunnan täysi jäsenyys sopivaa papille, joka kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskuntaan).
Luigi de Annan kirjoitus Fideksessä oli aika puutteellinen. Olisi ollut luonnollista, että kun de Anna kertoi tutun pappimme ottamisesta ritarikuntaan, hän olisi selittänyt sitä taustaa, miksi isä Gebara on sen jäsenyyteen kutsuttu.

Lue lisää

Isä Peterin sukunimi lausutaan "gembara" (olen kuullut mm. piispan sanovan näin). Kun "Gembaraa" googlettaa, löytyy runsaasti puolalaisia henkilöitä eikä enää saabalaista kuningassukua.
Mikä isä Peterin sukunimi oikeastaan on? Voisiko joku puolantaitoinen kertoa?

Tampereel-likka kirjoitti:

Kun tuota antamaasi vihjettä lähti seuraamaan, löytyi informaatiota, jonka mukaan Gebara-Jabaran suku kuuluu hassanideihin ja on peräisin jo 800-luvulta eKr muinaisesta Saban kuningaskunnasta. Yksi sukuhaara olisi myöhemmin Lähi-idästä kulkenut Habsburgien Itävaltaan.
Isä Peter Gebara on kertonut syntyneensä ja viettäneensä lapsuutensa Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä.

Kun sallii mielikuvituksen tehdä villejä hyppyjä, voi kuvitella isä Gebaran todella polveutuvan erittäin vanhasta ja hienosta ja huomattavasta suvusta. Kenties hänellä on sellainen sukutausta, että Maltan ritarikunta on hänelle luonteva viitekehys (siihen en ota tässä kantaa, onko ritarikunnan täysi jäsenyys sopivaa papille, joka kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskuntaan).
Luigi de Annan kirjoitus Fideksessä oli aika puutteellinen. Olisi ollut luonnollista, että kun de Anna kertoi tutun pappimme ottamisesta ritarikuntaan, hän olisi selittänyt sitä taustaa, miksi isä Gebara on sen jäsenyyteen kutsuttu.

Lue lisää

Olen kuullut puolalaisten, mm. piispan, lausuvat isä Peterin nimen "gembara". Kun Gembaraa googlettaa, löytyy liuta puolalaisia henkilöitä, eikä ollenkaan saabalaista kuningassukua.
Voisiko joku puolantaitoinen selittää, miten isä Peterin sukunimi oikein kuuluu, ja miten se kirjoitetaan meidän kirjaimistossamme?

toinen tyttö kirjoitti:

Olen kuullut puolalaisten, mm. piispan, lausuvat isä Peterin nimen "gembara". Kun Gembaraa googlettaa, löytyy liuta puolalaisia henkilöitä, eikä ollenkaan saabalaista kuningassukua.
Voisiko joku puolantaitoinen selittää, miten isä Peterin sukunimi oikein kuuluu, ja miten se kirjoitetaan meidän kirjaimistossamme?

Lue lisää

Suomen kirjaimistossa ei ole nasaalista e-äännettä eli "hännällistä" e:tä (ę), joten kirjoitusasu Suomessa on Gebara, ääntäminen suurinpiirtein [gembara]. En tiedä, toimiiko puolan kielen kirjaimisto palstalla, mutta kokeilen. Näin kirjoitettaessa ę tulee esiin moitteettomasti.

Polyglot kirjoitti:

Suomen kirjaimistossa ei ole nasaalista e-äännettä eli "hännällistä" e:tä (ę), joten kirjoitusasu Suomessa on Gebara, ääntäminen suurinpiirtein [gembara]. En tiedä, toimiiko puolan kielen kirjaimisto palstalla, mutta kokeilen. Näin kirjoitettaessa ę tulee esiin moitteettomasti.

Lue lisää

nimellä Gębara. Ei mitään Saban kuningattareen tai aatelistoon viittavaa.
Maltan ritarit eivät muuten kaikki ole aatelisia ollenkaan. Se tieto puuttuu Fideksen artikkelista.

Polyglot kirjoitti:

nimellä Gębara. Ei mitään Saban kuningattareen tai aatelistoon viittavaa.
Maltan ritarit eivät muuten kaikki ole aatelisia ollenkaan. Se tieto puuttuu Fideksen artikkelista.

Lue lisää

Suorastaan ihailen tyrmistyneenä kielitaitoasi, Polyglot! Puolalais-sleesialaiset Gębarat ja Jemenin Saban kuninkaasta polveutuvat Gebarat ovat siis mitä ilmeisemmin kaksi täysin eri sukua.

Tampereel-likka kirjoitti:

Kun tuota antamaasi vihjettä lähti seuraamaan, löytyi informaatiota, jonka mukaan Gebara-Jabaran suku kuuluu hassanideihin ja on peräisin jo 800-luvulta eKr muinaisesta Saban kuningaskunnasta. Yksi sukuhaara olisi myöhemmin Lähi-idästä kulkenut Habsburgien Itävaltaan.
Isä Peter Gebara on kertonut syntyneensä ja viettäneensä lapsuutensa Sleesiassa, joka ei ole ennen MS II:ta kuulunut Puolaan vaan on joskus ollut osa Habsburgien valtakunnan Böömiä.

Kun sallii mielikuvituksen tehdä villejä hyppyjä, voi kuvitella isä Gebaran todella polveutuvan erittäin vanhasta ja hienosta ja huomattavasta suvusta. Kenties hänellä on sellainen sukutausta, että Maltan ritarikunta on hänelle luonteva viitekehys (siihen en ota tässä kantaa, onko ritarikunnan täysi jäsenyys sopivaa papille, joka kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskuntaan).
Luigi de Annan kirjoitus Fideksessä oli aika puutteellinen. Olisi ollut luonnollista, että kun de Anna kertoi tutun pappimme ottamisesta ritarikuntaan, hän olisi selittänyt sitä taustaa, miksi isä Gebara on sen jäsenyyteen kutsuttu.

Lue lisää

Professorina Luigi de Annan tulisi toki tietää, että kuvien ja tekstin tulee virallisessa tekstissä liittyä toisiinsa. Kuvat olivat tuoreita, mutta teksti kertoi lähinnä menneisyydestä ja ritarikunnan alkuperäisistä periaatteista. Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, että uuden ritarin avut ja ansiot ja perustelut ritariudelle olisi pitänyt esittää Fideksen artikkelissa samoin kuin kertoa Islannin tilaisuudesta eli siitä, mitä uusi ritari lupasi vastaanottaessaan ritarinarvon jne.
Mitä yhteyttä alemman kuvat henkilöillä on ritarikuntaan?

aktiivikatolilainen kirjoitti:

Suorastaan ihailen tyrmistyneenä kielitaitoasi, Polyglot! Puolalais-sleesialaiset Gębarat ja Jemenin Saban kuninkaasta polveutuvat Gebarat ovat siis mitä ilmeisemmin kaksi täysin eri sukua.

Lue lisää

Mitäpäs tuohon tällainen vanhus muuta virkkoisi kuin että ei nimi miestä pahenna ellei sitten mies nimeä.

Mutta sen kyllä sanon, etteivät risuparrat, hippihiukset ja kireät farkut Katoliselle Papille sovi. Sus siunatkoon! Ei ole kunniaksi Pyhälle Roomalaiselle Kirkolle. Vaimokin tuossa vielä päivittelee Fides-lehtemme kuvaa. Oi aikoja, oi tapoja...

Piispanmielinen kirjoitti:

Mitäpäs tuohon tällainen vanhus muuta virkkoisi kuin että ei nimi miestä pahenna ellei sitten mies nimeä.

Mutta sen kyllä sanon, etteivät risuparrat, hippihiukset ja kireät farkut Katoliselle Papille sovi. Sus siunatkoon! Ei ole kunniaksi Pyhälle Roomalaiselle Kirkolle. Vaimokin tuossa vielä päivittelee Fides-lehtemme kuvaa. Oi aikoja, oi tapoja...

Lue lisää

Kerrankin voin olla jostakin samaa mieltä Piispanmielisen kanssa. Kerrankin!

Jauch kirjoitti:

Kerrankin voin olla jostakin samaa mieltä Piispanmielisen kanssa. Kerrankin!

jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut. Ehkä hänelle kannattaisi antaa lahjaksi partakone ja käyttää vanhaa roomalaista tapaa huomauttaa asiasta jokaisella tapaamisella. Kun riittävän moni seurakunnasta tämän tekee, niin ties vaikka isä Peter tulisi järkiinsä.

Synkkä hiihtäjä kirjoitti:

jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut. Ehkä hänelle kannattaisi antaa lahjaksi partakone ja käyttää vanhaa roomalaista tapaa huomauttaa asiasta jokaisella tapaamisella. Kun riittävän moni seurakunnasta tämän tekee, niin ties vaikka isä Peter tulisi järkiinsä.

Lue lisää

ensimmäiestä Korinttilaiskirjeestä.

13 Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin. 14 Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi 15 mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi. 16 Jos joku kuitenkin väittää vastaan, niin sanon hänelle, ettei meillä ole sellaista tapaa eikä yleensäkään Jumalan seurakunnilla.

Synkkä hiihtäjä kirjoitti:

jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut. Ehkä hänelle kannattaisi antaa lahjaksi partakone ja käyttää vanhaa roomalaista tapaa huomauttaa asiasta jokaisella tapaamisella. Kun riittävän moni seurakunnasta tämän tekee, niin ties vaikka isä Peter tulisi järkiinsä.

Lue lisää

"Eikö piispa jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut."

Jos tuo lause on totta ja jos kerran isä Janin rangaistus (julkisuudessa olleiden tietojen perusteella) ruohonleikkurin luvattomasta ostamisesta oli viiden vuoden maastakarkoitus ja messukielto, missä viipyy isä Peterin rangaistus tottelemattomuudesta?

Piispanmielinen kirjoitti:

Mitäpäs tuohon tällainen vanhus muuta virkkoisi kuin että ei nimi miestä pahenna ellei sitten mies nimeä.

Mutta sen kyllä sanon, etteivät risuparrat, hippihiukset ja kireät farkut Katoliselle Papille sovi. Sus siunatkoon! Ei ole kunniaksi Pyhälle Roomalaiselle Kirkolle. Vaimokin tuossa vielä päivittelee Fides-lehtemme kuvaa. Oi aikoja, oi tapoja...

Lue lisää

kunniaksi Pyhälle Roomalaiselle Kirkolle? Kiiltokuvissa ja maalauksissa Jeesus kuvataan pitkähiuksiseksi ja parrakkaaksi. Vähän avaramielisyyttä piispanmielisyyden lisäksi!

Jeesus kirjoitti:

kunniaksi Pyhälle Roomalaiselle Kirkolle? Kiiltokuvissa ja maalauksissa Jeesus kuvataan pitkähiuksiseksi ja parrakkaaksi. Vähän avaramielisyyttä piispanmielisyyden lisäksi!

Lue lisää

Jeesus on Jeesus ja papit ovat pappeja. Lisäksi Jeesus-tietämyksen parhaita lähteitä eivät ole kiiltokuvat ja maalaukset.

Papille eivät pitkät hiukset sovi! Eikä muuten oikein partakaan, ainakaan hoitamattomana!

aktiivikatolilainen kirjoitti:

"Eikö piispa jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut."

Jos tuo lause on totta ja jos kerran isä Janin rangaistus (julkisuudessa olleiden tietojen perusteella) ruohonleikkurin luvattomasta ostamisesta oli viiden vuoden maastakarkoitus ja messukielto, missä viipyy isä Peterin rangaistus tottelemattomuudesta?

Lue lisää

halua välttää tilannetta, että joutuu uudelleen pyytämään julkisesti anteeksi. Puolustan ehdottomasti kaikkien katolilaisten oikeutta päättää itse hiuksistaan ja parrastaan ja vaateparrestaan! Määräilköön piispa vain itseään, vaikkapa laihdutuskuurille.

piispa kirjoitti:

halua välttää tilannetta, että joutuu uudelleen pyytämään julkisesti anteeksi. Puolustan ehdottomasti kaikkien katolilaisten oikeutta päättää itse hiuksistaan ja parrastaan ja vaateparrestaan! Määräilköön piispa vain itseään, vaikkapa laihdutuskuurille.

Lue lisää

... pelkkä yksityishenkilö, vaan julkisuuden hahmo, joka kaiken lisäksi toimii kirkon nimissä ja edustaa sitä eri yhteyksissä. Siinä se ero!

aktiivikatolilainen kirjoitti:

"Eikö piispa jo kerran määrännyt isä Peteriä leikkaamaan hiukset ja ajamaan parran, mutta isä Peter ei totellut."

Jos tuo lause on totta ja jos kerran isä Janin rangaistus (julkisuudessa olleiden tietojen perusteella) ruohonleikkurin luvattomasta ostamisesta oli viiden vuoden maastakarkoitus ja messukielto, missä viipyy isä Peterin rangaistus tottelemattomuudesta?

Lue lisää

No voi voi sentään, olen kyllä kuullut että joillakin papeilla on lökäpöksytkin ja muitakin tyylivirheitä. Joidenkin mielestä pitäisi varmaan järjestää joku stylisti pappeja varten. Enpä oikein tiedä onko joku parta tms aihe edes sellainen, jonka rukouksessa kantaa Jumalan eteen (siten kristittyjen pitäisi toimia, ja luottaa Jumalaan). Ei ole varmaan koska tälläiset palstat ovat niitä varten, jotka eivät kanna huolenaiheitaan Jumalalle vaan rääpivät tyhjänpäiväisiä asioita tälläisilla palstoilla.
Minusta on eri asia jos tottelemattomuudessa onko kysymys omasta ulkonäöstä vai hiippakunnan hankinnoista. (Pidän isä Janista tosi paljon, mutta en kylläkään puuttuisi piispan ja pappien väleihin, koska heidän pitää itse pärjätä keskenään)
No kerran jokainen on Jumalan edessä selvittelemässä kaikkea sanomaansa. Siinä pitäisi olla se kriteeri mihin arvostelunsa osoittaa ja mikä maailmassa ei miellytä itseä. koska ihmisen elinikä maan päällä on rajallinen, hän ei ehkä ehdi nähdä sitä satoa minkä jokin asia kantaa. Tai edes tajuta aina sitä, mikä itselle on hyväksi.

Kiitos Sam G, otit puheeksi tärkeän kysymyksen. Sielunhoitotyö on tavallisen katolilaisen näkökulmasta se kaikkein tärkein asia, jolla me pappeja arvioimme. En tarkoita "arvioimisella" tässä mitään ikävää peruskriittisyyttä, esimerkiksi lähtökohtaisia epäluuloja tiettyä kansallisuutta tai sääntökuntaa kohtaan. Tarkoitan herkkiä ja kipeitä tarpeitamme, joiden käsittelyyn etsimme vastauksia ja inhimillistä tukea.
Pappia arvioimme tietoisesti ja alitajuisesti sen mukaan, mitkä hänen valmiutensa aitoon inhimillisten tarpeiden kohtaamiseen ovat. Onko hänellä laulunääntä tai ulkoista hioutuneisuutta tai seurapiiritaitoja, ne asiat ovat toisarvoisia sielunhoitotaitojen rinnalla.

Millä perusteella papit meidän maahamme tulevat? Tuntuu siltä että jotkut nykyisistä kirkkoherroistamme ovat tulleet lähinnä sillä asenteella, että Suomi on pakanamaa, joka tarvitsee ennen kaikkea moraaliopetusta ja tiukkaa kirkkokuria. Kirkkoherrat toteuttavat tätä näkemystään asettuen laumansa yläpuolelle ja pitäen yllä liturgista koreutta, saarnaavat kaikkitietävästi yksinkertaista mutta tiukkaa, peruskatolista moraalioppia, joka pelastaisi maailman, jos vain me kelvottomat sitä pilkuntarkasti noudattaisimme.

Kuvaamasi papin vastaus yhdessä ihmisen kohtaamistilanteessa ei valitettavasti ole poikkeuksellinen. En tiedä enkä kysy, mikä on kyseisen papin kotimaa. Oman kokemukseni mukaan eräät tietystä maasta tulleet nykyiset kirkkoherrat kuitenkin ovat sielunhoitotaidoiltaan kovin kevyitä. En halua yleistää, on meillä ollut ja on myös syvälliseen ihmisten kohtaamiseen kykeneviä pappeja. Jostakin syystä tuntuu, että he ovat harvemmin nykyisin saaneet toimia kirkkoherroina (turkulainen kirjoittaja antaa keskustelussa ylempänä yhden esimerkin).

Repostor kirjoitti:

Kiitos Sam G, otit puheeksi tärkeän kysymyksen. Sielunhoitotyö on tavallisen katolilaisen näkökulmasta se kaikkein tärkein asia, jolla me pappeja arvioimme. En tarkoita "arvioimisella" tässä mitään ikävää peruskriittisyyttä, esimerkiksi lähtökohtaisia epäluuloja tiettyä kansallisuutta tai sääntökuntaa kohtaan. Tarkoitan herkkiä ja kipeitä tarpeitamme, joiden käsittelyyn etsimme vastauksia ja inhimillistä tukea.
Pappia arvioimme tietoisesti ja alitajuisesti sen mukaan, mitkä hänen valmiutensa aitoon inhimillisten tarpeiden kohtaamiseen ovat. Onko hänellä laulunääntä tai ulkoista hioutuneisuutta tai seurapiiritaitoja, ne asiat ovat toisarvoisia sielunhoitotaitojen rinnalla.

Millä perusteella papit meidän maahamme tulevat? Tuntuu siltä että jotkut nykyisistä kirkkoherroistamme ovat tulleet lähinnä sillä asenteella, että Suomi on pakanamaa, joka tarvitsee ennen kaikkea moraaliopetusta ja tiukkaa kirkkokuria. Kirkkoherrat toteuttavat tätä näkemystään asettuen laumansa yläpuolelle ja pitäen yllä liturgista koreutta, saarnaavat kaikkitietävästi yksinkertaista mutta tiukkaa, peruskatolista moraalioppia, joka pelastaisi maailman, jos vain me kelvottomat sitä pilkuntarkasti noudattaisimme.

Kuvaamasi papin vastaus yhdessä ihmisen kohtaamistilanteessa ei valitettavasti ole poikkeuksellinen. En tiedä enkä kysy, mikä on kyseisen papin kotimaa. Oman kokemukseni mukaan eräät tietystä maasta tulleet nykyiset kirkkoherrat kuitenkin ovat sielunhoitotaidoiltaan kovin kevyitä. En halua yleistää, on meillä ollut ja on myös syvälliseen ihmisten kohtaamiseen kykeneviä pappeja. Jostakin syystä tuntuu, että he ovat harvemmin nykyisin saaneet toimia kirkkoherroina (turkulainen kirjoittaja antaa keskustelussa ylempänä yhden esimerkin).

Lue lisää

"Pappia arvioimme tietoisesti ja alitajuisesti sen mukaan, mitkä hänen valmiutensa aitoon inhimillisten tarpeiden kohtaamiseen ovat."

Juuri niin! En käsitä mikä ihmeen maallisen kunnianhimon vimma pappeihimme on iskenyt piispa Jozefin kaudella? En muista, että meillä olisi piispa Paulin aikana ollut monsignoreja tai pappis-ritareita. Vain isä Teemu hoiti hyvin Pyhän Haudan ritareiden KAPPALAISEN tehtävää kaikessa hiljaisuudessa, kuten hoitaa kaiketi edelleenkin.

Minusta pappi voi saada osakseen todellista kunnioitusta vain yhdellä tavalla eli olemalla hyvä, hengellinen ja lohduttava sielunhoitaja. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän turhamaista ja naurettavaa. Mikään ei ole vastenmielisempää kuin turhamainen sääntökuntapappi!

"Täällä Suomessa nuo kultit ovat sakramentit. Ne osataan ja tahdotaan hoitaa, muuta ei, ellei ole aivan pakko tai muu ei ole kivaa ja helppoa?"

Joku liturgisti voisi olla kanssasi eri mieltä osaamisesta ja tahdostakin! Kultti ei ole synonyymi sanalla sakramentti. Adoraatiota eli pyhän sakramentin palvontaa voidaan kutsua kultiksi.


"...mielestäni kirkon tulisi myös tarjota papillisen tason hengellistä osaamista."

Niin tulisi! Ehkä tarkoitat asialla eri asioita kuin minä. Itse toivoisin syvästi hengellistä pappia, joka omalla esimerkillään, sanoillaan ja teoillaan innoittaisi meitä muitakin kohottautumaan 'korkeammalle tasolle' hengellisessä mielessä. Maailman myötäilijöitä en kaipaa enkä moralistia. Luulen, että eräs pappi, jonka messuissa olen vain harvoin käynyt voisi olla jotain etsimääni. Ainakin hänen messuissaan kokee, että hän itse on tosissaan. Uskon, että muutkin pappimme ovat tosissaan; heillä on vaan erilainen karisma.

Tästä aiheesta voisit aloittaa oman keskustelun.

keskustelu aiheesta kirjoitti:

"Täällä Suomessa nuo kultit ovat sakramentit. Ne osataan ja tahdotaan hoitaa, muuta ei, ellei ole aivan pakko tai muu ei ole kivaa ja helppoa?"

Joku liturgisti voisi olla kanssasi eri mieltä osaamisesta ja tahdostakin! Kultti ei ole synonyymi sanalla sakramentti. Adoraatiota eli pyhän sakramentin palvontaa voidaan kutsua kultiksi.


"...mielestäni kirkon tulisi myös tarjota papillisen tason hengellistä osaamista."

Niin tulisi! Ehkä tarkoitat asialla eri asioita kuin minä. Itse toivoisin syvästi hengellistä pappia, joka omalla esimerkillään, sanoillaan ja teoillaan innoittaisi meitä muitakin kohottautumaan 'korkeammalle tasolle' hengellisessä mielessä. Maailman myötäilijöitä en kaipaa enkä moralistia. Luulen, että eräs pappi, jonka messuissa olen vain harvoin käynyt voisi olla jotain etsimääni. Ainakin hänen messuissaan kokee, että hän itse on tosissaan. Uskon, että muutkin pappimme ovat tosissaan; heillä on vaan erilainen karisma.

Tästä aiheesta voisit aloittaa oman keskustelun.

Lue lisää

Ajattelin kyllä uuden keskustelun avaamista, mutta sitten taas ajattelin kuinka arkaluontoinen tämä kysymys on ja kun luonnollisesti täällä ei voi käyttää nimiä eikä vihjatakaan kirkon työntekijöihin tunnistettavasti ja yhtä luonnollisesti yksityiset ihmiset eivät mielellään puhu pelkästään kohti kasvotonta nettiuniversiumia asioistaan, niin ajattelin vain huomauttaa tästäkin asiasta.

Periaatteessa jonkinlaista keskustelua voisi esim. diakoniasta kyllä käydä.
Kiitos sinulle!

aktiivikatolilainen kirjoitti:

"Pappia arvioimme tietoisesti ja alitajuisesti sen mukaan, mitkä hänen valmiutensa aitoon inhimillisten tarpeiden kohtaamiseen ovat."

Juuri niin! En käsitä mikä ihmeen maallisen kunnianhimon vimma pappeihimme on iskenyt piispa Jozefin kaudella? En muista, että meillä olisi piispa Paulin aikana ollut monsignoreja tai pappis-ritareita. Vain isä Teemu hoiti hyvin Pyhän Haudan ritareiden KAPPALAISEN tehtävää kaikessa hiljaisuudessa, kuten hoitaa kaiketi edelleenkin.

Minusta pappi voi saada osakseen todellista kunnioitusta vain yhdellä tavalla eli olemalla hyvä, hengellinen ja lohduttava sielunhoitaja. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän turhamaista ja naurettavaa. Mikään ei ole vastenmielisempää kuin turhamainen sääntökuntapappi!

Lue lisää

"En muista, että meillä olisi piispa Paulin aikana ollut monsignoreja tai pappis-ritareita."

Koko karuselli alkoi vain muutama vuosi rakkaan piispamme Paulin kuoleman jälkeen. Ensin isä Tuomo "kutsuttiin" paavilliseen diplomatiaan. Mikä kunnia! Sitten isä Marino ja isä Rudolf saivat monsignoren arvon. Mikä kunnia! Sitten isä Teemu sai korkean kunniamerkin. Mikä kunnia! Sitten isä Peteristä tuli Maltanritari. Mikä kunnia!?

"Minusta pappi voi saada osakseen todellista kunnioitusta vain yhdellä tavalla eli olemalla hyvä, hengellinen ja lohduttava sielunhoitaja."

Totta, mutta minusta on oikein, että papitkin voivat saada osakseen arvonantoja, kunhan heillä on ansioita sielunhoitajinakin. Sitä ei ikävä kyllä kaikilla edellä mainituista ole - ja tällä en tarkoita kotimaisia pappejamme.

Sam G kirjoitti:

Ajattelin kyllä uuden keskustelun avaamista, mutta sitten taas ajattelin kuinka arkaluontoinen tämä kysymys on ja kun luonnollisesti täällä ei voi käyttää nimiä eikä vihjatakaan kirkon työntekijöihin tunnistettavasti ja yhtä luonnollisesti yksityiset ihmiset eivät mielellään puhu pelkästään kohti kasvotonta nettiuniversiumia asioistaan, niin ajattelin vain huomauttaa tästäkin asiasta.

Periaatteessa jonkinlaista keskustelua voisi esim. diakoniasta kyllä käydä.
Kiitos sinulle!

Lue lisää

Jos kirkkoherra liittyy Maltan ritareihin ja asiasta uutisoidaan hiippakuntalehdessä, kyllä kysymyksessä on ihan täysin julkinen ja jopa papin viranhoitoon liittyvä asia. Olen hieman eri mieltä siis asian arkaluontoisuudesta.

Itse vastustan turhien keskusteluiden avaamista. Ne vain siirtävät kiinnostavat keskustelut liian nopeasti "arkistoon" kakkossivulle. Tällä palstalla on muutenkin LIIKAA turhia avauksia, joissa on vain 1-2 kommenttia.

Jauch kirjoitti:

Jos kirkkoherra liittyy Maltan ritareihin ja asiasta uutisoidaan hiippakuntalehdessä, kyllä kysymyksessä on ihan täysin julkinen ja jopa papin viranhoitoon liittyvä asia. Olen hieman eri mieltä siis asian arkaluontoisuudesta.

Itse vastustan turhien keskusteluiden avaamista. Ne vain siirtävät kiinnostavat keskustelut liian nopeasti "arkistoon" kakkossivulle. Tällä palstalla on muutenkin LIIKAA turhia avauksia, joissa on vain 1-2 kommenttia.

Lue lisää

Aamuhuuruissa tuli ilmeisesti kirjoitettua epäselvästi. En tarkoittanut arkaluontoisuudella lainkaan Fides-lehden juttua -itsehän aloitin tämän ketjun- vaan keskustelua diakonian toteutumisesta henkilötasolla. Arkaluontoisena ja mahdottomanakin pidän siis sitä että pappeja ja heidän edesottamuksiaan täällä kovin pitkälle purettaisiin nimillä mainitin enkä myöskään odota, että edes nimimerkillä joku kertoisi yksityiskohtaisesti ikävistä kokemuksistaan kirkon piirissä. Nimimerkki ei tietenkään koskaan voi myöskään olla uskottavuuden tae.

Ymmärsin, että minulle ehdotettiin keskustelun avaamista diakoniasta ja hengellisen kohtaamisen tasosta hiippakunassa. Kyllä kai sellaisen keskustelun voisi avata, mutta itse en löydä siihen sopivia sanoja.

Tuo runsas uusien keskustelujen avaaminen saattaa olla tarkoituksellisesti juuri sitä mitä sanot: kiinnostavien keskustelujen pikaista siirtämistä arkistoon. Olenkohan nyt paranoidinen?

Minäkin huomasin ihan saman asian lukiessani Fides-lehteä; tähän asti ainakin meidän pienessä hiippakunnassamme on pitäydytty eri arvonimien käyttämisestä, mutta nyt on tuokin kaunis sitten perinne rikottu. Miksi Fides-lehden toimituksen piti ylipäätänsä ryhtyä moiseen leikkiin?

Kristinuskoomme kuuluu se, että me olemme kaikki Jumalan ja kirkon edessä tasa-arvoisia. Ainoat hyväksyttävät tittelit ovat minusta kirkolliset eli piispa, isä, sisar, veli jne. Miksi täällä pitäisi käyttää vanhoja aatelisarvoja, kun emme edes käytä akateemisia oppiarvoja? Itse kunnioitan paljon enemmän jotakuta filosofian maisterina kuin vaikkapa vapaaherrana. Ensiksi mainittu on nähnyt vaivaa opintojensa ja valmistumisensa eteen, jälkimmäinen on nyt vain sattunut syntymään aatelisperheeseen.

Mitä muuten on nykyajan aatelisto? Enemmäkseen köyhtyneitä ja aivan tavallisissa ammateissa toimivia pulliaisia. Lisäksi meillä aatelisto on lähes poikkeuksetta syntyperältään ulkomaista. Onko se jonkin "ansio", että suku on peräisin Ruotsista tai Baltian maista?

Olen syvästi pettynyt siihen, että taas kerran yksi hieno perinteemme on hylätty ryhtymällä käyttämään erilaisia (turhia) titteleitä. Tässä tapauksessa se on turhaa, mutta todellakin myös lapsellista ja naurettavaa.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Minäkin huomasin ihan saman asian lukiessani Fides-lehteä; tähän asti ainakin meidän pienessä hiippakunnassamme on pitäydytty eri arvonimien käyttämisestä, mutta nyt on tuokin kaunis sitten perinne rikottu. Miksi Fides-lehden toimituksen piti ylipäätänsä ryhtyä moiseen leikkiin?

Kristinuskoomme kuuluu se, että me olemme kaikki Jumalan ja kirkon edessä tasa-arvoisia. Ainoat hyväksyttävät tittelit ovat minusta kirkolliset eli piispa, isä, sisar, veli jne. Miksi täällä pitäisi käyttää vanhoja aatelisarvoja, kun emme edes käytä akateemisia oppiarvoja? Itse kunnioitan paljon enemmän jotakuta filosofian maisterina kuin vaikkapa vapaaherrana. Ensiksi mainittu on nähnyt vaivaa opintojensa ja valmistumisensa eteen, jälkimmäinen on nyt vain sattunut syntymään aatelisperheeseen.

Mitä muuten on nykyajan aatelisto? Enemmäkseen köyhtyneitä ja aivan tavallisissa ammateissa toimivia pulliaisia. Lisäksi meillä aatelisto on lähes poikkeuksetta syntyperältään ulkomaista. Onko se jonkin "ansio", että suku on peräisin Ruotsista tai Baltian maista?

Olen syvästi pettynyt siihen, että taas kerran yksi hieno perinteemme on hylätty ryhtymällä käyttämään erilaisia (turhia) titteleitä. Tässä tapauksessa se on turhaa, mutta todellakin myös lapsellista ja naurettavaa.

Lue lisää

Otat esille minusta huomionarvoisen seikan. Toivottavasti Fides-lehden toimitus oppii virheestään.

"-- joten ilmeisesti vieläkin ritarikuntien maallikkojäsenet ovat aatelista syntyperää."

Tiedän, että kaikki Maltan ritarikunnan maallikkojäsenet eivät ole enää aatelista syntyperää. Yksi ritarikunnan jäsen on sen myös aihetta käsittelevässä esitelmässään aikoinaan selittänyt.