Kirjoittelin kesäkuun alkupuolella - melkein 3 kk sitten - muutaman viestin yhden miehen kanssa.
Sitten totesin, etten työkiireiltäni todellakaan ehdi tutustella häneen enää paremmin (eikä kiinnostustakaan ollut niin hirveästi): mies asuu parin sadan kilsan päässä paikkakunnalla, missä en ole 33 vuoden aikana kertaakaan käynyt, joten kahvittelutreffitkin vaatisivat päivämatkan tekemistä heikohkoilla junayhteyksillä.
Valitettavasti satuin antamaan tyypille kännynumeroni heti alkuvaiheessa.
S-postia emme ole vaihtaneet enää heinäkuun jälkeen, mutta hän lähettelee edelleen tekstareita ja on alkanut soitellakin kysellen, milloin tulen käymään jne.
Yhteydenotot ovat silti ihan järkeviä, ei mitään varsinaista ahdistelua tm., ja olen siksi vastannut kohteliaasti ja tuntuu hieman vaikealta tarpeeksi jyrkästi ilmaista, että en tosiaan ole kiinnostunut enää jatkamaan yhteydenpitoa. Pakko kai kuitenkin sanoa nykyistä jyrkemmin, kun ei muuten näytä menevän perille.
Kerran hän oli käymässä lähipaikkakunnalla ja ehdotti silloinkin tapaamista. Kieltäydyin, mutta viimksi äsken sain häneltä kutsun ensi vkonlopuksi hänen luokseen (ei olla siis tavattu kertaakaan).
Myös parin aiemman tyypin kanssa on käynyt niin, että tekstareita on tullut vielä sen jälkeenkin, kun ollaan todettu, ettei tutustelua kannata jatkaa. Yhdeltä vieläpä jotenkin syyllistävän sävyisiä tekstareita.
Kokemukseni mukaan useimmat miehet antavat numeronsa heti alkuvaiheessa ja odottavat kai soittelua. Mainittujen kokemusteni jälkeen olen kuitenkin päättänyt, että itse en enää anna numeroa ennen tapaamista ollenkaan.
Sitten totesin, etten työkiireiltäni todellakaan ehdi tutustella häneen enää paremmin (eikä kiinnostustakaan ollut niin hirveästi): mies asuu parin sadan kilsan päässä paikkakunnalla, missä en ole 33 vuoden aikana kertaakaan käynyt, joten kahvittelutreffitkin vaatisivat päivämatkan tekemistä heikohkoilla junayhteyksillä.
Valitettavasti satuin antamaan tyypille kännynumeroni heti alkuvaiheessa.
S-postia emme ole vaihtaneet enää heinäkuun jälkeen, mutta hän lähettelee edelleen tekstareita ja on alkanut soitellakin kysellen, milloin tulen käymään jne.
Yhteydenotot ovat silti ihan järkeviä, ei mitään varsinaista ahdistelua tm., ja olen siksi vastannut kohteliaasti ja tuntuu hieman vaikealta tarpeeksi jyrkästi ilmaista, että en tosiaan ole kiinnostunut enää jatkamaan yhteydenpitoa. Pakko kai kuitenkin sanoa nykyistä jyrkemmin, kun ei muuten näytä menevän perille.
Kerran hän oli käymässä lähipaikkakunnalla ja ehdotti silloinkin tapaamista. Kieltäydyin, mutta viimksi äsken sain häneltä kutsun ensi vkonlopuksi hänen luokseen (ei olla siis tavattu kertaakaan).
Myös parin aiemman tyypin kanssa on käynyt niin, että tekstareita on tullut vielä sen jälkeenkin, kun ollaan todettu, ettei tutustelua kannata jatkaa. Yhdeltä vieläpä jotenkin syyllistävän sävyisiä tekstareita.
Kokemukseni mukaan useimmat miehet antavat numeronsa heti alkuvaiheessa ja odottavat kai soittelua. Mainittujen kokemusteni jälkeen olen kuitenkin päättänyt, että itse en enää anna numeroa ennen tapaamista ollenkaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaksi kertaa tein saman mokan eli erehdyin antamaan puhelinnumeroni henkilöille, jotka eivät sitä osanneet "oikealla tavalla" käyttää. Kaksi kertaa jouduin näkemään vaivan muuttaakseni numeroni salaiseksi. Nyt olen oppinut. Annan kyllä numeroni, mutta sitä varten käytän prepaidia. Niin, ja jos asut pienellä paikkakunnalla niin älä osta sitä prepaidia oman paikkakuntasi R-kioskilta.
kertoa suoraan tuolle miehelle, ettet enää ole kiinnostunut.
Ettei hän suotta elättelisi mitään haaveita sinun suhteesi, eikä myöhemmin joutuisi pettymään nykyistä pahemmin.
Itse annan puhelinroni pitemmän tutustumisen jälkeen, enkä välttämättä ollenkaan, jos on hiemankin epäilystä...vain yhdelle chattituttavuudelle olen numeroni luovuttanut parin kk:n kirjoittelun jälkeen.
mikä h******* teitä naisia vaivaa, että pitää suhtautua toisiin, erityisesti miehiin tuolla tavoin??
MIKSI ette voi olla ystäviä!? ymmärretään erittäin hyvin että kulliaan itsensä sijaan tyrkyttävät ei kiinnosta, pitääkö silti suhtautua kaikkiin muihinkin yhtä pimeesti?
Vaikka olis välimatkaakin, ei kai juttelu, kahvittelu etc pitäisi kenenkään elämää pilata??
Ei voi ymmärtää arvon "sosiaaliset kanssaeläjämme" :D
se uusi kumppani tykätä, jos tällaisia nettiystäviä on enemmältikin. Soittelis ja kahvittelis. En itsekkään haluaisi, että minun miehelläni olisi nettinaisia, joitten kanssa "kahvittelee" vaikka on minun kanssa.
kahvittelujen ja muiden jälkeen, mies ei oletakkaan mitään muuta. Näinhän se varmasti menee.
Mies voi olla naisen kanssa ystävä vain jos jokin suraavista toteutuu:
* Miehellä on nainen/naisia joilta saa seksiä ja muuta parisuhdepalveluita
* Mies ei pidä naista seksuaalisesti haluttavana
* Mies on homo
Suurin osa naisistakin ymmärtää tämän... posilukien ne jotka aina ovat väittämässä että "Mulla ainakin on monta sinkkua mieskaveria ja on ihan oikeesti vaan kavereita".
Tietääkseni yksikään miespuolisista sukulaisistani ei ole homo! :D
Tuohon kyllä voisi sen sukulaisuuden lisätä.
Joo mäkin olen huomannut kun olen seuraan etsimässä netistä niin miehet antaisivat heti oman puhelinnumeronsa. Minä en juuri tuon takia sitä anna! Mulla on nyt ilmoitus 247avec.fi:ssä. Siellä voi ottaa privana yhteyttä eikä oma numero välity vastaanottajalle. Mä kyllä mielummin maksan muutaman euron siitä hyvästä että jo muutaman tekstarin jälkeen näkee, että mikä tyyppi siellä toisessa päässä oikein on?