Aluksi en tiedä kuuluuko kysymykseni tälle palstalle mutta ehkä joku kuitenkin antaa mielipiteensä..
Ongelma on se, että minulla oli vähän aikaa sitten suhde ihanaa mieheen. Hän oli kuin toinen puoliskoni, ihanne mieheni. Suhteemme kariutui ihan sopuisasti, eikä meillä ole/tule olemaan tulevaisuutta yhdessä. Mutta tämä mies on ajatuksissani jatkuvasti. Nyt minulla on uusi suhde, ainutlaatuiseen mieheen ja nautin siitä täysillä.
Ongelmani on se, että exäni pöllähtelee ajatuksiini päivittäin. Toisen miehen seurassa unohdan hänen heti, mutt yksin olleesani en aina pysty työntämään häntä mielestäni.
Kysymys kuuluukin.. Työnnänkö exäni mielestäni vai annanko ajatusten laukata. (Ehkä pelkään että vanha suola alkaa janottamaan, mutta voiko olla turmioillista sivuuttaa tunteet tuolla tavoin??!!)
Auttakaa hyvät ystävät!
Ongelma on se, että minulla oli vähän aikaa sitten suhde ihanaa mieheen. Hän oli kuin toinen puoliskoni, ihanne mieheni. Suhteemme kariutui ihan sopuisasti, eikä meillä ole/tule olemaan tulevaisuutta yhdessä. Mutta tämä mies on ajatuksissani jatkuvasti. Nyt minulla on uusi suhde, ainutlaatuiseen mieheen ja nautin siitä täysillä.
Ongelmani on se, että exäni pöllähtelee ajatuksiini päivittäin. Toisen miehen seurassa unohdan hänen heti, mutt yksin olleesani en aina pysty työntämään häntä mielestäni.
Kysymys kuuluukin.. Työnnänkö exäni mielestäni vai annanko ajatusten laukata. (Ehkä pelkään että vanha suola alkaa janottamaan, mutta voiko olla turmioillista sivuuttaa tunteet tuolla tavoin??!!)
Auttakaa hyvät ystävät!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei Janika,
tuttu tunne ja samaa olen pohtinut itsekin. Ero edellisestä tapahtui jo pari vuotta sitten, ja lähes yhtä kauan olen seurustellut nykyiseni kanssa. Ikävän tunne on jo selvästi haalistunut exän suuntaan, mutta aina silloin tällöin hän tulee mieleeni ja uniini.
Olen lopulta todennut, etten voi ajatuksilleni mitään, joten en enää yritä estellä niitä. Ajatukset kun eivät kuitenkaan tarkoita, että tekisin mitään. Eivätkä ne myöskään tarkoita, ettei nykyiseni riitä minulle.
Sama juttu täällä - vertaa aina kaikkia siihen entiseen,kun hänet jo pitäisi pystyä unohtamaan ja mennä kohti uusia tuulia täysillä. Mikä saamari siinä oikein onkaan. Sitten vielä tuo mustasukkaisuus exän uutta naisystävää kohtaan. Miettii jopa mitä jäynää sitä voisi keksiä. Tää on aivan ihmeellinen tunne. Olisko paikkakunnan vaihdos jotain lääkettä tähän ?
juttu, kun eksä ei unohdu... Itellänikin on ollut sama ongelma! Kun aloitin uuden suhteen, eksä tuli mieleeni jatkuvasti ja lopulta se vain yltyi ja oli pakko erota... Noh, kokeilinkin sitten eksän kanssa uudestaan, mutta siinä sitten oli tajuttava, ettei meillä ollut enää mitään yhteistä. Sen jälkeen olen eksääni ajatellut enää vain vähän ja sekään ei enää satuta tai tee mieltäni haikeaksi, päinvastoin olen onnellinen, että saan nyt elää rauhassa ilman meinneisyyden riippakiveä! Ainakin minun kohdallani tarvittiin kurkistus todellisuuteen... ja se auttoi!
Tosin nyt olen suunnittelemassa yhteenpaluuta toisen eksäni kanssa, koska hän on ollut mielessäni erosta lähtien... Ero olikin tilanteiden sanelema pakko ja uskon, että nyt olisi mahdollista onnistua... Katsotaan käykö samalla tavalla kuin toisen eksäni kanssa, vai alkaako yhteinen arki paremmalla sykkeellä... :)