Ang-äänne, jne?

fgshghghfh

Äng-äänteestä on tietoa, mutta...

Sana 'vanki' lausutaan 'vangki'.

Sana 'hinkki' lausutaan 'hingkki'.

Minkä nimisestä ilmiöstä tässä onkaan kysymys?

Kunhan kerrotte ilmiön kieliopillisen nimen, alan tyhmänä etsiä lisätietoa tästä mielenkiintoisesta zydeemijutskasta.

17

952

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ..................
    • Ensinnäkin äänteen nimi on ”äng-äänne”.

      Toiseksi lause ”Sana 'vanki' lausutaan 'vangki'” ei selitä mitään. Jos joku ei kysymyksestä ymmärrä, mitä äännettä tarkoitat, niin ei tuokaan auta.

      Mitä tietoa sinulla on äng-äänteestä? Eikö tietoihisi kuulukaan se, että kirjainyhdistelmässä ”nk” n-kirjain ääntyy äng-äänteenä? Jos kuuluu, mistä oikein haluat tietoa?

      Siis mikä on se ilmiö, jolle kaipaat kieliopillista nimeä?

      • sklahsashfla

        Tuon assimilaation kautta jahuuttelin mielenkiintoisen ung- ja ing-asiani jäljille.

        Minä akrikoloisin suomen kieltä siten, että rengki lopulta tungkisi maitoa hingkkiin.


      • sklahsashfla kirjoitti:

        Tuon assimilaation kautta jahuuttelin mielenkiintoisen ung- ja ing-asiani jäljille.

        Minä akrikoloisin suomen kieltä siten, että rengki lopulta tungkisi maitoa hingkkiin.

        Ehkä halusit tietoa assimilaatiosta, mutta kysyit kyllä jotain muuta. Äng-äänne voi kyllä syntyä assimilaation kautta, mutta niin voi moni muukin äänne (oikeastaan kai mikä tahansa äänne).

        No, asiasi jää edelleen epäselväksi. Joka tapauksessa äng-äänteestä _ja_ sen kirjoitustavoista löytyy suomenkielisistä suomen kieltä käsittelevistä kirjoista tietoa ihan hakusanalla ”äng-äänne” tai hakusanalla ”äänne” tai ”äännejärjestelmä” (koska hakemistossa ei useinkaan mainita eri äänteitä erikseen).


      • iasdiaulgadd
        Yucca kirjoitti:

        Ehkä halusit tietoa assimilaatiosta, mutta kysyit kyllä jotain muuta. Äng-äänne voi kyllä syntyä assimilaation kautta, mutta niin voi moni muukin äänne (oikeastaan kai mikä tahansa äänne).

        No, asiasi jää edelleen epäselväksi. Joka tapauksessa äng-äänteestä _ja_ sen kirjoitustavoista löytyy suomenkielisistä suomen kieltä käsittelevistä kirjoista tietoa ihan hakusanalla ”äng-äänne” tai hakusanalla ”äänne” tai ”äännejärjestelmä” (koska hakemistossa ei useinkaan mainita eri äänteitä erikseen).

        Jos termistöosioista puhutaan, onkos 'kengkä' kieliopillisesti kuinkakin täsmälleen samaa jaotteluosastoa kuin 'kengät'?

        Toisessahan tuo g kirjoitetaan, toisessa ei.


      • Änkkääjä
        iasdiaulgadd kirjoitti:

        Jos termistöosioista puhutaan, onkos 'kengkä' kieliopillisesti kuinkakin täsmälleen samaa jaotteluosastoa kuin 'kengät'?

        Toisessahan tuo g kirjoitetaan, toisessa ei.

        Yksikkömuodossa kenkä on äännettäessä yksi äng-äänne, monikossa kengät on geminaatta eli kaksi äng-äännettä.


      • Änkkääjä kirjoitti:

        Yksikkömuodossa kenkä on äännettäessä yksi äng-äänne, monikossa kengät on geminaatta eli kaksi äng-äännettä.

        Viestisi sisältää toki paikkansapitävän huomion ja se olisi oikea vastaus sopivaan kysymykseen. Mutta mikä olikaan kysymys? Esitetty ”kysymys” oli lauseopillisesti suomea, mutta ei siinä mitään järkevää ajatusta ollut. Kysyjän kannattaisi kysyä ihan yksinkertaisesti eikä käyttää näennäistieteellisiä termejä.


    • oikeinkirjoituksesta ...

      Kyseessä on yksinkertaisesti suomen kielen foneettisen kirjoituksen säännöistä. Muitakin sääntöjä on.

      Kuin myös äännetään vauvva, mutta kirjoitetaan vauva; äännetään Kaijja, mutta kirjoitetaan Kaija. Noita viimoisia kuulee myös yhdellä j:llä äännettynä. Kumpikin ääntäminen on oikein.

      Onkos sitä tullut peruskoulussa nukuttua?

    • ulkopuolelta ...

      Peruskoulussa ei opetettu, että savon, venäjän ja ranskan kielen liudennetulle nj-äänteelle, kuten savon murteen 'mänj' sanassa ei ole suomen kielessä myöskään omaa kirjainta.

      Oikeinkirjoitussääntöjä voidaan tulkita myös näin: lausutaan 'kauhia' mutta kirjoitetaan 'kauhea' jne. Tätä eivät taida iletä opettaa edes yliopistossa.

      Pisimmälle tuo on mennyt lukusanoissa, jotka lausutaan 'yks', 'kaks', 'kol' jne.

    • hulgshgasdhvka

      Kuuliaisesti olette istuneet koulunpenkillä ja päntänneet oppeja viisaasti perustellen.

      Silti toistan ihmettelyni, että miksi suomessa kirjoitamme toisin ja lausumme toisin.

      Säännöissä on selittelyn ja onton havainnoinnin makua. Vai eikö aikanaan vain haluttu olla täsmällisiä, kun 'vangki' päätettiin kirjoittaa 'vanki' ja 'rouvva' 'rouva'? Vai vai: onko joku aikanaan lähtenyt lausumaan suomea väärin!

      • Änkkääjä

        Sanojen kirjoitusasu ei missään kielessä täydellisesti vastaa äänneasua - eikä sellainen olisi mahdollistakaan. Äänteitä vastaavat kirjaimet ovat eräänlaisia sopimuksia, samoin sanojen oikeinkirjoitus. Jos haluat, voit tietysti alkaa litteroida sanat ja lauseet niin tarkasti ääntämystä vastaaviksi kuin kykenet.


      • klhgkfytfytdtd
        Änkkääjä kirjoitti:

        Sanojen kirjoitusasu ei missään kielessä täydellisesti vastaa äänneasua - eikä sellainen olisi mahdollistakaan. Äänteitä vastaavat kirjaimet ovat eräänlaisia sopimuksia, samoin sanojen oikeinkirjoitus. Jos haluat, voit tietysti alkaa litteroida sanat ja lauseet niin tarkasti ääntämystä vastaaviksi kuin kykenet.

        Sopimus on sopimus, mutta sopisi silti pohtia, miksi meillä ei ole 'kengkiä' jalassa.

        Tai miksi jalassa eivät voisi puhtaasti olla 'kenkät' ilman ulkomaan kee-kirjainta?

        Pannaangko sopimukset uusiksi näissä neuvotteluissa?


      • Maahanmuuttajatar
        klhgkfytfytdtd kirjoitti:

        Sopimus on sopimus, mutta sopisi silti pohtia, miksi meillä ei ole 'kengkiä' jalassa.

        Tai miksi jalassa eivät voisi puhtaasti olla 'kenkät' ilman ulkomaan kee-kirjainta?

        Pannaangko sopimukset uusiksi näissä neuvotteluissa?

        Noinko valtava on kammosi kaikkea vierasta kohtaan? Oi sisäsiittoinen Suomi - sinä ihmiskunnan kehityksen toivo.


      • kjiugajhasjkhgkh
        Maahanmuuttajatar kirjoitti:

        Noinko valtava on kammosi kaikkea vierasta kohtaan? Oi sisäsiittoinen Suomi - sinä ihmiskunnan kehityksen toivo.

        No, tuo vieraskammoisuusehdotuksesi tuli hieman puskista. Ja kielen muuttuminen kansainvälisten virtausten mukana on kokonaan toisen, yhtä mielenkiintoisen ketjun paikka.

        Sen kuitenkin sisäsiittoisuus teettää, että perinteinen, katoava ja kielipykälien syntyaikainen metsäsuomalainen sanoo 'ree' ja 'kee' ja 'pee' ei 'dee' ja 'gee' ja 'bee'.

        Mutta jos luet tuota ketjuani, niin huomaat, että käyhän mulle tuo 'kengkäkin', jota aivan aluksi kaipailin. Eli se siitä kammosta.

        POINTTI: Haen perusteluja nykytilalle, enkä vain toteamusta, että näin on, kun näin on sovittu ja kun näin niissä kieliraamatuissa lukkeepi.


      • Höh!
        kjiugajhasjkhgkh kirjoitti:

        No, tuo vieraskammoisuusehdotuksesi tuli hieman puskista. Ja kielen muuttuminen kansainvälisten virtausten mukana on kokonaan toisen, yhtä mielenkiintoisen ketjun paikka.

        Sen kuitenkin sisäsiittoisuus teettää, että perinteinen, katoava ja kielipykälien syntyaikainen metsäsuomalainen sanoo 'ree' ja 'kee' ja 'pee' ei 'dee' ja 'gee' ja 'bee'.

        Mutta jos luet tuota ketjuani, niin huomaat, että käyhän mulle tuo 'kengkäkin', jota aivan aluksi kaipailin. Eli se siitä kammosta.

        POINTTI: Haen perusteluja nykytilalle, enkä vain toteamusta, että näin on, kun näin on sovittu ja kun näin niissä kieliraamatuissa lukkeepi.

        >POINTTI: Haen perusteluja nykytilalle

        Haluat siis kyseenalaistaa nykytilan.

        Haluatko

        1) suomea äännettävän ilman äng-äännettä:
        ei "keng-kä" vaan "ken-kä"

        vai

        2) suomea kirjoitettavan näiltä osin siten kuin sitä lausutaan:
        ei "kenkä" vaan "kengkä"

        ???

        Minulle ei kumpikaan olisi tullut mieleenkään, eikä kumpikaan vaihtoehto tunnu yhtään mielekkäämmältä pienellä miettimiselläkään. Minulle toteamus nykytilan aksiomaattisesta oikeellisuudesta sopii oikein hyvin.

        Outo aloitus ja vielä oudompaa on tuo sinnikäs jankutuksesi!


      • tuollainen
        kjiugajhasjkhgkh kirjoitti:

        No, tuo vieraskammoisuusehdotuksesi tuli hieman puskista. Ja kielen muuttuminen kansainvälisten virtausten mukana on kokonaan toisen, yhtä mielenkiintoisen ketjun paikka.

        Sen kuitenkin sisäsiittoisuus teettää, että perinteinen, katoava ja kielipykälien syntyaikainen metsäsuomalainen sanoo 'ree' ja 'kee' ja 'pee' ei 'dee' ja 'gee' ja 'bee'.

        Mutta jos luet tuota ketjuani, niin huomaat, että käyhän mulle tuo 'kengkäkin', jota aivan aluksi kaipailin. Eli se siitä kammosta.

        POINTTI: Haen perusteluja nykytilalle, enkä vain toteamusta, että näin on, kun näin on sovittu ja kun näin niissä kieliraamatuissa lukkeepi.

        haikailu "metsäsuomalaiskielen" perään vuonna 2007, jolloin päinvastoin olisi järkevää yrittää hyödyntää noita "epäsuomalaisia" äänteitä siltana muiden kielien ääntämisen parempaan oppimiseen - nykyisessä yhä kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmassamme.

        Sen sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota yleistyvään "idioottienglannin" käyttöön firmojen nimissä ja lähes kaikessa muussakin, johon näitä pseudoenglanninkielisiä väännöksiä vain suinkin saadaan ympätyksi - seurauksella, ettei kukaan niitä sitten osaa lausua edes lähimainkaan oikein, vaan esim. "MTV Store" lausutaan juuri noin kuin se kirjoitetaan!!!


      • hjgaskdjhgakjhf
        kjiugajhasjkhgkh kirjoitti:

        No, tuo vieraskammoisuusehdotuksesi tuli hieman puskista. Ja kielen muuttuminen kansainvälisten virtausten mukana on kokonaan toisen, yhtä mielenkiintoisen ketjun paikka.

        Sen kuitenkin sisäsiittoisuus teettää, että perinteinen, katoava ja kielipykälien syntyaikainen metsäsuomalainen sanoo 'ree' ja 'kee' ja 'pee' ei 'dee' ja 'gee' ja 'bee'.

        Mutta jos luet tuota ketjuani, niin huomaat, että käyhän mulle tuo 'kengkäkin', jota aivan aluksi kaipailin. Eli se siitä kammosta.

        POINTTI: Haen perusteluja nykytilalle, enkä vain toteamusta, että näin on, kun näin on sovittu ja kun näin niissä kieliraamatuissa lukkeepi.

        Kyllä tässä tuota gheetöntä kirjoitusasua ihmetellään. Ja perustelua sopimukselle tivataan.

        Tuo toinen viesti meneekin ohi aiheesta. Jenkistyminen sinänsä on oman ketjunsa aihe.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?

      Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman
      Ikävä
      48
      1548
    2. Sunnuntai terveiset kaivatulle

      Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!
      Ikävä
      76
      1355
    3. Kaupan työtekijä

      Kyllä on pahaa katsottavaa kun myyjällä on purtu kaula, hyvin epäsoveliasta
      Kuhmo
      24
      1060
    4. Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua

      Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊
      Ikävä
      87
      1036
    5. Oletko koskaan suuttunut jostain kaivatullesi?

      Mitä hän teki tai mitä tapahtui, mistä suutuit?
      Ikävä
      87
      965
    6. Ai miehillä ei ole varaa maksaa

      Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee
      Ikävä
      187
      896
    7. Olet mielessäni

      viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s
      Ikävä
      20
      841
    8. Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta

      Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi
      Maailman menoa
      99
      835
    9. Olen paremman näköinen kuin sinä

      Jos aletaan sille tielle mies.
      Ikävä
      82
      811
    10. 70
      779
    Aihe