Nyt pitäis saada yks mimmi pois mielestä ja mietin, että auttaisiko se unohtamaan, jos poistaisi numeron kännykästä, polttaisi kirjeet ja kortit jne.
En ole epätoivoinen, enkä haudo itsemurhaa enkä muutenkaan skitsoile tai mitään sellaista hölmöä. Haluan vaan lopullisesti päästä yli tästä tytöstä ja ajattelin kysäistä, että onko palstalaisilla kokemusta "todistusaineiston tuhoamisesta"? Eli jos hävittää elämästään kaiken mikä muistuttaa siitä tietystä ihmisestä, niin auttaako se sitten unohtamaan vai pahentaako se vain tilannetta??
En ole epätoivoinen, enkä haudo itsemurhaa enkä muutenkaan skitsoile tai mitään sellaista hölmöä. Haluan vaan lopullisesti päästä yli tästä tytöstä ja ajattelin kysäistä, että onko palstalaisilla kokemusta "todistusaineiston tuhoamisesta"? Eli jos hävittää elämästään kaiken mikä muistuttaa siitä tietystä ihmisestä, niin auttaako se sitten unohtamaan vai pahentaako se vain tilannetta??
Vastaukset 21
Vanhimmat
kaikki sähköpostit jne.
Älä kuitenkaan unohda, että olet saanut siltä mimmiltä jotakin hyvää, minkä voit säilöä mieleesi.
Joo en mä ole tälle tytölle mitenkään vihainen. Meillä oli muutama ihana hetki yhdessä, mutta nyt haluan päästää irti ja jatkaa elämääni.
Mulla on jo kerran ollut sen mimmin lähettämät kirjeet ja kortit toisessa kädessä ja sytkäri toisessa kädessä, mutta jokin vaan esti mua. En pystynyt siihen silloin, mutta mun on pystyttävä siihen nyt. Ihan itseni takia. Multa on mennyt jo pari hyvää juttua sivu suun, kun oon vaan kelaillut tätä tiettyä tyttöä. En halua elää elämäni parhaita vuosia menneisyydessä roikkuen.
Nyt se on päätetty. Tänä iltana mä hävitän kaiken. Kirjeet, kortit, puhelinnumeron...huomenna varmaan vielä tuntuu pahalta, mutta eiköhän se elämä siitä sitten hiljalleen voita. =)
päätös, jos suhteellanne ei ole tulevaisuutta.
Kuten jo kerroin.. anna mennä,poista numero/viestit ja polta kirjeet.
Jos olet saanut jotain tavaraa,jonka haluat säilyttää,niinn piilota se komeron viimeiseen nurkkaan.
Älä muistele yhteisiä hetkiä ja suuntaa eteenpäin hymyillen.
Näin tunteelisempikin ihminen saa muistot haihtumaan ja mikä parasta uusi ihana elämä edessä.
myöhemmin. Tai itse ainakin miettisin muutamaan kertaan mitä tekisin. Mulle itselle ainakin esim. valokuvat on tärkeitä ja olis tosi vaikeeta heittää jotain pois.
Mutta siis kyllä se unohdus tulee ihan itsessään sitten kun sen aika on. Voithan laittaa kaiken vaan pois johonkin jossa et näe niitä lainkaan.
Sä olet dramaattinen luonne ja jos sä teet numeron asiasta ja poltat kirjeitä, niin tiedän mitä seuraa. Muistat hänet vielä entistä paremmin. Unohtaminen on tapahtunut tavalla, jota et unohda. Haluat polttaa, koska haluat jutusta eroon dramaattisella tavalla, tavalla joka merkitsee sulle jotain.
Sinä tiedät, että rakkaus ja viha ovat naapureita. Mutta välinpitämättömyys on karskein kaikista. Se ei välitä mistään.
haluat unohtaa? Ero on ilmeisesti ollut sitten vaikea.. jos et halua mitään muistoja toisesta säästää. Onko sulla sit vielä tunteita sitä kohtaan?
säilyttäminen tarkoittaa sitä, ettei ole päässyt yli suhteesta.
mä joskus kuvittelin. Nyt mä tajuan, että kaikki mitä mulle on tapahtunut on osa mua. Minä olen elämäni tapahtumien summa. Plus paljon, paljon muuta. Muistojen säilyttäminen on oman kehitykseni dokumentointia. Ei muuta.
ihan samalla lailla. Eikä mulla onneksi ole mitään huonoja tai kauheita muistoja, jotka olis pakko hävittää. Tosin ehtiihän niitäkin varmaan elämän aikana vielä kertymään, mutta sen näkee sitten mitä niiden kanssa tapahtuu.
tarkoita tota.. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä. Jos jotain hyviä muistoja on, niin miksi ne olis pakko hävittää. Ei niitä ole pakko joka päivä esiin kaivaa, mutta voi ne jossain olla. Säilyyhän kaikki muistoissa kuitenkin muutenkin.
Itse olin joskus roihuttamassa valokuvia ja kirjeitä ym. En tehnytkään niin ja syistä jotka kerroin. En kadu. Kaikki ne on jossain nyt. Jossain "maakunnassa", missä niillä on hyvä olla. Ja luulen, että olen yhä oikeassa. Sitä paitsi, elämä ei ole tentti. Tai ehkä on, mut virheetön suoritus ei ole se, minkä kuvittelisi olevan.
olla konkreettisesti läsnä ihmisen elämässä? Eikö riitä, että ne hyvät muistot ja opit säilyy mielessä. Nyt on nyt ja ennen oli ennen. Mitä järkeä säilyttää jotakin muistoa jostakin exästä himassaan?
ei tietenkään tarvikaan noin tehdä, mutta esim. omalla kohdalla valokuvaviittaus koskee ihmisiä, jotka nyt on muuten vaan tärkeitä ihmisiä mun elämässä, niin en näe mitään syytä niitä hävittääkään. Ja exästäkin kuvia on, mutta en mä usko että niistä kenenkään kanssa mitään tappelua tulee, koska mun mielestä nää on nyt aika helposti sovittavissa tämmöset asiat. Enkä suinkaan sen perään haikaile. Mut miksi tosiaan tehdä kaikesta niin dramaattista, kun voi muuten vaan antaa menneiden olla ja elää tätä hetkeä päivä kerrallaan eteenpäin.
valokuvia polttamaan, mutta mitäpä turhaan säilyttää exän sähköposteja tai kännykkänumeroa, ellei exä kuulu ystävänä nykyiseen elämään.
kirjeitä ja paperikuvia??
Itselläni kaikki on pelkän delete-näppäimen takana. Ei tarvita mitään polttamisia. Kirjeet kulkee sähköisesti samoin valokuvat kuvataan, tallennetaan ja jopa katsellaan sähköisinä.
Paljon on muistoja tallennettu (ja deletoitu).
Näissä biteissä on juuri se hyvä puoli, että niiden tuhoamiseen ei liity mitään dramatiikkaa. Pelkkä napin painallus.
huono puoli on, että yhtä helposti ne tuhoutuvat vahingossa. Varmuuskopiot niistä joka tapauksessa on oltava.
kiintolevyä riittää. Edes rompuille tai muille pysyvämmäksi mainostetuille fyysisille formaateille en varmuuskopioita ota.
jälkeen päin, saa menneistä asioista paljon uutta ymmärrystä nykyiseen tilanteeseen, jos hävität kaiken, voi jäädä huomaamatta asia yhteyksiä, mikä sinut liittää menneisyyteen.
itse mitään muistojuttuja, enkä uskoisi sen auttavan unohtamaan mitään.
Kyllä mua ainakin jälkeenpäin vituttaisi jos nuo muistot olisi tuhonnut.
Aika on ainoa joka auttaa laastarisuhteen lisäksi.
tähän:
"Eli jos hävittää elämästään kaiken mikä muistuttaa siitä tietystä ihmisestä, niin auttaako se sitten unohtamaan vai pahentaako se vain tilannetta??"
En tiedä, auttaisko kirjeiden hävittäminen sinua vaiko ei. Luulen kuitenkin, että sun kannattaisi vain kerätä ne kirjeet ja kortit muu sälä johonkin laatikkoon ja toimittaa jonnekin pois silmistäsi (esimerkiksi varastoon). Saatat haluta lukea niitä kuitenkin, joskus myöhemmin.
Sun ongelmasi saattais olla, että keskityt nyt asiaan, mihin sun ei ehkä oman hyvinvointisi kannalta kannattais keskittyä. Älä mieti kirjeitä ja kortteja, älä ollenkaan. Ei ehkä kannata lukeakaan niitä nyt. Kasaa ne jonnekin kauas, mutta säilytä. Ihan varmuuden vuoksi.;)
Anna itsellesi aikaa. Tee vaikka lupaus, että luet kirjeitä vuoden päästä. Jos jaksat. Ei kuitenkaan nyt. Sulla on uusi tilanne ja kaikki uudet mahdollisuudet. Jos niiden miettiminen ei kiinnosta, älä mieti. Älä kiellä itseäsi miettimästä exääsikään, jos siltä tuntuu. Ei pakkoja, ei rajoitteita. Tärkeintä, ettet kiusaa itseäsi, mitä kai toi kirjeiden hävittäminenkin kai olisi...Mitä sekään erityisesti auttaisi? Muistothan pysyy jokatapauksessa.
Ajatus siitä, mitä on edessäpäin auttaa eteenpäin. Ei ajatus siitä, mikä on menneisyyttä.