Miehelläni on 25 % suurempi palkka kuin minulla. Olen sitä mieltä, että hänen pitäisi maksaa koko perheen kuluista samassa suhteessa.
Minusta epäoikeudenmukaista, jos kaikki kulut laitetaan puoliksi!
Minun pieni palkkani loppuu alta aikayksikön. Minulle ei jää juuri mitään omaa rahaa. Mies ostaa itselleen usein vaatteita ja käy parturissa. Minä ja lapset yritämme tulla toimeen vanhoilla vaatteilla. Itse käyn harvoin kampaamossa tai ostan itselleni vaatteita.
Tunne oloni katkeraksi ja kateelliseksi!
Ehkä olisi pitänyt valita mieheksi jokin it-alan ukko, jolla on varaa elättää vaimonsa vaikka vaimo olisikin vain kotirouvana...
Minusta epäoikeudenmukaista, jos kaikki kulut laitetaan puoliksi!
Minun pieni palkkani loppuu alta aikayksikön. Minulle ei jää juuri mitään omaa rahaa. Mies ostaa itselleen usein vaatteita ja käy parturissa. Minä ja lapset yritämme tulla toimeen vanhoilla vaatteilla. Itse käyn harvoin kampaamossa tai ostan itselleni vaatteita.
Tunne oloni katkeraksi ja kateelliseksi!
Ehkä olisi pitänyt valita mieheksi jokin it-alan ukko, jolla on varaa elättää vaimonsa vaikka vaimo olisikin vain kotirouvana...
Vastaukset 20
Vanhimmat
elättää perheen. Miehellä menee rahaa autoon yms.
juuri se, että on lapsia. Silloin mielestäni kulut jaetaan niin, että se joka tienaa enemmän, maksaa lapsien kuluja enemmän. Jos kyse on pelkästään kahdesta aikuisesta, toisen elämää ei tarvitse rahoittaa! Siipeilijöitä en itse henk.koht. siedä!
Lain mukaan aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. jos joutuu työttömäksi, ei toisella tarvitse olla kovin kummoiset tulot, kun ilman jää. Itse jäin työttömäksi opiskelujen jälkeen enkä ollut oikeutettu työttömyysturvaan. Arvaa vituttkiko elää siivellä? Siinä mietti joka päivä, miten lavastaisi onnettomuuden, ettei lasten tarvitsisi hävetä.
Seksin osto on väkivaltaa naista kohtaan. Muita naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ovat pahoinpitely ja raiskaus - ne ovat nykyisin kielletty myös avioliitossa. Koska seksin osto on määritelty väkivallaksi naista kohtaan, tulisi se säätää rangaistavaksi myös avioliitossa. Avioliitto ei tee väkivallasta hyväksyttävää ja legitiimiä.
Seksin oston, avioliittoprostituution välttämiseksi on kummankin avioliiton osapuolen pidettävä oma talous toisen taloudesta täysin erillään. Yhä useampi pariskunta tekee jo näin.
"25 % suurempi palkka "
"Minun pieni palkkani loppuu alta aikayksikön"
Jos sulla on pieni palkka niin ei sillä äijälläskään kyllä mikään huippupalkka ole.
Olis kannattanu valita joku vähän enemmän tienaava ;)
(suolaa haavoihin)
Taidat olla itsekin aika rahanahne? eikö tullut mieleen että olisit ottanut ukon jonka ei tarvitse hypätä vaatekaupoissa ja partureissa...
tulee vaistamatta mieleen etta pienet on ihmisen murheet elon tiella kun tammoisesta kiukutellaan..
vai etta jopa 25%...
ei auta kun funktiolaskin sitten hommata ja alkaa kalkuloimaan :-)
tamahan on parisuhdepalsta..
pahoitteluni, en halua kritisoida..
lahden pois.. ihan hissukseen...
ei ole yhteisiä?
Tuolla joku neuvoi, että rahat täytyy pitää täysin erillän. Mun meuvo on kyllä päinvastainen: kaikki rahat pannaan samaan laariin. Silloin ei tarvitse miettiä, kenen palkka on mitäkin.
Tiedän, että siitä seuraa keskustelua ja kinaa, mihin ne yhteiset rahat on käytetty, mutta niin seuraa näköjään tuostakin. Enkä ihan ymmärrä sitä, että ihmisillä on yhteinen koti, yhteinen vuode, yhteinen shampoo ja jopa yhteiset lapet, mutta ikiomat rahat? Häh. Kuin voi?
Noin meillä itseasiassa on mennyt vuosikaudet. Yhteiset rahat.
Mutta kun siinä on ollut sitten kilpailua, että kumpi EHTII ensin tuhlata en yhteiset rahat. Minä naisena usein olen kysynyt, että sopiiko että hankin tämmöisen ja tuommoisen. Mies on saattanut tehdä isojakin ostoja neuvottelematta asiasta minun kanssani. Minä sitten olen siitä suuttunut ja ostanut itselleni jotain kivaa, sen takia, että minullakin on oikeus.
Lopultahan alkoi kulutusluotto kertymään.
Nyt on eletty sitten vähän aikaa siinä systeemissä, että yhteiset kulut pannaan puoliksi... Ei hyvä. Multa tosiaan loppuu rahat.
Tästä valtataistelusta on tultava loppu!
Täytyy yrittää päästä miehen kanssa sellaiseen sopimukseen, että kumpikaan ei koe tulleensa sorretuksi.
Ehkä sittenkin minulle mukavampaa on omat rahat. Ehkä olen sitten köyhenpänä, mutta ainakin itse määrään omista rahoistani, maksan oman aikatauluni mukaan kulutusluottoja pois.
Ehkä se tuo itsellenikin lisää elämänhallinnantunnetta?
ollut yhteiset rahat naisteni kanssa, eikä siitä ole koskaan tullut ongelmaa. Satunnaisia murjotuksia silloin tällöin, puolin ja toisin, mutta ei mitän isoa.
Ehkäpä siinä on semmonen onni ollut mulla, että kun rahat on olleetr yhteisiä, niin hankinnatkin on olleet yhteisiä. Todella vähän hankittu koskaan mitään omaan käyttöön, kaikki on ostettu periaatteessa yhteiseen kulutukseen. Silloin ei niin hirveesti tule kinaa. Exän kanssa oli myös yhteinen säästötili, jonne laitettiin vuoron perään kummankin palkasta osuus. Sekin raha käytettiin aina johonkin yhteiseen.
Mutta jos sitä yksityskulutusta on paljon, niin ehkä tuo suhteellinen malli toimisi? Yhteinen taloustili, josta hoidetaan säännöliset menot, ja molemmat laittaa sinne rahaa suhteessa tuloihinsa?
Sitten on pahempi juttu jos jompikumpi kuolee, niin ennen perinnön läpikäymistä leski ei nosta tilitä senttiäkään. Jos on vainaalla kimurantimmat raha kuviot, niin saattaa mennä kuukausia, että toisenkin varat on jäädytettynä. Kiva siinä sitten hautajaisia järjestää kun ei ole pennin latia, kun on yhteinen tili...
tulee jotain ongelmia. Ehdotukseni ei ollut lakimiehen ja talaousasiantuntijan testaama kriisisuunnitelma, vaan ajatus ja kertomus siitä, minkä itse olen kokenut toimivaksi normaalissa arjessa.
Pystyimme exän kanssa jopa eroamaan niin, että tuosta ei tullut ongelmaa. Päätimme etukäteen päivän, jolloin taloudet erotettiin pankkitilien muodossa, ja sovimme, kuinka jäljellä olevat yhteiset kulut hoidetaan.
Niitä hoidellaan vieläkin, puoli vuotta sen jälkeen kun muutin pois. Aina tulee joku ihme lasku, joka kuuluu vanhaan yhteiseen elämään. Tasailemme niitä tapauskohtaisesti sopien.
onhan se epäreilua, jos vaikka asumiskulut jaetaan tasan puoliksi vaikka toisen palkka olisi selvästi pienempi. Usein se pienempituloisempi on nainen (naisen euro n. 80 snt), jolle sitten äitinä lankeaa myös mm. lasten vaatteiden hankinta, usein omasta pussista.
Yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla yhteinen "taloustili", johon molemmilla on käyttöoikeus ja johon molempien palkasta ohjataan prosentuaalisesti yhtä suuri osuus tuloista. Tililtä ohjataan menemään asumiskulut ja muut säännölliset laskut sekä isommat hankinnat. Omille tileille jäävät rahat ovat sitten enemmän omassa käytössä.
Eihän tämäkään poista sitä faktaa, että käyttörahaa jää pienituloiselle vähemmän. Mutta ehkä tasoittaa hiukan osuutta perheen elatuksesta.
Älä suostu noin itsekkääseen kulujen jakamiseen, että toinen saa käyttää rahoja itseensä ja sinun tilisi menee nollille. On oikein ja kohtuullista, että miehesi osallistuu esim. lapsista aiheutuviin kuluihin esim. päivähoitomaksut jne. suuremmalla osuudella kuin sinä. Tämä on sitä uusitsekkyyttä, jota on monilla nuoremman polven ihmisillä - tyylin minä itse ensin...kunnon keskustelu miehesi kanssa asiasta ja asiaan oikeudenmukaisuutta.
Kiitos vastauksista. Osa oli asiattomia ja osa asiallisia.
En tiedä sitten kumpi tapa on parempi. Yhteiset rahat vai omat rahat. Kulutusluottoa tulee aina vain lissä ja vanhaa ei saada pienenemään. Sopimuksista ei pidetä kiinni. Myönnän kyllä, että itsekin ostan usein paljonkin kulutusluotolla, koska joskus on vain pakko: ruoka ja bensa loppuvat. Milläs elät, jos ei ole ruokaa? Miten viet lapset päivähoitoon, jos ei ole tankissa bensaa?
Kumpikin vain syyttää toista tuhlaavammaksi. Ehkä tarkka jako omiin rahoihin voisi näyttää tarkasti sen, että kuka ne rahat oikeasti tuhlaa turhuuksiin. Olenko se minä vai mieheni?
Minä ajattelin, että sitten voisin sanoa, että ei todellakaan osteta hirveän kalliita lahjoja luotolla kaikille kummilapsille. Voisin katsoa omaa tiukkaa budjettia ja sanoa, että voisin tulla mukaan 5 eurolla. Maksakoon mies enemmän, jos haluaa tuhlata meidän rahat muille.
Ehkä syynä onkin se, että koko perheellä on liian suuret menot tuloihin nähden?
Minä vain olen kyllästynyt siihen, että minua syytetään tuhlaavuudesta vaikka itseasiassa minä en ole se perheessä, joka tuhlaa turhuuksiin.
Lainaan yllä kirjoittanuttta henkilöä... Tämä pitäisi itseasiassa saada jotenkin Suomen perustuslakiin tms. Olisi paljon onnellisempi maa tämän jälkeen.
"Yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla yhteinen "taloustili", johon molemmilla on käyttöoikeus ja johon molempien palkasta ohjataan prosentuaalisesti yhtä suuri osuus tuloista. Tililtä ohjataan menemään asumiskulut ja muut säännölliset laskut sekä isommat hankinnat. Omille tileille jäävät rahat ovat sitten enemmän omassa käytössä."
Tämän lisäksi jos avioehto olisi vielä lain tuoma oletus eikä vapaaehtoinen, puolittuisi aviossa elävien ongelmat tässä maaassa puoleen.
Melkein kaikille oikea systeemi on se, että kummallakin on omat rahat. Ei tarvitse tapella, kumpi saa mihinkin tuhlata yhteisiä rahoja. Ylimääräiset riidanaiheet pitää aina eliminoida
Sitten on sovittu, mitkä menot saa maksaa yhteiseltä tililtä. Sille voi hankkia eri pankkikortinkin. Jos halutaan tasata tuloja, rikkaampi maksaa enemmän yhteiselle tilille kuin köyhempi.
Jos vaimo on kotirouvana, mies voi maksaa vaikka sekä yhteisen tilin että vielä puolet lopuista tuloistaan vaimon omalle tilille, mutta sitten on kummankin oma asia, mihin ne oman tilinsä rahat käyttävät.
Minulla ja miehelläni yhteinen tili. minä ostan meille ja lapsille ruuat ja maksan laskut. molemmat käytämme sieltä rahaa omiin menoihin, mitä noiden jälkeen jää.
Mieheni minua vähemmän, koska ostan aikas paljon itse miehellenikin vaatteita silloin harvoi, kun soppailemassa olen...
Tasa-arvo toki kunniaan, mutta sulle mulle jako pennilleen on hassu ajatus aviksessa, ja yksittäisen parturissakäynnin tai niiden laskeminen on jo höpöä!
Pääasiassahan nainen etsii varakasta elättäjää itselleen joka kustantaa naisen ilot ja tekee leveän elämän mahdolliseksi, tämä kummastuttaa minua. Joku nimitys sillekkin oli, jos maksattaa toisella. Toki kun molemmat ovat työssä jaetaan myös elämää rahojen osalta. Tienasipa kumpi tahansa enemmän tai vähemmän. Nykyään nainen onusein enemmän tienaava, ja kunhan hoitajat saavat pitkän lakkonsa läpi, on yhä useammin nainen isompipalkkainen ja elättäjä. Toivottavasti nainen muistaa sitten miehensä tarpeet ja antaa rahaa auton tuunaukseen ja olut pubissa viriketoiminnan rahoituksen.
Tasa-atvo koskee siis rahanjakoakin, työnjaon ohessa. Sinänsä hyvä, että naiset tekevät työtä, kyllästynyt kotirouva on jokaisen miehen painajainen.