Alla kunta- ja palvelurakennukseen liittyvä puitelaki. Muoniolla on kaksi mahdollisuutta, joko yhdistää hallinto Enontekiön, kolarin ja Kittilän kanssa tai muuten on edessä pakkokuntainliitos.
14000 asukasta, nelinkertainen ja kallis hallinto. Työntekijöitä vähemmäksi siten, että eläkkeelle jäävälle ei enää jatkajaa tarvita vaan järjestetään töitä uudelleen. Pakkolomat ja/tai lomarahojen vaihtaminen vapaaksi pakolliseksi. Säästöjä tulee paremmin nostamatta vuokria, päivähoitomaksuja, kunnallistekniikan maksuja ja esim. jätemaksua (ko. maksut koskettavat pahimmin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kuntalaisia). Verojen nosto saataisiin maltillisemmaksi ja kunta säilyisi muuttajille houkuttelevana.
Järjettömät ja kalliit kaavat (joista tehtiin Suomen ennätyslukemat valituksia) uudelleenharkintaan. Nyt pelkästään valitusten käsittely maksaa kunnalle kymmeniä tuhansia euroja.
Puitelain keskeinen sisältö
Uusi kunta- ja palvelurakenne
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin.
Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on
perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin 20 000.
ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin 50 000.
Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen – mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto – järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden pohjana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit.
Pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset
Pääkaupunkiseudun kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen parannetaan.
Laissa lueteltujen maakuntakeskuskaupunkien on yhdessä naapurikuntien kanssa laadittava vastaava suunnitelma.
Heikon talouden kunnat
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät yhdessä valtion kanssa keinot turvata asukkaiden palvelut. Jos selvitysten perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, eduskunnalle voidaan antaa hallituksen esitys kuntajakolain muuttamisesta siten, että valtioneuvosto voi päättää kuntajaon muuttamisesta.
Kunnilta edellytettävät toimenpiteet
Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle erityinen kunta- ja palvelurakennetta koskeva selvitys puitelain nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Siinä esitetään
keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen ja toimintakykyisen sekä eheän kuntarakenteen saavuttamiseksi.
toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä.
Toimeenpanosuunnitelman perustana ovat väestö- ja palvelutarveanalyysi sekä kunnan taloussuunnitelma.
Valtion kuntapolitiikka ja kuntien rahoitus
Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.
Henkilöstön asema
Lain aiheuttamat uudelleenjärjestelyt toteutetaan kunnissa yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöä ei saa uudelleenjärjestelyjen takia irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla viiden vuoden aikana.
14000 asukasta, nelinkertainen ja kallis hallinto. Työntekijöitä vähemmäksi siten, että eläkkeelle jäävälle ei enää jatkajaa tarvita vaan järjestetään töitä uudelleen. Pakkolomat ja/tai lomarahojen vaihtaminen vapaaksi pakolliseksi. Säästöjä tulee paremmin nostamatta vuokria, päivähoitomaksuja, kunnallistekniikan maksuja ja esim. jätemaksua (ko. maksut koskettavat pahimmin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kuntalaisia). Verojen nosto saataisiin maltillisemmaksi ja kunta säilyisi muuttajille houkuttelevana.
Järjettömät ja kalliit kaavat (joista tehtiin Suomen ennätyslukemat valituksia) uudelleenharkintaan. Nyt pelkästään valitusten käsittely maksaa kunnalle kymmeniä tuhansia euroja.
Puitelain keskeinen sisältö
Uusi kunta- ja palvelurakenne
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin.
Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on
perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin 20 000.
ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin 50 000.
Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen – mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto – järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden pohjana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit.
Pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset
Pääkaupunkiseudun kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen parannetaan.
Laissa lueteltujen maakuntakeskuskaupunkien on yhdessä naapurikuntien kanssa laadittava vastaava suunnitelma.
Heikon talouden kunnat
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät yhdessä valtion kanssa keinot turvata asukkaiden palvelut. Jos selvitysten perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, eduskunnalle voidaan antaa hallituksen esitys kuntajakolain muuttamisesta siten, että valtioneuvosto voi päättää kuntajaon muuttamisesta.
Kunnilta edellytettävät toimenpiteet
Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle erityinen kunta- ja palvelurakennetta koskeva selvitys puitelain nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Siinä esitetään
keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen ja toimintakykyisen sekä eheän kuntarakenteen saavuttamiseksi.
toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä.
Toimeenpanosuunnitelman perustana ovat väestö- ja palvelutarveanalyysi sekä kunnan taloussuunnitelma.
Valtion kuntapolitiikka ja kuntien rahoitus
Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.
Henkilöstön asema
Lain aiheuttamat uudelleenjärjestelyt toteutetaan kunnissa yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöä ei saa uudelleenjärjestelyjen takia irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla viiden vuoden aikana.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllähän nuita messiaita löytyy ja tällä kerralla nimimerkillä "ex muoniolainen". Mutta onhan meillä oikeus mielipiteenilmaisuun.
Että semmonen viisaus tälle päivälle.
14000 asukasta ei todellakaan tarvitse neljää kunnanjohtajaa, neljää perusturvajohtajaa, neljää hallinollista ylilääkäriä, neljää teknistä johtajaa eikä neljää koulutoimenjohtajaa. Hyvin on kallista.
Sen sijaan 14000 ihmistä tarvitsee toimivat palvelut lähellä ihmistä. Kuntainliitos ei tarkoita automaattisesti sitä, että palvlut katoavat. Näin käy jos johtajia on liikaa...
Palvelut on maksettava. Kannattaa kysyä mistä maksaa. Asiat ovat lopulta valintoja eikä Muonion valtuuston ja kunnanjohdon asema ole helppo, varsinkaan kun sisäasiainministeriön kuntaosasto ei hyväksynyt alkuunkaan kunnan tekemää vakauttamisohjelmaa.
Tekeekö kunta ratkaisut itse vai tekevätkö sen lopulta sisäasiainminiteriön kuntaosaston virkamiehet? Tämäkin on valinta.
Kuntaosaston virkamiehillä ei ole muuta kuin ammatillinen sidos Muonioon, "minusta tuntuu" ei vaikuta heidän ratkaisuihinsa.
Tätä voi sanoa messuamiseksi, vaan sitä se ei ole vaan todellisuutta.
Miksi te hyvät ihmiset ette ymmärrä ettei näillä nykyisillä päättäjillä ole enää kohta muuta vaihtoehtoa kuin "pelastaa" oma nahkansa. Velkaa on paljon, mutta mitään näkyvää ei ole saatu aikaan. Vai onko?
Kyllä se kuntaliitos varmasti tullee ennemmin tai myöhemmin. Onhan meillä jo yhteinen vero- ja työvoimatoimsto, miksei vois olla tunturi-lapin kuntaki.
Nykyhommilla muoniolaisia ei ole ennää parin sukupolven jälkheen ko kaikki lähtevät etehlään. Jos saahaan uusi elinvoimanen Tunturien kunta niin muoniolaisekki voiva pysyä muoniolaisina.
Kun itse kysyy ja itse vastaa saa mieleistään tekstiä. Kirjoittaisit joskus omalla nimelläsi.
Olen kyllä täysin samaa mieltä. Nuohan ne kunnan päättäjät jarruttavat kuntaliitosta, ku suurin osa on kunnassa töissä. Eihän se ole ku uuelleen kouluttaua, jos työpaikka mennee. Leviltä kyllä löytyy töitä. Nytki on n. 500 paikkaa auki.
on minun mielestä semmonen joka ei ees asu Muoniossa.
ei se muonion kunta rikastu todellakaan vuokria ja päivähoitomaksuja nostamalla. säästöä tulis ku panis ylimääräiset sihteerit ja kahvinkeittäjät ja lähetit pois, mitä virkaa niillä on ei ne mitään tee ku kuittaavat palkan. Myis ensimmäisenä kielan ja johon rahhaa on uponnu niin maan perkeleesti ja tuottoa ei tullu vaikka aulikki niin luuli. Ja toiseksi myis kaikki kunnan omistamat vuokra asunnot, nyt olis korkein aika sillä osa on kohtalaisessa kunnossa josta voi saada edes vähäsen, rautionmukan ja iltintien asunnot on parempi ku kaataaa ollilan veikkon pillarilla kumoon tai tekis kunnon kokon, kaikki on erittäin huonossa kunnossa tiän ku olen ite niissä asunu
Alla ote torstaina ilmestyneestä Luoteis-Lapin uutisesta. Kannattaa lukea juttu kokonaan. Tilanne on nyt todella vakava..
PS...En ole Heikki..Tämän nimimerkin kirjoituksiin Autto on syytön mies...Enkä asu Muoniossa mutta lähes kaikki lähimmät omaiset asuvat. Muonion on syntymäkotikuntani ja tuleva kuntainliitos todennäköinen asuinkuntani tulevaisuudessa. Muonion asiat kiinnostavat siinä missä nykyisen kotikuntani asiat.
LUOTEIS-LAPPI 6.9.2007
Muoniolaiset saivat kaksi viikkoa sitten karuja terveisiä kriisikuntien arviointiryhmältä Helsingistä: Kunnan suunnittelemat säästöt ja menojen lisäykset eivät riitä heikon taloustilanteen korjaamiseksi vuoteen 2012 mennessä. Säästökohteita on löydyttävä lisää, ja kassaan on kilahdettava enemmän euroja, jotta 4,1 miljoonan euron alijäämä saadaan katettua ja 8,5 miljoonan euron velkojen korot maksettua.
Helsingin terveiset saanut kunnanhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle kiinteistöveron korotusta ja koko henkilöstön neljän viikon lomautuksen, henkilöstön irtisanomisten sekä muiden palkkamenojen pienentämismahdollisuuksien selvittämistä.