Asuuko meissä

Lapislazuli

pakana,joka tanssi tulen ympärillä?Moni tuntemani ihminen on kokenut saman kuin minä.Nuotion liekit lumoavat ja niitä unohtuu tuijottamaan ajattelematta yhtään mitään.Vuosia sitten löysin metsästä ihmeellisen paikan,johon palasin yhä uudelleen kuin noiduttuna.Siellä muutaman kerran käytyäni tulivat linnut aivan viereeni puun oksalle laulamaan lainkaan minua pelkäämättä.

37

4953

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hjj

      on kiva katsella ja kuunnella myös sadetta ja tuulta. Minun kissani ei tykkää viulu- tai pianomusiikista, ainakaan klassisesta, mutta jazzizta se pitää. Viisas otus ja tietääkseni ihan täysi pakana.

      • xXx-man

        itsekkään en voi yleensä sietää classisesta pianon pimputusta ja viulun vingutusta, sehän pilaa koko classisen musiikin maineen. Mutta kissat pitävät minusta.


    • on jäädä

      tuijottamaan jotain luonnosta, esim tulta, pilviä, tähtiä, merta tai aavaa maisemaa. Luonnossa viihtyviä suomalaisia on satoja tuhansia, siellä helposti ajatukset relaa. Moni eläin kuten linnut, oravat ja kalat eivät oletusarvoisesti pelkää ihmistä.

      http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=100

    • m-ilian

      ..jokaisen suomalaisissa sopukoissa asuu varmasti pieni pala sitä muinaista pakanaa..
      Miekin lumoudun luonnosta aina ja joka kerta kun sinne menen.
      Täällä keskisessä Suomessamme on aivan käsittämättömän hienoja vaara-maisemia upeine järvineen ja mäen päälle kun pääsee sitä maisemaa voisi jäädä tuijottamaan ikuiseksi ajaksi. Ja jääkin.

      Oletkos koskaan miettinyt, mitä voimaa kivissä piilee?
      Löydät jonkun hienon kiven maasta, metsästä tai mistä vain ja kun nostat sen käsiin, niin tulee tunne jostakin niin hienosta alkuvoimasta että pientä ihmistä alkaa heikottamaan :D

      Meille kaivettiin viemäriä pihaan tuossa vuoden päivät sitten ja mie sekosin täysin löytäessäni ikivanhan ratapihan "jäännöksiä" kaivuumaan seasta..löysin (eläinten) luita (!), ruukkujen jämiä, roinaa..kaikenlaista ja ukot sai huudella pois kauhan alta vähän väliä!
      Peltoa kun käännettiin, niin etpäs arvaa kekä meni kärsä savessa etsien "aarteita" *hahhaa*
      Oli jäädä potutkin istuttamatta..

      *jumalainen luonto...* ;)

      • firerose

        argeologin vikaa!! Meikäläinenkin puutarhaa tonkiessa tekee löytöjä. Muistan 8-vuotta sitten kun mun tölliin tehtiin kanssa uutta viemäröintiä ja uusi vesikaivokin ja yhteydet tupaan. Niin löysin maan kätköistä kaikenlaisia ruukunpalasia.

        Ne oli kuitenkin justiinsa edellisiltä asukkailta maahan haudattuja esineitä.Ennenhän oli tapana haudata maahan käytöstä poistettua tavaraa mitä ei saanut poltettua pois.Mutta pala historiaa!

        Keski-Suomessa ja Lapissa on mahtavia vaara-maisemia!Kun olin penska me reissattiin vanhalla bussilla ympäri suomea joka kesä. Ja ihmeteltävää riitti! =)Suomi on ihmeellisen kaunis ja lumoavan kaunis maa!

        Yhtyy sun mielipiteeseen *jumalainen luonto...*


      • m-ilian
        firerose kirjoitti:

        argeologin vikaa!! Meikäläinenkin puutarhaa tonkiessa tekee löytöjä. Muistan 8-vuotta sitten kun mun tölliin tehtiin kanssa uutta viemäröintiä ja uusi vesikaivokin ja yhteydet tupaan. Niin löysin maan kätköistä kaikenlaisia ruukunpalasia.

        Ne oli kuitenkin justiinsa edellisiltä asukkailta maahan haudattuja esineitä.Ennenhän oli tapana haudata maahan käytöstä poistettua tavaraa mitä ei saanut poltettua pois.Mutta pala historiaa!

        Keski-Suomessa ja Lapissa on mahtavia vaara-maisemia!Kun olin penska me reissattiin vanhalla bussilla ympäri suomea joka kesä. Ja ihmeteltävää riitti! =)Suomi on ihmeellisen kaunis ja lumoavan kaunis maa!

        Yhtyy sun mielipiteeseen *jumalainen luonto...*

        >>>Ne oli kuitenkin justiinsa edellisiltä asukkailta maahan haudattuja esineitä.Ennenhän oli tapana haudata maahan käytöstä poistettua tavaraa mitä ei saanut poltettua pois.>Kun olin penska me reissattiin vanhalla bussilla ympäri suomea joka kesä.


    • firerose

      lumoavaa! Sitä voi katsella pitkäänkin pää tyhjänä ajatuksista. :) Ja olematta pyromaani ;)

      Maailmassa on monia kauniita asioita,jotka lumoavat. Pakanallista siitä kait tekee se jo et usko sitä Jumalan tekemäksi?

      • Lapislazuli

        omaan käyttöönsä hakkaamalla ajankulukseen kiviä yhteen.Taisi olla mahtava tunne sillä ihmisellä,joka oppi tulentekotaidon ja huomasi kuinka paljon siitä on hyötyä.Kai senkin taidon keksi useampi ihminen,luulisin.


      • yhteistyötä
        Lapislazuli kirjoitti:

        omaan käyttöönsä hakkaamalla ajankulukseen kiviä yhteen.Taisi olla mahtava tunne sillä ihmisellä,joka oppi tulentekotaidon ja huomasi kuinka paljon siitä on hyötyä.Kai senkin taidon keksi useampi ihminen,luulisin.

        Tuli ja ihminen ovat tehneet yhteistyötä aina siitä lähtien kun ihminen oppi käyttämään tulta hyödykseen. Jos uskoo ihmiseen, uskoo tuleen. Mikäs sen mukavampi tapa poistua tästä maailmasta kuin polttohautaus. Eipähän jää matojen ruuaksi. Terveellisillä elämäntavoilla ensiksi vuosia vähintään 80 ja sen jälkeen itselle sopiva poistuminen polttohautauksen merkeissä. Se on ihmiselle sopivaa elämää.


    • nimimerkki

      Enpä oikeastaan muista koskaan muulloin viime vuosikymmeninä olleeni jotenkin niin onnellinen ja rauhallinen ja täydellisessä tasapainossa itseni kanssa, kun viimeksi kesämökillä käydessäni laitoin tulen takkaan ja tuijotin niitä liekkejä varmaan monta tuntia.

      Sitten menin laiturin päähän istuskelemaan, oli sellainen täydellisen kaunis kesäkuun lopun valoisa yö ja ilma oli kaunis ja järvi täysin peilityyni. Vähän aikaa siinä istuskeltuani huomasin että järven yläpuolella lenteli lepakoita, jotka varmaan saalistivat hyönteisiä joita lenteli jatkuvasti ympäriinsä. En oikein edes keksi oikeita sanoja kuvaamaan sitä mieletöntä fiilistä joka silloin täytti minut, tuntui vain siltä että kaikki mahdollinen olennainen on tässä ja nyt. Jos olen elämässäni koskaan ollut lähellä ns. uskonnollista kokemusta, niin tuo oli varmaan se (tosin siihen järven yläpuolelle ei ilmestynyt lentelemään mitään enkeleitä, vaan ainoastaan niitä oikeastaan aika rumia lepakoita). Mutta oli se vaan ihan hemmetin hienoa.

      • panteisti

        Parhaat uskonnolliset elämykset ovat juuri niitä jotka tulevat luonnosta itsestään... Jokainen luontoa selittävä jumalsatu ainoastaan vähentää sen mystisyyttä. Siinä hetkessä jossa hahmottaa oman asemansa äärettömässä ajan ja paikan jatkumossa, voi kokea taivaan ja jumalan sisällä itsessään. Jos luonnossa ja sen ihmeellisissä voimissa ei näe jumalaa, sitä ei näe missään.

        Kirkas tähtitaivas ja hopeisessa kuunvalossa hohtava hanki, lähes täydellinen hiljaisuus jota vain puiden kahina rikkoo ja äkillinen maailman suunnattoman suuruuden sisäistäminen... Vaikea kuvitella suurempaa nautintoa 8)


      • Lapislazuli
        panteisti kirjoitti:

        Parhaat uskonnolliset elämykset ovat juuri niitä jotka tulevat luonnosta itsestään... Jokainen luontoa selittävä jumalsatu ainoastaan vähentää sen mystisyyttä. Siinä hetkessä jossa hahmottaa oman asemansa äärettömässä ajan ja paikan jatkumossa, voi kokea taivaan ja jumalan sisällä itsessään. Jos luonnossa ja sen ihmeellisissä voimissa ei näe jumalaa, sitä ei näe missään.

        Kirkas tähtitaivas ja hopeisessa kuunvalossa hohtava hanki, lähes täydellinen hiljaisuus jota vain puiden kahina rikkoo ja äkillinen maailman suunnattoman suuruuden sisäistäminen... Vaikea kuvitella suurempaa nautintoa 8)

        minusta tulikin muinaisuskovainen.Minä en lue alan kirjallisuutta,eikä se minua kiinnosta.Tiedän kyllä,että joillain muinaisuskontoja harrastavilla on oma "kulttipaikka" mutta oman paikkani ja elämykseni löysin sisäisen intuition avulla täysin vaistojeni ohjaamana.


      • Erä Jorma
        panteisti kirjoitti:

        Parhaat uskonnolliset elämykset ovat juuri niitä jotka tulevat luonnosta itsestään... Jokainen luontoa selittävä jumalsatu ainoastaan vähentää sen mystisyyttä. Siinä hetkessä jossa hahmottaa oman asemansa äärettömässä ajan ja paikan jatkumossa, voi kokea taivaan ja jumalan sisällä itsessään. Jos luonnossa ja sen ihmeellisissä voimissa ei näe jumalaa, sitä ei näe missään.

        Kirkas tähtitaivas ja hopeisessa kuunvalossa hohtava hanki, lähes täydellinen hiljaisuus jota vain puiden kahina rikkoo ja äkillinen maailman suunnattoman suuruuden sisäistäminen... Vaikea kuvitella suurempaa nautintoa 8)

        Ei siellä metsissä mitään jumalia ole, vaan ihan luontoa. Se vain saattaa vaikuttaa mystiselle ja maagiselle ihmiselle mikä on viettänyt suurimman osan elämästään kaupungissa yksiöissä asuen.

        Luonto on luonnollista, eikä siihen tarvi mitään hihhulismia liittää.


    • Erä Jorma

      Juttusi kuullostavat sille kuin asuisit kehä 13 sisäpuolella. Ootte te mahdottomia tapauksia :)

      • Lapislazuli

        minkälaista kehää tarkoitat:)


    • Nimetön

      olen saman lainen

    • tietousko

      tulen kanssa tai ilman.

      Käsittääkseni muinaisuskonnoissa henkiä oli joka puolella, myös tulessa.

      Mielestäni muinaisuskonnot ovat yhtä harhateillä kuin muutkin uskonnot yrittäessään persoonallistaa Tuntemattomia.

      Toki jään tuleen tuijottamaan ja voinpa nähdä hahmojakin siinä, mutta huomaan ne aivoistani tuleviksi.

      Tanssi tulen ympärillä voisi olla kivaa.
      Toistaiseksi minulle on riittänyt pelkkä tulen tanssin seuraaminen.

      • Lapislazuli

        ja kaikki me kierrämme kehää.Mitä paremmin siihen sopeutuu,sen enemmän vapautuu.


    • Luonnonystävä

      Tanssi herkistää, se on eräänlaista meditointia: - Mieli täyttyy liikkeestä ja rytmistä ja tyhjenee muusta tarpeettomasta. Herkistymme ympäristöllemme, tunnemme luonnon läheisyyden ja näemme tulessa sen vangitsevan loimotuksen.

      Jostain syystä ihminen tuntee jossakin paikassa herkemmin olevansa lähellä (osa) luontoa, jotkut paikat ovat erityisen herkkiä. Muinoin niistä tuli palvontapaikkoja (pyhiä paikkoja).

      Me ihmiset olemme, kuten kaikki aine, niin elollinen kuin elotonkin tätä samaa, värähtelevistä energia(alkeis-)hiukkasista koostuvaa massaa, jonka näemme järjestäytyneenä aineeksi tässä ulottuvuudessa. Eipä siis ole ihme, että joskus tunnemme olevamme osa sitä.

      Muinoin tuota aistittua yhteenkuuluvuutta ja kontaktia selitettiin hengillä. Ei meillä vieläkään ole mitään universaalia selitystä tuolle tunteelle. Voi sen kieltää ja selittää harhaksi, niin kuin niin monen muunkin asian. Mutta luulenpa että nuo ”järki-ihmiset” ovat kaikkein eniten hakoteillä ;-)

    • sunnyriver

      Ei kai siinä mitään pakanuuden kanssa tairvitse tekemistä olla, jos Luojan luoma ihminen on sopusoinnussa eläinten ja muiden Luojan luomien kanssa.
      Olen tänä syksynä joutunut pohtimaan asiaa marjareissuillani, sillä kotikyläni ympäristössä
      on kolme karhua, jotka liikkuvat ihan reilusti ihmisten näkyvissä ja läheisyydessä.
      Mietin, miten suhtautuisin niihin, kysyin Jumalalta.
      Herra vastasi vain ykskantaan: Marjakarhuja on.
      Eli samoja marjoja poimitaan samoita mättäiltä, välillä kuuluu ryske, välillä tuntuu karhun haju,
      välillä nalle tulee katsomaan, miksi hilaamme autojamme muuten rauhallisille seuduille. Itsekin joskus rajan tujntumassa keräsin puolukoita yhden iltapäivän samalla kankaalla karhun kanssa, kuulimme kyllä, kuinka puita hajotettiin, mutta emme viitsineet mennä katsomaan. Lehdestä sitten luimme.
      Siihen jäivät turhat ajatukset.
      Toinen kohta oli sitten se, että olemme kyllä tottuneet siihen, että ohikulkevia susia on.
      Nyt on ensimmäisen kerran useamman suden lauma asettunut lähiseudulle ja repinytkin eläimiä.
      Kun sain kuulla sisitä, Herra totesi vain: Aloit ajatella usia. Eli jumitti, ei tehnyt mieli lähteä erämaihin yksin moneen päivään. Mutta sitten menin taas. Suojelijahan minulla on.

      Ja kaiken kaikkiaan. Rakastihan Fransiskus assisilainen lintuja ja linnut häntä.
      Eli kun ihminen on sopusoinnussa Luojansa ja
      Luojan luoman luonnon kanssa, ei luonto vierasta häntä.
      Hömötiaiset ja kuukkelit rakastavat kaikkia, pahojakin. Korppikin tulee suolle katsomaan, kuka liikkuu. Nyt muutettuamme ikävöin kurkia,
      joutsenia, korppeja ja teeriä, jotka vielä viime viikollakin, syksyllä, olivat soitimella
      lähisuolla. Paljon köyhempi on yämä maailma, jossa on vain peltoa ja peltoa.
      Hyvää jatkoa sinulle!

      • Sive Lee

        Hehehhe mitä sieniä olet syönyt kun joku yläkerran äijä vastailee sinulle jotain marjakarhu tarinoita.

        Siis aikuisten oikeesti ette te kristityt missään paratiisissa tai nooan arkissa elä missä kaikki eläimet pitävät teitä hyvinä äijinä ja muijina :)


      • Olet hauska!
        Sive Lee kirjoitti:

        Hehehhe mitä sieniä olet syönyt kun joku yläkerran äijä vastailee sinulle jotain marjakarhu tarinoita.

        Siis aikuisten oikeesti ette te kristityt missään paratiisissa tai nooan arkissa elä missä kaikki eläimet pitävät teitä hyvinä äijinä ja muijina :)

        Kun et tiedä,mitä sanasi minulle merkitsevät:)


      • sunnyriver
        Sive Lee kirjoitti:

        Hehehhe mitä sieniä olet syönyt kun joku yläkerran äijä vastailee sinulle jotain marjakarhu tarinoita.

        Siis aikuisten oikeesti ette te kristityt missään paratiisissa tai nooan arkissa elä missä kaikki eläimet pitävät teitä hyvinä äijinä ja muijina :)

        Tilanne nyt sattuu olemaan sellainen, että näillä main on karhujen ja susien kanssa elettävä.
        Tuossa kylässä, josta kirjoitin (muutimme viikko sitten), on kolme karhua muutaman kilometrin säteellä, täällä isompien salojen reunoilla en ole vielä karhuihin törmännyt, mutta susilauma kuuluu luontaisetuihin, samoin muutama yksinäinen susi.
        Siinä saa sitten valita, alkaako pelätä vai ei.
        Liikkuuko yksin metsissä marjassa vai ei.
        Olen päättänyt, etten pelkäämään ala.
        Ja samaan kannustaa Jumala, uskoit Häneen tai et.
        Totta puhuen, paljon enemmän minä Hänen neuvoihinsa uskon, kuin monen ihmisen.
        Hyvin usein Hän esim. kertoo, ketä ihmisiä tapaan milläkin viikolla. On silloin aikaa rukoilla näiden puolesta etukäteen.
        Maailma on paljon ihmeellisempi kuin miltä näyttää!


      • Sive Lee
        sunnyriver kirjoitti:

        Tilanne nyt sattuu olemaan sellainen, että näillä main on karhujen ja susien kanssa elettävä.
        Tuossa kylässä, josta kirjoitin (muutimme viikko sitten), on kolme karhua muutaman kilometrin säteellä, täällä isompien salojen reunoilla en ole vielä karhuihin törmännyt, mutta susilauma kuuluu luontaisetuihin, samoin muutama yksinäinen susi.
        Siinä saa sitten valita, alkaako pelätä vai ei.
        Liikkuuko yksin metsissä marjassa vai ei.
        Olen päättänyt, etten pelkäämään ala.
        Ja samaan kannustaa Jumala, uskoit Häneen tai et.
        Totta puhuen, paljon enemmän minä Hänen neuvoihinsa uskon, kuin monen ihmisen.
        Hyvin usein Hän esim. kertoo, ketä ihmisiä tapaan milläkin viikolla. On silloin aikaa rukoilla näiden puolesta etukäteen.
        Maailma on paljon ihmeellisempi kuin miltä näyttää!

        Kaikki ihmisten hyveet eivät tule raamatusta tai mistään uskonnosta. Ne tulevat ihan ihmisestä itsestään.

        Valita toki voit pelkäätkö metsän eläimiä, vai etkö. Uskostasi saat ehkä tukea ja turvallisuudentuntoa, mutta mitään fyysistä apua se ei takaa.

        Jos rukous auttaisi niin miksi ihmeessä lasten syöpäosastolla on niin paljon lapsia? Tai miksi pappienkin lapset pysyvät rullatuolissa, eiväkä regeneroi raajojaan? Vai parantooko rukous vain vaivoista mistä voi parantua muutenkin.

        Oletko yksinäinen?


      • sunnyriver
        Sive Lee kirjoitti:

        Kaikki ihmisten hyveet eivät tule raamatusta tai mistään uskonnosta. Ne tulevat ihan ihmisestä itsestään.

        Valita toki voit pelkäätkö metsän eläimiä, vai etkö. Uskostasi saat ehkä tukea ja turvallisuudentuntoa, mutta mitään fyysistä apua se ei takaa.

        Jos rukous auttaisi niin miksi ihmeessä lasten syöpäosastolla on niin paljon lapsia? Tai miksi pappienkin lapset pysyvät rullatuolissa, eiväkä regeneroi raajojaan? Vai parantooko rukous vain vaivoista mistä voi parantua muutenkin.

        Oletko yksinäinen?

        Aikanaan Jeesus vaeltaessaan jollakin paikkakunnalla paransi kaikki sairaat, jollakin paikkakunnalla vain harvoja. Miksei kaikkia? Raamatussa todetaan vain, että syynä oli se, että ihmiset eivät uskoneet.
        Mahtaa olla sama vaiva vielä tänä päivänäkin ja vielä suuremmassa määrin täällä rationaalisessa Euroopassa. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta tulee kohtalaisen paljon viestejä siitä, kuinka sokea näkee taas tai vammautunut jalka on parantunut eikä kävelykeppejä tarvita.
        Rukouksen puute siinä ihmeiden puuttumisessa suurin syy on, oma elintapamme. On liian vähän aikaa/kiinnostusta olla Jumalan seurassa ja mieluummin vielä yhteisessä rukouksessa, koska siinä on siunaus.
        Monet sairaudet, esim. syöpä tai mielen alueen sairaudet, ovat usein pitkän sitkeitä rukoiltavia. Oen itse johonkin aikaan rukoillut paljonkin syöpäsairaiden puolesta ja moni on parantunut. Jotkut eivät ole parantuneet, vaikka Jumala olisi halunnut heidät parantaa. Eli ihminen itse haluaa tietoisesti tai alitajuisesti kuolla, eikä Jumala silloin väkisin heitä elossa pidä. Osalle ihmisiä onnistuu sekin, että vaikka periaatteessa haluaakin parantua, elämäntavoillaan estää parantumisen. Ja osan on aika kuolla, emme me ikuisia ole.
        Eli melkoinen suo se on esirukoilijalle, ainakin itse nykyisin haluan Jumalalta selkeän sanan, mikä on Hänen tahtonsa tilanteessa, ennen kuin sitoudun käyttämään kuukausikaupalla monia tunteja rukouksessa. Puhutaan Jumalalta saadusta reema-sanasta. Silloin jaksaa paremmin käydä pitkääkin rukoustaistelia, vaikka sittenkin lopputulos voi olla, että Jumala viime kädessä toteaa: "Kuule, ei tämä ihminen halua parantua."
        Mutta ilon hetkiäkin on saanut kokea.
        Veljeni vaimon kohdalla tuli Jumalalta tieto hengenvaarallisesta syövästä pari-kolme kuukautta enne kuin hän itse tiesi asiasta mitään. Samoin hänen parantumisestaan tuli tieto useita kuukausia aikaisemmin kuin hän parantui. Mutta rukousta siinä riitti.
        Samoin seitsenkymppinen mummo Lapissa parantui, kun Jumala oli ensin perannut hänen mielenmaailmansa katkeruudesta poois. Mummo otti ja mietti useita kuukausia, mistä hän voisi olla katkera, kunnes muisti. Ja kun sen jälkeen rukoiltiin, Jumalan voima meni läpi ja mummo parani hetkessä luusyövästä.
        Kyllä näitä tapahtuu, mutta sitä rukousta tarvitaan paljon, paljon!
        Hyvää jatkoa sinulle!


      • sunnyriver
        Sive Lee kirjoitti:

        Hehehhe mitä sieniä olet syönyt kun joku yläkerran äijä vastailee sinulle jotain marjakarhu tarinoita.

        Siis aikuisten oikeesti ette te kristityt missään paratiisissa tai nooan arkissa elä missä kaikki eläimet pitävät teitä hyvinä äijinä ja muijina :)

        En minä paratiisissa elä, mutta kun puolukoita mieli tekee, niin samalle kankaalle sitä on näiden marjarhujen kanssa mentävä. Ja mukavampi se on mennä, jos ei pelkää.
        Katselin tässä vanhaa lehtileikettä, jonka ystävä Hesasta oli lähettänyt. Otsikkona oli:
        Entäpä, jos Nuuksiossa olisi susia?
        Täällä voi nuo entäpät ja isit jättää pois.

        Ja silti, Jumala on ihana, kun välittää niin pienistä asioista kuin marjastamisesta, tavaroiden löytymisestä tai muusta. Suuri Jumala, joka välittää melko pienistä ihmisistä ja marjakarhuista.


      • Lapislazuli
        sunnyriver kirjoitti:

        Tilanne nyt sattuu olemaan sellainen, että näillä main on karhujen ja susien kanssa elettävä.
        Tuossa kylässä, josta kirjoitin (muutimme viikko sitten), on kolme karhua muutaman kilometrin säteellä, täällä isompien salojen reunoilla en ole vielä karhuihin törmännyt, mutta susilauma kuuluu luontaisetuihin, samoin muutama yksinäinen susi.
        Siinä saa sitten valita, alkaako pelätä vai ei.
        Liikkuuko yksin metsissä marjassa vai ei.
        Olen päättänyt, etten pelkäämään ala.
        Ja samaan kannustaa Jumala, uskoit Häneen tai et.
        Totta puhuen, paljon enemmän minä Hänen neuvoihinsa uskon, kuin monen ihmisen.
        Hyvin usein Hän esim. kertoo, ketä ihmisiä tapaan milläkin viikolla. On silloin aikaa rukoilla näiden puolesta etukäteen.
        Maailma on paljon ihmeellisempi kuin miltä näyttää!

        hiukan erilaisessa todellisuudessa kuin ne,jotka eivät usko.Kerran ajelin sallittua nopeutta mutkaisella,tutulla tiellä maalla.Aivan kuin minulle olisi sanottu;Eläin tiellä,jarruta."En siis kuullut ääniä.No minä jarrutin.Juuri hyvissä ajoin.Keskellä tietä oli ajokoira.Sellaiset kokemukset ovat minulle tavallisia.Niinkuin muillekin,jotka uskovat.


      • Lapislazuli
        Sive Lee kirjoitti:

        Kaikki ihmisten hyveet eivät tule raamatusta tai mistään uskonnosta. Ne tulevat ihan ihmisestä itsestään.

        Valita toki voit pelkäätkö metsän eläimiä, vai etkö. Uskostasi saat ehkä tukea ja turvallisuudentuntoa, mutta mitään fyysistä apua se ei takaa.

        Jos rukous auttaisi niin miksi ihmeessä lasten syöpäosastolla on niin paljon lapsia? Tai miksi pappienkin lapset pysyvät rullatuolissa, eiväkä regeneroi raajojaan? Vai parantooko rukous vain vaivoista mistä voi parantua muutenkin.

        Oletko yksinäinen?

        lähes raamatunlauseen.Siellä sanotaan:Taivasten valtakunta on sisällisesti teissä."Elätkö lähellä luontoa?


      • Lapislazuli
        sunnyriver kirjoitti:

        En minä paratiisissa elä, mutta kun puolukoita mieli tekee, niin samalle kankaalle sitä on näiden marjarhujen kanssa mentävä. Ja mukavampi se on mennä, jos ei pelkää.
        Katselin tässä vanhaa lehtileikettä, jonka ystävä Hesasta oli lähettänyt. Otsikkona oli:
        Entäpä, jos Nuuksiossa olisi susia?
        Täällä voi nuo entäpät ja isit jättää pois.

        Ja silti, Jumala on ihana, kun välittää niin pienistä asioista kuin marjastamisesta, tavaroiden löytymisestä tai muusta. Suuri Jumala, joka välittää melko pienistä ihmisistä ja marjakarhuista.

        Jumala tekee sekä pieniä että suuria asioita.Niistä vahvistuu usko.Usko on armolahja.


    • WideBelief

      ...

      • Lapislazuli

        ollut olemassa silloinkin,kun ihmiset olivat pakanoita.


      • RULES!
        Lapislazuli kirjoitti:

        ollut olemassa silloinkin,kun ihmiset olivat pakanoita.

        suomalaisethan eivät aikoinaan millään kääntyä kristinuskoon, vai mitä mieltä olette? itsestäni luonnonuskonnot on parhaita vaikka tiedän etteivät ne ole sen realistisempia kuin muut uskonnot. mutta silti suomalainen luonnonuksonto on minusta kaikkein kiehtovin


      • asdg
        RULES! kirjoitti:

        suomalaisethan eivät aikoinaan millään kääntyä kristinuskoon, vai mitä mieltä olette? itsestäni luonnonuskonnot on parhaita vaikka tiedän etteivät ne ole sen realistisempia kuin muut uskonnot. mutta silti suomalainen luonnonuksonto on minusta kaikkein kiehtovin

        Suomalaisilla oli käsittääkseni oma järjestelmä . Käräjäkivet, tietäjät, heimot ja jne... .

        Ajattele että jokainen ihminen oli herra omalla tontillaan . Jokainen oli itsensä herra . Jokainen pystyi suorittamaan pyhät riittinsä itse . Jokainen peri palan taikaa esi-isiltään :) .

        Sitten tuli hemmoja jotka väittivät että olet syntinen . Tulet kokemaan kaamean lopun jos hylkäät esi-isiesi jutut . Että kaiken yläpuolella on Yksi ja Ainut Herra Jeesus joka hallitsee kaikkea ja jota sinun pitää kumartaman ...

        Pieni ero :D .

        Kertomuksia Suomen historiasta
        J.Krohn

        Suosittelen .


    • todistajaiänikuinen

      meissä kaikissa asuu pieni lehmä

    • xXx-man

      tämä kuulostaa hienolta!

    • tässä mainittu

      "pakanuus" jotain tavoiteltavaa, jotain erikoista tai makeeta. Totean vain tylsästi, että tulenliekkejä jää yleensä kaikki tuijottamaan. Johtuneeko lämmöstä vai siitä,että yleensä tulen sytytettyään ihmisen on ollut pakko jäädä sitä ainakin vähäksi aikaa vahtimaan että se todella syttyy ja tuleepa silloin liekkejä tuijottaneeksi ja siinä samalla on ennättänyt vähän rentoutuakin. Kokemukseesi vanhasta nuotiopaikasta arvelen, että olet itse malttanut jäädä hiljaa aloillesi, jolloin esim. hömötiainen on uskaltautunut lähellesi. OLet siis ollut rentoutunut ja hiljaa, tottahan ne elukat uskaltaa lopulta lähelle. En varmasti tarkoita väheksyä kokemustasi, tarjosinpahan vain tällaisen arkipäiväisen vastauksen.Luonnon "kokeminen" yleensäkin on hienoa ja ehkä joskus vähän mystisenkin tuntuista.

    • qawerg

      Tuli on hieno . Mukava katsella saatikka sitten mukava kun on kylmä :) .

      Tuli on myös kalevalan keskeisin elementti . Se on Jumalallinen , mutta samalla niin perhanan inhimillinen :D .

      Mikäpä olisi mukavampaa kun kylmänä päivänä kiepsahtaa lämpimän takan eteen ja naattia lämmöstä ja sen suomasta turvasta ;) .

    Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      92
      6668
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      28
      2672
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      33
      2253
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      75
      1904
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1671
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1467
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1367
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1351
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      8
      1294
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1243
    Aihe