Olen seurustellut puolisoni kanssa 6 vuotta, joista 3 kihloissa. Viimeiset 2 vuotta olemme asuneet yhdessä. En halua jankuttaa enkä marista, joten pidän suuni supussa. Mutta mieleen tulee vaan kysymys: koska mennään eteenpäin? Haluaisin naimisiin ja ilmeisesti miehenikin, mutta hän ei näytä edes miettivän juuri nyt asiaa. Kaikki sukulaiset jo kyselevät, koska häät on, mutta enhän minä osaa siihen vastata. Kuinka kauan jaksan olla suhteessa, jossa ei mennä eteenpäin?
Avoliitto --> avioliitto
Ehkä en enää jaksa odottaa...
101425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko jokin erityinen syy siihen, että seurustelitte neljä vuotta ennen yhteenmuuttoa? Asuitteko eri paikkakunnilla esim. opiskelun takia? Tai olitteko alaikäisiä tms.? Jos mitään tälläistä "käytännön syytä ei ole" niin mielestäni olette edenneet muutenkin aika hitaasti.
"mutta hän ei näytä edes miettivän juuri nyt asiaa"
Oletko kysynyt mieheltä sitä? Usein kihlaus tarkoittaa sitä, että on sovittu naimisiin menosta, mutta kaikkien kohdalla ei tietysti ole nykyään niin. Mutta jos olette siitä aikanaan sopineet niin eiköhän olisi aika puhua, että koska se tapahtuu? Ehkä sukulaiset kyselevät häistä juuri sen takia, että kun olette kihloissa. Muutenhan nämä asiat ei kuulu sukulaisille...
"mutta enhän minä osaa siihen vastata"
Osaathan. Päätät päivän, varaat kirkon ja ilmoitat miehellesi että sille päivälle et sovi mitään menoja.
Hääpäivän aamuna tuot ukolle puvun ja sanot että tuo päälle klo X. Laittaudut itse ja ajatte kirkolle sukulaisten avustuksella.
"haluan naimisiin ja ilmeisesti miehenikin".
Pitäisiköhän teidän jutella asiasta? Luulisi, että olette jutelleetkin kun kerran olette kihloissa. Kovin epäselvältä vaikuttaa..
Ehkä miehesi ei mieti asiaa, koska se ei ole hänestä oleellista. Te asutte ja elätte yhdessä ja rakastatte toisianne jo nyt. Eihän avioliitto mitään muuta teidän välillänne. Se on loppujen lopuksi vain paperi ja nippu hääkuvia.
Haluat päästä eteenpäin. Mitäs aamenen jälkeen? Koska se suhde on valmis?
Tarkoittaako tuo eteenpäin meno tätä peruskaavaa: seurustelu, yhteenmuutto, kihlaus, avioliitto, omistusasunto, lapset, lapset omilleen, eläkepäivät, hautaan.
Sievä perhepaketti.
Mitä haluat? Mitä miehesi haluaa?
"Se on loppujen lopuksi vain paperi ja nippu hääkuvia."
Kyllä avioituminen vaan monelle on paljon enemmän kuin tuo! Sinun ei kyllä kannata mennä koskaan naimisiin...
Ap:lle sanoisin, että jos olet jo noin monta elänyt miehen kanssa, niin varmaan voit jatkaa samaa rataa tästä eteenpäinkin. Kannattaa tietysti kertoa miehelle, että naimisiinmeno olisi sinulle tärkeä asia. Erolla en kuitenkaan kehoita uhkailemaan.
Miten voit olettaa, että miehellä olisi joskus tarkoitus avioitua vai oletteko keskustelleet asiasta joskus? Sellainen asia olisi hyvä selvittää viimeistään silloin kun muutetaan yhteen. Ei siinä vaiheessa ole tarpeen sopia mitään päivämääriä, mutta teoreettinen "haluan luultavasti joskus mennä naimisiin kanssasi"/"en koskaan aio avioitua" -keskustelu olisi syytä käydä. Kihlautuminen on yksi tilaisuus keskustella siitä. Jos lupautuu menemään kihloihin toisen kanssa, pitää toki tietää mitä on tekemässä eli mitä kihlaus kummallekin merkitsee.
Onhan avioitumisessa muutakin, myönnän. Yhteinen sukunimi, perintöhelpotus, mahdollisuus adoptioon ja muuta.
Tarkoitin lähinnä, että avioliittohan ei tunnetasolla muuta kahden ihmisen välejä miksikään.
Ap. kirjoittaja ei maininnut muuten miksi haluaa naimisiin.
minulla ja avomiehelläni samanlainen tilanne, kuusi vuotta seurusteltu, kolme kihloissa, kolme vuotta yhteiseloa saman katon alla..
Meillä asia oli haudattuna sen kolme vuotta mut nyt viimeisin keskustelu käyty kuukausi, sitten. mies yritti kysellä mieliipidettäni naimisiinmenosta, ja lopulta sovittiin "leikkimielellä" et katotaan kumpi kosii ensin..
Joten rohkeasti puhumaan, miehes on luultavasti kuitenkin asiaa miettinyt!
"kuusi vuotta seurusteltu, KOLME KIHLOISSA, kolme vuotta yhteiseloa saman katon alla.."
"ja lopulta sovittiin "leikkimielellä" et katotaan kumpi kosii ensin.."
Eiköhän tuo ole kosittu jo.. vai montako kertaa pitää tarkistaa, että ollaanko sitä nyt edelleen tosissaan?
Ehkä kannattaisi jättää se avioituminen vielä jokusen vuoden päähän.
Jos haluat naimisiin, sano se. Teknisesti ottaen jompi kumpi teistä on jo kosinutkin, sitähän kihlat merkitsevät: lupausta avioliitosta. Jos ette kihloihin mennessänne kuitenkaan sopineet hääpäivästä, ota asia puheeksi nyt. Ei tarvitse jankuttaa, ei tarvitse edes marista. Pitää vain avata suunsa ja kertoa mitä haluaa. Sanot: "Päätetään hääpäivä".
Helppoa, eikö totta?
Toisaalta kohdasta "Haluaisin naimisiin ja ilmeisesti miehenikin" voisi päätellä, että avioliitosta ei ole kummemmin keskusteltu.
JOS avioliitosta on aikoinaan sovittu niin ei kai tarvitse enää muuta kuin ehdottaa päivämäärää. Laitoin JOS siitäkin huolimatta, että kirjoittaja kertoi heidän olevan kihloissa. Kaikki eivät tiedä, että kihlautuessa sovitaan naimisiin menosta. Vaan pitävät kihlausta vain jonkinlaisena "suhteen syventämisenä". Ja jos ei ole sovittu niin mies voi ihmetellä, jos nainen vaan tokaisee, että päätetään hääpäivä.
"Ja jos ei ole sovittu niin mies voi ihmetellä, jos nainen vaan tokaisee, että päätetään hääpäivä."
Aloittaja varmasti itse tietää, onko naimisiin menosta sovittu kihloihin mentäessä vai ei. Jos kihloihin on menty vain koska on kivaa käyttää sormusta, pitänee hänen nyt sitten kosia ihan virallisesti. Mikäli hän saa myöntävän vastauksen, voidaan sopia hääpäivä. Ei tuo kosiminenkaan nyt niin vaikeata ole, olettaen että henkilö osaa puhua. Siispä antamani neuvo "puhu!" pätee tässä edelleen.
Rehellisesti sanottuna en ymmärrä, mikä näistä avioliittoasioista tekee naisille niin pirun vaikeita. Luulisi, että aikuiset ihmiset osaisivat ilmaista toiveensa ja halunsa kumppanilleen selvällä suomenkielellä, sen sijaan että odotellaan vuosikausia että toinen oppisi lukemaan ajatuksia. Jotkut ovat suunnitelleet kosinnan valmiiksi viimeistä piirtoa myöten omassa pikku päässään ja kiukuttelevat täällä, kun mies ei ymmärrä toteuttaa tätä haavekuvaa. Kosinnan suhteen naiset elävät todella ajassa ennen tasa-arvoa, ja aivan omasta halustaan.