Kaikille, kenellä on joku ketä rakastaa.
Olen kateellinen
SinkkuMies :(
7991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mitää rakkautta ole olemassa ainostaan on evoluutio ja kaaos.
Luvattu runkkareiden ja lespojen aikausi :)
Tiedän tunteen sillä olen ollut 2 vuotta sinkkuna ja oikein v....ttaa katsoa noita "kyyhkyläisiä" jotka pussaa milloin missäkin.
Olisi niin ihanaa jos olisi itse siinä pussailemassa oman kullan kanssa.
Että semmosta.
Olin eilen baarissa (selvänä, koska olin kuskina) niin kyllähän tuo vähän kirpaisi kattoa niitä pariskuntia, jotka käsikädessä tulivat sinne. Okei, osa saattoi olla ihan vain baarijuttuja mutta silti.
Mutta kun mulla on myös kääntöpuoli tässä asiassa... Mua pyydettiin tanssimaan muutamaan otteeseen miesten aloitteesta. Tuntuu kuitenkin niin turhalta edes lähteä, koska mullahan luurankona kaapissa on masennuslääkkeet, joita syön. En oikein tiedä, että millainen mies pitäisi olla, joka hyväksyisi ja voisi ymmärtää tuon asian ja olla tukena...
Kai sitä vaan jotenkin suojelee itteensä ja pitää vaan etäisyyttä näihin miehiin.
En muista nyt tilastoja, mutta yllättävän moni ihminen käyttää mielialalääkkeitä jossain vaiheessa elämäänsä. Noita lääkkeitä käytetään aivokemian epätasapainon korjaamiseen, joten eivät ne enää mitään "mielipuolen pillereitä" ole.
Sinun ei tarvitse kertoa potentiaalisille poikaystäville eikä varsinkaan baaritanssijoille mitään lääkityksestäsi. Jos alkaa näyttää siltä, että teillä synkkaa, on jossain vaiheessa hyvä kertoa asiasta. Jos synkkaa tarpeeksi hyvin, ei mielialalääkitys ole hirmuisen suuri este suhteen tielle (vaikka onhan meitä moneksi), ja mistäs sitä tietää, vaikka lääkityksen tarvekin alkaisi vähitellen pienentyä? :)
Jos sä ite suhtaudut lääkitykseesi noin hiton negatiivisesti, niin miksi mieskään tekisi muuta?
Älä häpeä!
Mulla on vähän sama ongelma, tosin en käytä mielialalääkkeitä (ainakaan vielä). Mutta sairastan kroonista sairautta ja pelkään ihmisten reaktioita, kun he kuulevat asiasta. Siksi jännitän tilanteita ihan sikana ja muutenkin, kun ei ole "oikeanlainen" miesten mielestä, niin välttelen sitten ravintolavierailuja...