Miestenne vapaa-ajan käyttö?

Meillä mies on oikeastaan aina kotona vapaa-ajalla jos ei sitten mennä yhdessä ulos. Ei vaikuta olevan kiinnostunut illanvietoista maanmiestensä kanssa kun ei ole koskaan mihinkään mennyt ilman minua.

Ei edes chattaile pahemmin. Mitä nyt vaihtaa ne pakolliset kuulumiset sukulaisten kanssa. Aikaa kuitenkin kuluu koneen kanssa värkkäämiseen, koska hän on IT-alalla ja kiinnostunut opettelemaan uusia ohjelmointikieliä omalla ajallaan.

Miestä ei yksinkertaisesti tahdo discot ja muut kiinnostaa.

Me asumme ja työskentelemme ulkomailla eikä meillä kummallakaan ole aikaa tai energiaa kauheasti bilettää. Joskus käymme baareissa tai syömässä lähinnä kaveriporukalla tai kumpikin käy erikseen työkavereitten kanssa drinksulla. Teemme pitkää päivää ja lisäksi on pitkät työmatkat, on helpotus päästä kotiin syömään ja nukkumaan. Hyvä jos jaksamme käydä vähän iltalenkillä. Viikonloppuisin käymme yhdessä elokuvissa, syömässä, ostoksilla, istuskelemme myös joskus katukahviloissa.

Ystävämme ovat lähinnä paikallisia tai muita suomalaisia, puolison seuduilta emme tunne ketään, edes mies ei tunne, ei kuulemma kiinnosta. Mielestäni suomalaisuus on meidän elämässämme muutenkin voimakkaammin esillä kuin miehen jutut. Ulkosuomalaisten paikallinen yhteistoiminta on niin tiivistä, että joskus täytyy ottaa ihan tarkoituksella etäisyyttä muihin. Myös minun perheeni on elämässämme kiinni enemmän kuin miehen suku.

Minusta ei olisi mitään järkeä avioitua ihmisen kanssa jota ei koskaan näe ja jonka tekemisistä on ihan ulalla.

No meiltä löytyy jokseenkin väsynyt perheenisä aina iltaisin tuosta sohvalta. ;o) Töistä tullaan molemmat neljän aikaan, laitetaan ruokaa, katsotaan Kauniit & Rohkeat (ihan oikeesti! ;oD) ja sitten vain tässä pötkötellään kotona. Pari kertaa viikossa käydään kävelyllä ja talvisin uimahallissa kerran viikossa, mutta muuten elämä pyörii aika pitkälti tv:n ympärillä. Yhtenä tai kahtena iltana mies myös saattaa nukkua koko pirun illan ja muulla porukalla on kuolettavan tylsää... :o/ Lauantaisin mies käy aamupäivällä kaupungilla kahvilla kavereidensa kanssa ja toisinaan toisen kerran illalla jonkun kotona iltaa istumassa. Sunnuntaina vieraillaan koko perhe jossain tai joku ystäväperheistä meillä. Harvoin mies menee baariin, ehkä 3-6vko välein lauantaina - ja minä vielä harvemmin. Yhdessä käydään ehkä neljästi vuodessa. Kesällä vietetään paljon aikaa mökillä.

En tiedä liiotellaanko ulkomaalaisten baarielämää vai ei. Riippuu varmaan ihan henkilöstä ja luulisin, että nuoret käyvät enemmän ja ehkä työttömätkin (?) tylsistyessään kotona makaamiseen? Minun mies ainakin kävi vähän useammin silloin kun opiskeli, mutta toisaalta olipahan paljon kavereitakin, jotka olivat koko ajan pyytämässä. Nyt kaveritkin ovat työelämässä, joten ei oikein kukaan lähde. Meidän perhetutut ovat kaikki aika hyviä miehiä tämän ajankäytön suhteen; työssäkäyviä ihmisiä, jotka käyttävät vapaa-aikansa perheen parissa, harvemmin kavereiden kanssa. Vain yksi miehen kaveri tulee mieleen, joka minusta istuu ihan liikaa baarissa, vaikka vaimo (ei suomalainen) ja kolme pientä lasta kotona. Mutta on varmasti paljon sellaisia, joiden perhe-elämää en sen kummemmin edes tunne, joten varmaan niitä on muitakin, joiden tekemisissä on moittimisen varaa...

Meillä mies on hyvin vähän vapaalla, jos hyvä tuuri käy että on kaksi vapaata viikossa niin toisen on yleensä mun kanssa ja käydään "treffeillä" (leffassa, syömässä tai vuokrataan kotiin elokuvia ja tehdään ruokaa, käydään ajelulla tmv.) ja toisena sitten tapaa kavereita ja sukulaisia ja hoitaa juoksevia asioita ja usein olen mukana silloinkin. Työpäivinä tulee kyllä töistä kotiin ja käytännössä istutaan pari tuntia ja jutellaan päivän tapahtumista ja syödään ja sitten uni kutsuukin jo.

Ulkona mies käy aika harvoin, joskus istuu iltaa kavereiden kanssa mutta baariin/discoon ottaa yleensä minutkin mukaan koska en itse käy paljon ulkona joten tuo tuulettumispuoli hoidetaan pitkälti yhdessä.

Mies tekee pitkää päivää ja yhteinen aika on aika vähissä ja joskus jos tuntuu että viettää kavereiden kanssa liikaa aikaa eikä muista armasta vaimoa ;) ollenkaan niin huomautan kyllä asiasta ja yleensä tuo myöntää itsekin että on yhteinen aika jäänyt vähän vähiin.. yleensä silloin kinastellaankin enemmän kun ei ole ollut riittävästi aikaa toisen seurassa. Discoilut ja vastaavat ei ainakaan meidän tapauksessa kulttuurin piikkiin voisi mennä koska ei tuon kulttuuriin alunperinkään discot pahemmin kuulu :D Tottakai kavereiden kanssa saa ja pitääkin olla eikä mua haittaa jos se joskus menee poikaporukassa uloskin, jos se olisi jokapäiväistä ja jatkuvaa niin en hyväksyisi.

Miehen paras ystävä on omanmaalainen mutta muuten kaveripiirissä tasaisesti muitakin kansalaisuuksia enkä ole koskaan kuullut minkäänlaista eriarvoistamista alkuperäismaan perusteella, yhtä tärkeitä ne lähimmät ystävät taitaa olla kaikki. Miehen kulttuurissa kaverit on tärkeitä mutta kyllä perhe silti menee aina edelle, jos olisi tilanne että esim. joku kaveri tarvisi apua ja vaikka sisko tarvisi apua samaan aikaan mies menisi 100% varmasti auttamaan silloin siskoa eikä sitä tarvisi edes miettiä.

Niin juu, tiukkapipo joissain asioissa taidan olla minäkin mutta ei kai sitä synniksi lueta :)

Palstan yksi vakkari vastaa..
Do dih..eli vapaa-ajasta.
Meilläkin tällä hetkellä yhteinen aika kortilla. Miesystävä töissä tyyliin klo 11/12-20/21/22 ma-la ja sitten toisessa työpaikassa sunnuntait.. Vuoden vaihteeseen tällaista.
Eli yhteinen aika rajoittuu aamuun ja myöhäisiltaan.
Syödään, tehdään ruokaa, katotaan elokuvia, kuunnellaan musiikkia, ollaan yhdessä.
Nykyisin käy ehkä kerran viikossa vanhempiansa ja pienempiä sisaruksiaan tapaamassa. Olen aina tervetullut mukaan,mutta useinmmiten jätän väliin.
Käydään kimpassa lähikuppilassa tanssimassa, jos minä haluan.
Ehkä kerran kolmessa viikossa tulee kotiin töistä kaverin työpaikan kautta..äh, ei niinkään usein.
Hmm..aika surkeassa jamassa miesystäväni sosiaaliset kontaktit tällä hetkellä (ts. ei näe kavereitaan lähes ikinä)..Asettaa meidän yhdessäolon aina kaiken muun menemisen edelle.
Enoaankaan ei käy enää moikkaamassa kuin tosi harvoin. Ennen istui siellä jokatoinen ilta yömyöhään (oli siis myös siellä töissä). Eilen käytiin moikkaamassa enoa yhdessä ja enon kommentti oli tyyliin; "Jaa..ajattelinkin että oletteko unohtaneet missä tämä paikka sijaitsee.."

Mesetteli ennen kavereidensa kanssa kotona ollessaan pitkin iltaa, nykyisin ehkä kerran viikossa avaa messengerin jutellakseen jonkun tutun kanssa hetken aikaa.

Eli miesystäväni pyhittää pretty much kaiken vapaa-aikansa meille.

Tähän viestiin saavat siis vastata vain ne naiset joiden miehet viettävät vapaa-aikansa kotona, ei muut. (Kaikki naiset tietävät tämän muutenkin mutta joillekin mieslukijoille se voi olla epäselvää.)

Mieheni oli ollut jo toistakymmentä vuotta Suomessa, kun aloimme seurustella. Silti suhteemme alkuaikoina miehelläni oli suuria vaikeuksia tajuta, mitä minä puolisona häneltä odotan. Lähinnä ongelmana oli suunnittelemattomuus, eli mies saattoi singahtaa kaupungille tai jäädä työmatkalla oluelle ilman ennakkovaroitusta. Ei millään meinannut tajuta, että ajankäytön suunnittelu ja hallinta ei tarkoita kontrollointia tai sitä, että vaimolta pitää kysyä lupa joka menoon. Kysehän on yksinkertaisesti siitä, että vaimonkin pitää osata suunnitella elämäänsä ja menojansa ja tietää, milloin mies on kotona apuna, milloin ei. Mutta eihän afrikkalainen perusmies tajua, että häntä tarvitaan kotona johonkin. Ei se mamakaan papaa kaivannut muuta kuin rahaa tuomaan, ja välillä lisää kersoja tekemään (;-D)

Mieheni ei oikeasti ymmärtänyt, miten paljon aikaa perheen ja parisuhteen pyörittäminen vie, jos siihen haluaa keskittyä ja panostaa. Pikkuhiljaa on oppinut ymmärtämään, miten mukavaa voi olla ihan oman perheen kesken. Sellainenkin asia pitää opetella, jos on ihan toisenlaiseen elämään tottunut ja kasvanut.

Juuri tänään mies ihmetteli, että eipä hän ole arki-iltoina käynyt missään kaupungilla varmaan kuukauteen. Ennen piti mennä vaan pelkän menemisen vuoksi, nykyään vain hyvästä syystä ja yleensä vain joskus viikonloppuisin. Kyllä ne menevämmätkin tapaukset voivat siis rauhoittua, kun vain sisäistävät sen, mitä heiltä puolisoina ja isinä vaaditaan.

Meilläkin vapaa-aika vietetään oikeastaan melko lailla kokonaan yhdessä. Miehellä ei ole sellaisia kavereita tai tapahtumia joihin hän jostakin syystä haluaisi mennä vain yksin, muuta kuin työhön liittyvät illanvietot tai päivälliset. Oikeastaan kaikki ystävätkin ovat yhteisiä.

Baarissa ei käydä omillamme muuta kuin silloin jos ollaan esim. miehen työn tai mun opiskelun takia eri paikkakunnilla tai jopa eri maissa (kuten tällä hetkellä). Että sellasia miesten- tai tyttöjeniltoja ei oo pahemmin vietetty muuten kuin "pakon" edessä :-)

Minä kyllä taidan olla vähän liian mustis mutta voin myöntää että en oikein tykkäis jos miehellä olisi jonkinlainen tarve käydä esimerkiksi baarissa ilman mua, kun ei itsellänikään ole siihen tarvetta.

Netissä mies viettää aikaa kohtalaisesti mm. jalkapallojuttujen parissa ja siitä tulee välillä sanomista.

Kyllä tässä taas kun syksy tulee ja itselläkin kohta työt alkaa niin varmaan omat elämät molemmilla hieman vilkastuu mikä ei liene pahitteeksi. On se ihan hyvä että on niiden yhteisten juttujen lisäksi jotakin ihan omaakin... :-)

Aika paljon baarissa pyörii ulkomaalaisia... harvempi perhellinen kuitenkaan on näyttäytynyt ainakaan keskustan baareissa tai discoissa. Näitä nuoria kolleja siellä pyörii. Turkkilaisia ja marokolaisia eniten (ne muutamat, jotka eivät ole vielä päässeet kebabpaikkaan tai grillille yötöihin tai sitten ovat juoppoja). Somaleitakin näyttäisi olevan. Aiemmin oli kyllä enemmän kuin nyt.

Yhden vanhemman marokolaisen näin tässä vakkarissa ja hänellä on tiettävästi omanmaalainen vaimo kotona. Bangladeshilaisia miehiä en ole nähnyt.

Intialaisia nuoria kiinnostaa nuo discoilut ja pimpparallin ajaminen torilla amisten kanssa (eikä tosiaan väliä onko vaimo ja lapset olemassa).

Mies on kaikki päivät töissä. jos on vapaa-aikaa päivällä niin silloin käy kaupungilla muiden banglojen kanssa juttelemassa tai hoitaa paperiasioita, mitä ei ole työaikana kerennyt hoitaa. Illalla sitten on minun kanssa kotona. syödään katsotaan ohjelmia, istutaan koneella ja ruvetaan nukkumaan.


Itse olen ollut nyt kotona viimeistään kuudelta .
Päiväsaika menee piskeluun ja illalla sitten käyn kaupassa, siivoilen, laitan evästä, katson ohjelmia ja istun netissä. Joskus kän kaverin luona kun asuu ihan naapurissa. Jos olen kotona ei oikein huvita mennä minnekään jos ei ole pakko. Kaupungilla ollessa taas helposti jumittaa, vaikka baariin tai töiden jälkeen pitää mennä yksille.
Tänäänkin meinasin mennä karaokeen vaan eipä tuota jaksa. Pitää siivota ja tehdä illaksi kanatoastia tms. ja hakea pyykki.

Tuossa kun oli sivukeskustelussa puhetta muslimien viinan käytöstä (taas vaihteeksi) niin minusta se on ihan sama kuin kristityillä. Kaikki juovat kristityt ovat tekopyhiä, jos sanovat uskovansa jumalaan (esim. minä).

Eri asia sitten, jos tuomitsee toisia juomisesta vaikka itsekin juo. En minäkään voi mennä tuomitsemaan pettämistä kun olen itse pettänyt... voin vain sanoa, että se ei kannata.

Eli vapaa-aika menee pitkälti kotona, futistreenejä ja matseja lukuunottamatta. Mutta tietokone onkin mieheni paras kaveri ;)

Alkoholia mies ei käytä, joten baareissakaan ei ole koskaan viihtynyt. Toki välillä tapaa kavereitaan ja työnkin puolesta on illanviettoja ja työmatkoja.

Oma napa menee aina perheen edelle. Nyt napa on niin laiska, että se istuu kotona, mutta kovin seurallinen napa se ei ole.