Poliittiset ulottuvuudet

Jos porvarit loisivat (ohoh!, loisivat loiset) hyvinvointia, monilla luonnonrikkauksista kylpevillä Afrikan maillakin menisi lujaa. Siellä porvarit kyllä luovat hyvinvointia lähinnä itselleen. Ja itselleen he ovat aina ensisiajassa luoneet sitä hyvinvointia, ellei jakovaatimuksia ole esitetty. Onhan niitäkin kaikkialla esitetty, mutta vain demokraattisissa oloissa ne voidaan toteuttaa. Vapaaehtoisesti en ole havainnut porvarien luopuvan missään mistään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos porvarit loisivat (ohoh!, loisivat loiset) hyvinvointia, monilla luonnonrikkauksista kylpevillä Afrikan maillakin menisi lujaa. Siellä porvarit kyllä luovat hyvinvointia lähinnä itselleen. Ja itselleen he ovat aina ensisiajassa luoneet sitä hyvinvointia, ellei jakovaatimuksia ole esitetty. Onhan niitäkin kaikkialla esitetty, mutta vain demokraattisissa oloissa ne voidaan toteuttaa. Vapaaehtoisesti en ole havainnut porvarien luopuvan missään mistään.

Lue lisää

löytyvät Zimbabwesta? Minä ihan luulin niitä sosialisteiksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos porvarit loisivat (ohoh!, loisivat loiset) hyvinvointia, monilla luonnonrikkauksista kylpevillä Afrikan maillakin menisi lujaa. Siellä porvarit kyllä luovat hyvinvointia lähinnä itselleen. Ja itselleen he ovat aina ensisiajassa luoneet sitä hyvinvointia, ellei jakovaatimuksia ole esitetty. Onhan niitäkin kaikkialla esitetty, mutta vain demokraattisissa oloissa ne voidaan toteuttaa. Vapaaehtoisesti en ole havainnut porvarien luopuvan missään mistään.

Lue lisää

porvarin määritelmä. Sehän se taisi johtaa Neuvostoliitossakin.

porvaritko kirjoitti:

löytyvät Zimbabwesta? Minä ihan luulin niitä sosialisteiksi.

Kapitalismia on kahta lajia. On yhtiökapitalismia kja valtionkapitalismia. Yhteistä näille on se, että kapitalismin tuottama hyöty jaetaan mahdollisimman pienen porukan kesken. Zimbabwe ei tässä mielessä eroa mitenkään Nigeriasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kapitalismia on kahta lajia. On yhtiökapitalismia kja valtionkapitalismia. Yhteistä näille on se, että kapitalismin tuottama hyöty jaetaan mahdollisimman pienen porukan kesken. Zimbabwe ei tässä mielessä eroa mitenkään Nigeriasta.

Lue lisää

saa yhä huimempia ulottuvuuksia. Tietysti, jos määritellään, että kaikki pahat ovat porvareita, niin sitten olet oikeassa. Mutta en ole vielä kenenkään kuullut yhdistävän valtionkapitalismia ja porvareita. Porvarit siis ovat vallassa Pohjos-Koreassa ja Kuubassa ja etenevät Venezuelassa.

vääristelysi kirjoitti:

saa yhä huimempia ulottuvuuksia. Tietysti, jos määritellään, että kaikki pahat ovat porvareita, niin sitten olet oikeassa. Mutta en ole vielä kenenkään kuullut yhdistävän valtionkapitalismia ja porvareita. Porvarit siis ovat vallassa Pohjos-Koreassa ja Kuubassa ja etenevät Venezuelassa.

Lue lisää

Porvari ei välttämättä ole oikein kuvaava termi näissä kaikissa suhteissa. Voidaan mieluummin puhua kapitalisteista tai eliitistä taikka etuoikeitetuista. Näihin kuluvat ne, joilla on paljon pääomia ja ne, joiden avulla näitä pääomia voi liukkaasti hyödyntää. Esim. Nigeriassa tarvitaan öljyn pumppaamiseen monikansallista pääomaa sekä paikallisen diktatuurin myötävaikutusta. Kummatkin käärivät rahat taskuunsa ja jättävät paikallisväestölle saastuneet vesistöt toiminnastaan palkaksi.

Pohjois-Koreassa on samoin kuin NL:ssa oli kutakuinkin varmasti poliittis-taloudellinen eliitti, joka on muita tasa-arvoisempi. Venäjällä tämä eliitti sitten ryöväsi itselleen vielä öljy- ja muun energiateollisuuden omaisuun itselleen kun sosialistien valtiokapaitalistinen kokeilu lopetettiin. Yhteinen piirre näille on aina se, että väestön suuri enemmsistö jää nuolemaan näppejään. Sosialismia kehitettiin siihen pisteeseen ja vain siihen, että ns. poliittisen etujoukon intressit tulivat asevarustelun lisäksi tyydytetyiksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Porvari ei välttämättä ole oikein kuvaava termi näissä kaikissa suhteissa. Voidaan mieluummin puhua kapitalisteista tai eliitistä taikka etuoikeitetuista. Näihin kuluvat ne, joilla on paljon pääomia ja ne, joiden avulla näitä pääomia voi liukkaasti hyödyntää. Esim. Nigeriassa tarvitaan öljyn pumppaamiseen monikansallista pääomaa sekä paikallisen diktatuurin myötävaikutusta. Kummatkin käärivät rahat taskuunsa ja jättävät paikallisväestölle saastuneet vesistöt toiminnastaan palkaksi.

Pohjois-Koreassa on samoin kuin NL:ssa oli kutakuinkin varmasti poliittis-taloudellinen eliitti, joka on muita tasa-arvoisempi. Venäjällä tämä eliitti sitten ryöväsi itselleen vielä öljy- ja muun energiateollisuuden omaisuun itselleen kun sosialistien valtiokapaitalistinen kokeilu lopetettiin. Yhteinen piirre näille on aina se, että väestön suuri enemmsistö jää nuolemaan näppejään. Sosialismia kehitettiin siihen pisteeseen ja vain siihen, että ns. poliittisen etujoukon intressit tulivat asevarustelun lisäksi tyydytetyiksi.

Lue lisää

perut puheesi. Kerropa sitten joku maa, jossa ei ole sinun mukaasi "kapitalisteja", eliittiä tai etuoikeutettuja. Kyllä minä suon sinulle utopiasi, mutta älä rinnasta sitä vasemmistoon, jos et löydä konkreettista esimerkkiä. Myönnetään, että Ruotsissa verotus on ajanut suurimmat kapitalistit ulkomaille mutta he omistavat edelleen suurimman osan Ruotsin kaupallisista ja teollisista pääomista. Onko se Ruotsille parempi.

sentään kirjoitti:

perut puheesi. Kerropa sitten joku maa, jossa ei ole sinun mukaasi "kapitalisteja", eliittiä tai etuoikeutettuja. Kyllä minä suon sinulle utopiasi, mutta älä rinnasta sitä vasemmistoon, jos et löydä konkreettista esimerkkiä. Myönnetään, että Ruotsissa verotus on ajanut suurimmat kapitalistit ulkomaille mutta he omistavat edelleen suurimman osan Ruotsin kaupallisista ja teollisista pääomista. Onko se Ruotsille parempi.

Lue lisää

En ole väittänytkään, etteikö kaikissa maissa olisi kapitalisteja ja eliittiä. Kysymys on privilegoiden määrästä ja luonteesta. On maita, joissa nämä ovat kasaantuneet yksille ja harvoille kaikki tyynni. Sitten on valtioita kuten Suomi, missä vasemmisto on onnistunut poliittisissa tavoitteissaan ja saanut jaettua talouden tuottoa sekä poliittista valtaa paljon laveammalle.

Tämä ei siis ole mikään utopia, vaan saavutettu tilanne. Useat länsimaat ovat päässeet lähelle tätä "utopiaa" ja ne lukeutuvatkin maailman vauraimpien maiden ryhmään. Vauraus korreloi kovasti tasaisen menestymisen kanssa. Siellä missä on paljon köyhiä ja vähän rikkaita ei kyetä luomaan samanalaista vaurautta kuin demokratioissa ja niistä varsinkin ns. hyvinvointivaltioissa.

sentään kirjoitti:

perut puheesi. Kerropa sitten joku maa, jossa ei ole sinun mukaasi "kapitalisteja", eliittiä tai etuoikeutettuja. Kyllä minä suon sinulle utopiasi, mutta älä rinnasta sitä vasemmistoon, jos et löydä konkreettista esimerkkiä. Myönnetään, että Ruotsissa verotus on ajanut suurimmat kapitalistit ulkomaille mutta he omistavat edelleen suurimman osan Ruotsin kaupallisista ja teollisista pääomista. Onko se Ruotsille parempi.

Lue lisää

Asiaa voi tietysti tarkastella niin päin, että ruotsalainen verotus on ajanut maan kapitalistit ulkomaille. Toinen tarkastelukulma näkee asian taas niin päin, että eräiden maiden verottomuus ja normiston löyhyys ajaa näitä kapitalisteja näihin veroparatiiseihin. Samalla tapaa yrityksiä muttaa sinne, missä työntekijöiden ja ympäristön suojelu on vähäisintä. Yrityksillä ei näytä olevan samanlaisia moraalisia pidäkkeitä kuin ihmisillä, vaikka ihmiset näitä yrityksiä johtavat.

Tässä tulee juuri ilmi kapiatlistien yhteiskuntavastuun puute. Muiden kuin heidän pitäisi vastata yhteiskunnan menoista. Tämä on sellaista käpykaartilaisuutta, mitä sotien aikana ilmenee rintamakarkuruutena.

Mielipidepankki kirjoitti:

Asiaa voi tietysti tarkastella niin päin, että ruotsalainen verotus on ajanut maan kapitalistit ulkomaille. Toinen tarkastelukulma näkee asian taas niin päin, että eräiden maiden verottomuus ja normiston löyhyys ajaa näitä kapitalisteja näihin veroparatiiseihin. Samalla tapaa yrityksiä muttaa sinne, missä työntekijöiden ja ympäristön suojelu on vähäisintä. Yrityksillä ei näytä olevan samanlaisia moraalisia pidäkkeitä kuin ihmisillä, vaikka ihmiset näitä yrityksiä johtavat.

Tässä tulee juuri ilmi kapiatlistien yhteiskuntavastuun puute. Muiden kuin heidän pitäisi vastata yhteiskunnan menoista. Tämä on sellaista käpykaartilaisuutta, mitä sotien aikana ilmenee rintamakarkuruutena.

Lue lisää

Sosialisteilla tuo yhteiskuntavastuu on kunnossa. Ei karkaa pääomat kun oma pää on vaarassa jos ulkomaille yrittää. Pohjois-Koreasta tai Kuubasta ei ole veroparatiiseihin karkailijoita, ei tosin muuallekaan kun yrittäjät ammutaan jo rajalle. Kaikki ovat tasa-arvoisia. Näin kuvailtiin sosilismin oloja meille 70-luvulla, jota sinä vieläkin elät:

"Neuvostoliitti takaa kaikille kansalaisille laajat sosiaaliset, poliittiset ja henkilökohtaiset oikeudet. Kaikille on taattu oikeus työhön (työttömyyttä ei tunneta lainkaan), lepoon, vanhuudenturvaan, turvaan sairauden sattuessa ja sivistykseen. Miehillä ja naisilla on samat oikeudet ja samat mahdollisuudet yhteiskunnassa. Perustuslaki takaa omantunnon-, sanan-, paino- ja kokoontumisvapauden."

Onhan tuo niin kaunista, kaukana kapitalistisesta hapatuksesta. Ja kuten tiedämme, se oli niin totta, niin totta. Vai oliko?

Mielipidepankki kirjoitti:

Asiaa voi tietysti tarkastella niin päin, että ruotsalainen verotus on ajanut maan kapitalistit ulkomaille. Toinen tarkastelukulma näkee asian taas niin päin, että eräiden maiden verottomuus ja normiston löyhyys ajaa näitä kapitalisteja näihin veroparatiiseihin. Samalla tapaa yrityksiä muttaa sinne, missä työntekijöiden ja ympäristön suojelu on vähäisintä. Yrityksillä ei näytä olevan samanlaisia moraalisia pidäkkeitä kuin ihmisillä, vaikka ihmiset näitä yrityksiä johtavat.

Tässä tulee juuri ilmi kapiatlistien yhteiskuntavastuun puute. Muiden kuin heidän pitäisi vastata yhteiskunnan menoista. Tämä on sellaista käpykaartilaisuutta, mitä sotien aikana ilmenee rintamakarkuruutena.

Lue lisää

keskittyä pragmaattieseti faktoihin. Nämä ovat Ruotsin kannalta faktoja. Miten se Suomen kansa sanoikaan: Ei auta itku markkinoilla.

Äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat hiukan hankalia termejä. Siinä asiat helposti kääntyvät ikään kuin päälaelleen.

Ääriliikkeiden synty edellyttää yleensä oman aseman kurjistumista. Aleneva säätykierto ajaa ihmisiä ääritekoihin. Suomessa esim. puukkojunkkarikauden syntymistä edelsi aleneva säätykierto eli omien menestymismahdollisuuksien heikkeneminen. Kyse on siis myös marxilaisesta kurjistumisteoriasta.

Ääriliikkeille on ominaista pakkovaltaan pyrkiminen. Vallitseva olotila pitää korjata väkivalloin, koska muuta keinoa ei nähdä realistisena. Oma kurjistuminen koetaan erityisen hankalana ja ahdistavana silloin, jos jokin siirtolaisryhmä alkaa menestyä valtaväestöön kuuluvia paremmin. Yleensä ääriliikkeet korostavat nationalimia, omaa identiteettiään. Tässä on tavoitteena karsia vieraat pois, jotta omat mahdollisuudet parenevat. Sillä helpostihan ymmärretään niin, että oma kurjistuminen johtuu muiden vaurastumisesta.

Äärioikeisto ei yleensä kannata mitään vapaata markkinataloutta. Juuri se vapaus on saattanut nämä ihmiset alenevan säätykierron tielle. Äärioikeisto kannattaa sen sijaan protektionismia, omien mahdollisuuksien turvaamista. Juuri tästä syystä, että esim. maatalousyrittäjien elinkeinon asettaminen samalle viivalle muun yrittäjätoiminnan kanssa, saattaisi johtaa maatalousväestön radikalisoitumiseen äärioikeistolaisiksi.

Toimivan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen tasa-arvon on nähty torjuvan ääriliikkeiden syntyä. Skandinaavinen hyvinvointivaltio siis tuottaa medel-Svenssoneita, joilla ei ole mitään tarvetta alkaa rettelöimään niin kauan, kun toimeentulo on kohtuullisesti turvattu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat hiukan hankalia termejä. Siinä asiat helposti kääntyvät ikään kuin päälaelleen.

Ääriliikkeiden synty edellyttää yleensä oman aseman kurjistumista. Aleneva säätykierto ajaa ihmisiä ääritekoihin. Suomessa esim. puukkojunkkarikauden syntymistä edelsi aleneva säätykierto eli omien menestymismahdollisuuksien heikkeneminen. Kyse on siis myös marxilaisesta kurjistumisteoriasta.

Ääriliikkeille on ominaista pakkovaltaan pyrkiminen. Vallitseva olotila pitää korjata väkivalloin, koska muuta keinoa ei nähdä realistisena. Oma kurjistuminen koetaan erityisen hankalana ja ahdistavana silloin, jos jokin siirtolaisryhmä alkaa menestyä valtaväestöön kuuluvia paremmin. Yleensä ääriliikkeet korostavat nationalimia, omaa identiteettiään. Tässä on tavoitteena karsia vieraat pois, jotta omat mahdollisuudet parenevat. Sillä helpostihan ymmärretään niin, että oma kurjistuminen johtuu muiden vaurastumisesta.

Äärioikeisto ei yleensä kannata mitään vapaata markkinataloutta. Juuri se vapaus on saattanut nämä ihmiset alenevan säätykierron tielle. Äärioikeisto kannattaa sen sijaan protektionismia, omien mahdollisuuksien turvaamista. Juuri tästä syystä, että esim. maatalousyrittäjien elinkeinon asettaminen samalle viivalle muun yrittäjätoiminnan kanssa, saattaisi johtaa maatalousväestön radikalisoitumiseen äärioikeistolaisiksi.

Toimivan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen tasa-arvon on nähty torjuvan ääriliikkeiden syntyä. Skandinaavinen hyvinvointivaltio siis tuottaa medel-Svenssoneita, joilla ei ole mitään tarvetta alkaa rettelöimään niin kauan, kun toimeentulo on kohtuullisesti turvattu.

Lue lisää

tuottaa paljon muuta kuin Medelsvenssoneita. Sinulle on tästä tuotu paljonkin todisteita, mutta ohitat ne kommentoimatta. Joka tapauksessa se tuottaa ministerin murhaajia, paljon pahempia ristiriitoja kuin Suomessa, suuria tuloeroja. Rikkaat siirtyvät verojen takia ulkomaille. Natsismi on siellä ollut ja on paljon suositumpaa kuin Suomessa, myös vakavastiotettavissa piireissä jne. Suosittelisin sinulle erinoamaisia ruotsalaisia dekkareita. Ne ovat usein erinomaista yhteiskuntakritiikkiä. Mainitsen nyt esimerkkeinä nimet Mankell, Guillou ja Marklund. Pystytkö väheksymään heitä.

Linkittämäsi viestin pääajatus oli siinä, että poliittista keskustelua ei saisi käydä. Ymmärrän kyllä tämän ajatuksen, kun katselee joidenkin Kokoomuspoliitikkojen kyvyttömyyttä. Halutaan mieluusti haudata heidän typeryytensä unohduksiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Linkittämäsi viestin pääajatus oli siinä, että poliittista keskustelua ei saisi käydä. Ymmärrän kyllä tämän ajatuksen, kun katselee joidenkin Kokoomuspoliitikkojen kyvyttömyyttä. Halutaan mieluusti haudata heidän typeryytensä unohduksiin.

Lue lisää

Linkitämäni ketjun yksi ajatus on se, että ulkopoliittista keskustelua pitää käydä avoimesti ja asiallisesti, mutta ne jotka pyrkivät vihjailemaan ja sanoja vääristelemällä syyllistämään avoimuuden, selkokielisyyden ja täsmälliset ilmaisut, syyllistyvät itse samanlaiseen kieroiluun kuin Jäätteenmäki talvella 2003.

Ymmärrän kyllä, että sinun ei ole helppo puolustaa Heinäluoman, Tuomiojan ja Halosen menettelyä Häkämiestä ja kokoomusta vastaan, koska fiksuna miehenä tunnet asian oikeankin laidan.

mentävä perusteisiin, että tyhmempikin ymmärtäisi. Soininvaaran analyysit on tarkoitettukin enemmän meille fiksummille, jotka voimme käsitellä useampaa asiaa kerrallaan. Ihmisten toimeentulo on minusta se perusjuttu, joka määrittää sitten paljolti jatkoanalyysejä, näitä nelikenttiä. Kun havaitset tämän, pettymyksesi voi vaihtua vaikkapa henkilökohtaiseksi havahtumiseksi tosiasioiden edessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

mentävä perusteisiin, että tyhmempikin ymmärtäisi. Soininvaaran analyysit on tarkoitettukin enemmän meille fiksummille, jotka voimme käsitellä useampaa asiaa kerrallaan. Ihmisten toimeentulo on minusta se perusjuttu, joka määrittää sitten paljolti jatkoanalyysejä, näitä nelikenttiä. Kun havaitset tämän, pettymyksesi voi vaihtua vaikkapa henkilökohtaiseksi havahtumiseksi tosiasioiden edessä.

Lue lisää

Menitkö vastauksessasi satiirin, sarkasmin tai jonkin muun piiloivan puolelle, kun en sivistyssanoja aivan hyvin hallitse?

oikeaa sivistyssanaa kirjoitti:

Menitkö vastauksessasi satiirin, sarkasmin tai jonkin muun piiloivan puolelle, kun en sivistyssanoja aivan hyvin hallitse?

en anna vastausta. Jotain pitää yrittää sentään miettiä itse tykönänsä. Kerro sitten kun löysit vastauksen.

Mielipidepankki kirjoitti:

mentävä perusteisiin, että tyhmempikin ymmärtäisi. Soininvaaran analyysit on tarkoitettukin enemmän meille fiksummille, jotka voimme käsitellä useampaa asiaa kerrallaan. Ihmisten toimeentulo on minusta se perusjuttu, joka määrittää sitten paljolti jatkoanalyysejä, näitä nelikenttiä. Kun havaitset tämän, pettymyksesi voi vaihtua vaikkapa henkilökohtaiseksi havahtumiseksi tosiasioiden edessä.

Lue lisää

Anteeksi vaan arvon Mielipidepankki, sanot että Soininvaaran jutut on meille(!) fiksummille. Nostat siis itsesi näiden intellektuellien joukkoon, vaikka et idealistisessa yksisilmäisyydessäsi missään tapauksessa siihen ryhmään kuulu.

Pelkkä 70-luvun vasemmistoaallon oppien jankkaaminen viikosta toiseen ei tee ihmisestä fiksua, vaikka moni silloin oppinsa saanut itsestään niin kuvittelee.

Fiksun pitää nähdä myös olosuhteiden ja ajan muutokset, fiksun ei tule antaa jonkun ideologian sumentaa näkökykyä. Yksi hyvä esimerkki asenteellisesta näkökyvyttömyydestä on Noam Chomsky, joka laillasi pitää Yhdysvaltoja pahan tyyssijana. Hän on todennut kirjoissaan mm, ettei ole totta, että punaiset khmerit olisivat surmanneet Kamputseassa yli miljoona ihmistä, hänen mukaansa teloituksia tapahtui vain joitakin tuhansia, ja nekin talonpoikien aiheuttamissa levottomuuksissa Amerikkalaisten kylvämän tuhon ja kuoleman takia.

Tuollainen vääristely on tyypillistä vasemmistolaisesti ajatteleville, Suomessa lisäksi kepulaisilla on taipumus nähdä asiat kovin kapeakatseisesti. Toivoisi sinultakin laaja-alaisempaa ja monitahoista asioiden analysointia ennen kuin nostat itsesi fiksujen joukkoon

Kun sanoin, että nykyisin valtaosa sijoittuu siihen jakolinjan tuntumaan, se antaa juuri tilaa variaatioille. Kun toimeentulo on turvattuna, on mahdollista suunnata energiaa muihin asioihin ja epäkohtiin. Vihreä liike on juuri tästä esimerkkinä. RKP:n osalta taas kyse on tietyn ryhmän erityisaseman turvaamisesta. Kyllä sekin kiertyy kopulta taloudellisen aseman turvaamiseen, kun ryhmän kieli asetaan erityiskohtelun alaiseksi. Persut ovat osa vasemmistoa eli siis kentän vasemmalla puoliskolla. He puolustavat politiikassaan selkeästi vähäosaisia ja huonommin toimeentulevia.

Vasemmiston kannattajissa on harvoin rikkaita. Luulen, että se on jokin paikkansa pitämätön urbaani legenda. Sitä en ymmärrä miksi koulutus ja vasemmistolaisuus olisivat toisensa poissulkevia asioita. Vasemmistolaisuudesshan on itse asiassa aina painotettu koulutuksen suurta merkitystä ja sitä, että kaikille pitää antaa mahdollisuus kouluttautua. Yhteiskunnan kehitys nähdään olevan paljolti juuri kouluttautumisen varassa. Presidentti Halonenkin korosti kolminkertaisesti yhdessä puheessaan koulutuksen merkityksellisyyttä. Äärioikeiston kannatukseen annoin tässä jossain toisessa yhteydessä jo vastauksen. Se on vain yksi reagointitapa kurjistumiseen. Äärioikeistolaisuutta voisi siten kutsua yhtä hyvin äärivasemmistolaisuudeksi.

Kokoomuksen kannattajiessa on paljon niitä, jotka uskovat omaan henkilökohtaiseen menestykseen omin voimin. Nuorissa tällaista uskoa usein on. Nuoriso myös tajuaa sen, että he joutuvat kustantamaan suurien ikäluokkien eläkkeet. Ei tähän löydy aivan vapaaehtoisesti halua varisnkin, kun suuret ikäluokat ovat jo eläessään pyrkineet siirtä osan menoistaan tulevien polvien maksettavaksi. Kun Kokoomus vastustaa veroja, nuoret varmaan tätä kautta uskovat joutuvansa maksamaan pienemmän osan eläkemenoista. SDP:n kannattajissa taas vanhempi ikäluokka on nimenomaan tulonjaon varassa. Kun ihminen ikääntyy, hän tarvitsee eläkkeelleen maksajan ja kaikenlaisia vaivoja sun muita kihtejä alkaa tulla rasitteeksi.

Nämä kaikki siis palautuvat muodossa tai toisessa toimeentuloon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun sanoin, että nykyisin valtaosa sijoittuu siihen jakolinjan tuntumaan, se antaa juuri tilaa variaatioille. Kun toimeentulo on turvattuna, on mahdollista suunnata energiaa muihin asioihin ja epäkohtiin. Vihreä liike on juuri tästä esimerkkinä. RKP:n osalta taas kyse on tietyn ryhmän erityisaseman turvaamisesta. Kyllä sekin kiertyy kopulta taloudellisen aseman turvaamiseen, kun ryhmän kieli asetaan erityiskohtelun alaiseksi. Persut ovat osa vasemmistoa eli siis kentän vasemmalla puoliskolla. He puolustavat politiikassaan selkeästi vähäosaisia ja huonommin toimeentulevia.

Vasemmiston kannattajissa on harvoin rikkaita. Luulen, että se on jokin paikkansa pitämätön urbaani legenda. Sitä en ymmärrä miksi koulutus ja vasemmistolaisuus olisivat toisensa poissulkevia asioita. Vasemmistolaisuudesshan on itse asiassa aina painotettu koulutuksen suurta merkitystä ja sitä, että kaikille pitää antaa mahdollisuus kouluttautua. Yhteiskunnan kehitys nähdään olevan paljolti juuri kouluttautumisen varassa. Presidentti Halonenkin korosti kolminkertaisesti yhdessä puheessaan koulutuksen merkityksellisyyttä. Äärioikeiston kannatukseen annoin tässä jossain toisessa yhteydessä jo vastauksen. Se on vain yksi reagointitapa kurjistumiseen. Äärioikeistolaisuutta voisi siten kutsua yhtä hyvin äärivasemmistolaisuudeksi.

Kokoomuksen kannattajiessa on paljon niitä, jotka uskovat omaan henkilökohtaiseen menestykseen omin voimin. Nuorissa tällaista uskoa usein on. Nuoriso myös tajuaa sen, että he joutuvat kustantamaan suurien ikäluokkien eläkkeet. Ei tähän löydy aivan vapaaehtoisesti halua varisnkin, kun suuret ikäluokat ovat jo eläessään pyrkineet siirtä osan menoistaan tulevien polvien maksettavaksi. Kun Kokoomus vastustaa veroja, nuoret varmaan tätä kautta uskovat joutuvansa maksamaan pienemmän osan eläkemenoista. SDP:n kannattajissa taas vanhempi ikäluokka on nimenomaan tulonjaon varassa. Kun ihminen ikääntyy, hän tarvitsee eläkkeelleen maksajan ja kaikenlaisia vaivoja sun muita kihtejä alkaa tulla rasitteeksi.

Nämä kaikki siis palautuvat muodossa tai toisessa toimeentuloon.

Lue lisää

Selittelylläsi osoitit oikein havainnollisesti, että puolueiden paneminen yhdelle akselille ei kerro kaikkea puolueista ja niiden kannatuksen motiiveista.

Eipä tästä sen enempää.

mutta menköön kirjoitti:

Selittelylläsi osoitit oikein havainnollisesti, että puolueiden paneminen yhdelle akselille ei kerro kaikkea puolueista ja niiden kannatuksen motiiveista.

Eipä tästä sen enempää.

Lue lisää

Minä olin ymmärtäväni, että halusit nimenomaan selitystä. Selitystä varten pitää selitellä asioita vastaamaan teoriaa, jos se kerran sitä vastaa.

En ole väittänytkään, että toimeentulo-argumenttini seliitäisi kaikkea. Kerroin aivan selvästi, että erilaiset nelikenttäjaot selittävät asioita joistain näkökulmista ja tuovat siten lisää vivahteita selityksille. Minun perusajatukseni oli korostaa sitä, että toimeentulo on primääri selittäjä ihmisten poliittisissa valinnoissa. On muitakin, muttei yhtä vahvoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä olin ymmärtäväni, että halusit nimenomaan selitystä. Selitystä varten pitää selitellä asioita vastaamaan teoriaa, jos se kerran sitä vastaa.

En ole väittänytkään, että toimeentulo-argumenttini seliitäisi kaikkea. Kerroin aivan selvästi, että erilaiset nelikenttäjaot selittävät asioita joistain näkökulmista ja tuovat siten lisää vivahteita selityksille. Minun perusajatukseni oli korostaa sitä, että toimeentulo on primääri selittäjä ihmisten poliittisissa valinnoissa. On muitakin, muttei yhtä vahvoja.

Lue lisää

En tunne ainuttakaan ihmistä, jolle puoluevalinta vaaleissa olisi ollut ensisijaisesti toimeentulopohjalta ratkaistu valinta.

Muut tekijät ovat vahvempia, erityisesti henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyen se, muuttuuko maailma vai pysykö lintukoto ennallaan.

Primaari selittäjä on ihmisen suhtautuminen muutoksiin. Tätä taustaa vasten selittyy 60-70-lukujen nuorison liittyminen vasemmistoon ja saman kaltainen ilmiö nyt kokoomuksen ja vihreiden kohdalla.

Ne, jotka haluavat muutosta hakevat sitä niistä puolueista, joiden kokevat saavan aikaan muutosta.

Ne, jotka haluavat säilyttää linnoittautuvat siihen, mitä ovat ennenkin äänestäneet.

Toimeentulo-argumentti on mukana, mutta kaukana primaarista.

aika paljonkin kirjoitti:

En tunne ainuttakaan ihmistä, jolle puoluevalinta vaaleissa olisi ollut ensisijaisesti toimeentulopohjalta ratkaistu valinta.

Muut tekijät ovat vahvempia, erityisesti henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyen se, muuttuuko maailma vai pysykö lintukoto ennallaan.

Primaari selittäjä on ihmisen suhtautuminen muutoksiin. Tätä taustaa vasten selittyy 60-70-lukujen nuorison liittyminen vasemmistoon ja saman kaltainen ilmiö nyt kokoomuksen ja vihreiden kohdalla.

Ne, jotka haluavat muutosta hakevat sitä niistä puolueista, joiden kokevat saavan aikaan muutosta.

Ne, jotka haluavat säilyttää linnoittautuvat siihen, mitä ovat ennenkin äänestäneet.

Toimeentulo-argumentti on mukana, mutta kaukana primaarista.

Lue lisää

Keskustelua syntyy juuri siitä, että uskaltaa olla eri mieltä. Periaatteessa siin rohkaisen sinua olemaan eri mieltä silloin, kun näet siihen tarvetta.

Itse pitäydyn kuitenkin edelleen toimeentuloselityksessäni. Minä tiedän kokonaisia ryhmiä, joiden äänestyskäyttäytyminen perustuu toimeentulokysymykseen. Yksi tällainen ryhmä on maatalousyrittäjät, joille maataloustuki on hyvin keskeinen asia puoluekannatusta harkittaessa. Toimeentulokysymykset ovat aina vaalien pääteemä. Sellaisia vaaleja ei ole ollut eikä varmaan tulekaan, missä ei suurinta osaa ajasta käytettäisi toimeentulokysymysten punnitsemiseen. Viime vaaleissakin esim. tasa-arvotupo, eläkeläisten verotus ja perintöverotuksen keventäminen nousivat keskeisiksi vaaliteemoiksi. Niillä puututaan nimenomaan ihmisten toimeentuloon. Verotus on vaalien kuin vaalien pääaihe ja sillä puututaan aina myös ihmisten toimeentuloon. Jokainen asiasta kiinnostunut äänestäjä pyrkii hahmottamaan, miten jokin poliitinen lupaus vaikuttaa tässä suhteessa hänen omaan toimeentuloonsa.

Turvallisuuskysymykset ovat olleet toimeentuloon verrattuna toissijaisia. En muista moneen vuosikymmeneen vaaleja, joissa jokin turvallisuuteen liittyvä kysymys olisi noussut toimeentulokysymysten edelle. On vaikea kuvitella, että puolueet olisivat niin väärässä, etteivät ne kykene näkemään sitä, mistä asioista ihmiset ovat primääristi kiinnostuneita.

Suhtautuminen muutoksiin on minulle sellaista ufojuttua, etten kerta kaikkiaan ymmärrä mitä ajat takaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskustelua syntyy juuri siitä, että uskaltaa olla eri mieltä. Periaatteessa siin rohkaisen sinua olemaan eri mieltä silloin, kun näet siihen tarvetta.

Itse pitäydyn kuitenkin edelleen toimeentuloselityksessäni. Minä tiedän kokonaisia ryhmiä, joiden äänestyskäyttäytyminen perustuu toimeentulokysymykseen. Yksi tällainen ryhmä on maatalousyrittäjät, joille maataloustuki on hyvin keskeinen asia puoluekannatusta harkittaessa. Toimeentulokysymykset ovat aina vaalien pääteemä. Sellaisia vaaleja ei ole ollut eikä varmaan tulekaan, missä ei suurinta osaa ajasta käytettäisi toimeentulokysymysten punnitsemiseen. Viime vaaleissakin esim. tasa-arvotupo, eläkeläisten verotus ja perintöverotuksen keventäminen nousivat keskeisiksi vaaliteemoiksi. Niillä puututaan nimenomaan ihmisten toimeentuloon. Verotus on vaalien kuin vaalien pääaihe ja sillä puututaan aina myös ihmisten toimeentuloon. Jokainen asiasta kiinnostunut äänestäjä pyrkii hahmottamaan, miten jokin poliitinen lupaus vaikuttaa tässä suhteessa hänen omaan toimeentuloonsa.

Turvallisuuskysymykset ovat olleet toimeentuloon verrattuna toissijaisia. En muista moneen vuosikymmeneen vaaleja, joissa jokin turvallisuuteen liittyvä kysymys olisi noussut toimeentulokysymysten edelle. On vaikea kuvitella, että puolueet olisivat niin väärässä, etteivät ne kykene näkemään sitä, mistä asioista ihmiset ovat primääristi kiinnostuneita.

Suhtautuminen muutoksiin on minulle sellaista ufojuttua, etten kerta kaikkiaan ymmärrä mitä ajat takaa.

Lue lisää

Mielestäni sotket pahasti toimeentulon ja tulonjaon. Iso osa kansasta on tietenkin poliittisesti kiinnostunut siitä, mitä verovaroilla tehdään, miten eduskunta ja hallitus jakavat takaisin sitä, mikä on kansan yritteliäisyydellä ja ahkeruudella sekä hallituksen talouspolitiikalla kerätty yhteiseen kassaan. Niinpä tuet, eläkkeet, verotus, sosiaaliturvan taso, jne. kiinnostaa ihmisiä ja varmasti vaikuttaa puoluevalintaan asiatasolla. Tuon yksinkertaistaminen vasemmisto-oikeisto -akselille on kuitenkin lähinnä harhaanjohtavaa.

Turvallisuuskysymys on ensisijainen, koska se lähtee siitä, että kukin kansalainen katsoo henkilökohtaisesti omalta kannaltaan oman elämänsä tulevaisuutta ja sen mahdollisimman hyvää turvaamista. Siihen liittyy paljon muutakin kuin raha. Ennen muuta se, mihin suuntaan maailman koetaan muuttuvan tai haluttaisi, että maailma muuttuu; tai jopa halutaan vastustaa sitä, ettei maailma muuttuisi. Tämä piirre jakaa meitä akselilla, jonka ääripäät ovat konservatiivisuus ja liberaalisuus.

Sotien jälkeisessä vaurastumisen aallossa edistyksellinen vasemmisto tarjosi ratkaisuja, joihin nuoret tarttuivat: tasa-arvoa, sosiaaliturvaa, rauhaa... rakkauttakin, mutta ennen kaikkea luokkayhteiskunnan purkamista tasa-arvon kautta.

Mistä lie johtuu, mutta siirryttäessä 80- ja 90-luvuille uusi nuoriso ei enää kokenutkaan vasemmistoa edistykselliseksi, vaan taantumukselliseksi luokkarajojen ylläpitäjäksi. Vihreät ja kokoomus, hetken aikaa myös nuorsuomalaiset ottivat edistyksellisyydessä sen paikan, joka oli aiemmin ollut vasemmiston tonttia. Tämä näkyy erinomaisen selvästi puolueiden kannattajien ikäjakaumassa, kun vasemmisto ukkoutuu, mikä on analyyttisesti todettu myös SDP:n sisäisessä vaalitappioanalyysissä. Lue esim Liisa Jaakonsaaren kommentti tämänpäiväisestä HS:sta, jossa eritellään aika kiinnostavasti SDP:n tulevaisuusseminaarin antia.

himpun verran kirjoitti:

Mielestäni sotket pahasti toimeentulon ja tulonjaon. Iso osa kansasta on tietenkin poliittisesti kiinnostunut siitä, mitä verovaroilla tehdään, miten eduskunta ja hallitus jakavat takaisin sitä, mikä on kansan yritteliäisyydellä ja ahkeruudella sekä hallituksen talouspolitiikalla kerätty yhteiseen kassaan. Niinpä tuet, eläkkeet, verotus, sosiaaliturvan taso, jne. kiinnostaa ihmisiä ja varmasti vaikuttaa puoluevalintaan asiatasolla. Tuon yksinkertaistaminen vasemmisto-oikeisto -akselille on kuitenkin lähinnä harhaanjohtavaa.

Turvallisuuskysymys on ensisijainen, koska se lähtee siitä, että kukin kansalainen katsoo henkilökohtaisesti omalta kannaltaan oman elämänsä tulevaisuutta ja sen mahdollisimman hyvää turvaamista. Siihen liittyy paljon muutakin kuin raha. Ennen muuta se, mihin suuntaan maailman koetaan muuttuvan tai haluttaisi, että maailma muuttuu; tai jopa halutaan vastustaa sitä, ettei maailma muuttuisi. Tämä piirre jakaa meitä akselilla, jonka ääripäät ovat konservatiivisuus ja liberaalisuus.

Sotien jälkeisessä vaurastumisen aallossa edistyksellinen vasemmisto tarjosi ratkaisuja, joihin nuoret tarttuivat: tasa-arvoa, sosiaaliturvaa, rauhaa... rakkauttakin, mutta ennen kaikkea luokkayhteiskunnan purkamista tasa-arvon kautta.

Mistä lie johtuu, mutta siirryttäessä 80- ja 90-luvuille uusi nuoriso ei enää kokenutkaan vasemmistoa edistykselliseksi, vaan taantumukselliseksi luokkarajojen ylläpitäjäksi. Vihreät ja kokoomus, hetken aikaa myös nuorsuomalaiset ottivat edistyksellisyydessä sen paikan, joka oli aiemmin ollut vasemmiston tonttia. Tämä näkyy erinomaisen selvästi puolueiden kannattajien ikäjakaumassa, kun vasemmisto ukkoutuu, mikä on analyyttisesti todettu myös SDP:n sisäisessä vaalitappioanalyysissä. Lue esim Liisa Jaakonsaaren kommentti tämänpäiväisestä HS:sta, jossa eritellään aika kiinnostavasti SDP:n tulevaisuusseminaarin antia.

Lue lisää

Okei, nyt hyväksyn ajatuksen turvallisuudesta, kun se pitää sisällään taloudellisen turvallisuuden. Minä kokosin tämän toimeentulon alle. Taloudellinen turvallisuus on toimeentulossa olennainen pointti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Okei, nyt hyväksyn ajatuksen turvallisuudesta, kun se pitää sisällään taloudellisen turvallisuuden. Minä kokosin tämän toimeentulon alle. Taloudellinen turvallisuus on toimeentulossa olennainen pointti.

Lue lisää

Mistä johtuu, etteivät nuoret ole enää pariinkymmeneen vuoteen kokeneet vasemmiston turvaavan heidän taloudellista tulevaisuuttaan?

60-luvun lopulla ja 70-luvun alkupuolella syntyneet nuoret - ainakin omat lapseni ja heidän ystäväpiirinsä - ovat seuranneet politiikkaa hyvinkin tiiviisti, mutta eivät löydä vasemmistosta mitään kannatettavaa. Niinpä heidän vaihtoehtojaan ovat olleet vihreät ja kokoomus, välillä nuorsuomalaisetkin.

Tässä on sosialidemokratialle ja keskustalaisuudellekin pohtimisen paikka. Keskustaa nämä pääkaupunkiseudun nuoret nimittäin pitävät lähinnä vitsinä, kiitos Väyrysen, Ahon ja Jäätteenmäen. SDP:n politiikassa he sentään näkevät jotain asiasisältöä, mutta vierastavat demareille omnaista yhden totuuden ja ylhäältä sanelun meininkiä.

Ehkä päädymme siihen johtopäätökseen, että puolueiden erojen ja kannatusmuutosten selittäminen liian yksinkertaisella tavalla ja vain yhden akselin avulla antaa asiasta täysin harhaanjohtavan kuvan.

Vai oliko niin, että avauksessasi halusit menetellä juuri niin - harhaanjohtavasti?

Olet täysin oikeassa. SDP on politiikallan syönyt omaa kannatustaan. Äänestäjien seuraava sukupolvi ei osaa olla enää kiitollinen saavutuksista, vaan pitää niitä itsestään selvinä. SDP:n politiikan lopputuloksena meillä on nyt suuri keskiluokka, jonka äänet ovat ostettavissa marginaalisia etuuksia lupaamalla. Kokoomus lupasi tällaisen etuuden koulutetuille kunnan työntekijöille juuri tässä toivossa eli lahjoi äänestäjiä.

Kokomus on siis tietyssä mielessä tasaisen toimeentulon vanki. Sen vuoksi sen on täytynyt alkaa puhua itsestään jo työväenpuolueenakin. SDP taas joutuu korostamaan tuloeroja, että olisi taas jotain saavutettavaa. Puolueet ovatkin osin vähän hukassa siinä, miten niiden pitäisi kulloinkin toimia. Se ei kuitenkaan ole ristiriidassa perusajatukseni kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. SDP on politiikallan syönyt omaa kannatustaan. Äänestäjien seuraava sukupolvi ei osaa olla enää kiitollinen saavutuksista, vaan pitää niitä itsestään selvinä. SDP:n politiikan lopputuloksena meillä on nyt suuri keskiluokka, jonka äänet ovat ostettavissa marginaalisia etuuksia lupaamalla. Kokoomus lupasi tällaisen etuuden koulutetuille kunnan työntekijöille juuri tässä toivossa eli lahjoi äänestäjiä.

Kokomus on siis tietyssä mielessä tasaisen toimeentulon vanki. Sen vuoksi sen on täytynyt alkaa puhua itsestään jo työväenpuolueenakin. SDP taas joutuu korostamaan tuloeroja, että olisi taas jotain saavutettavaa. Puolueet ovatkin osin vähän hukassa siinä, miten niiden pitäisi kulloinkin toimia. Se ei kuitenkaan ole ristiriidassa perusajatukseni kanssa.

Lue lisää

Kirjoituksissa monopolisoit sosiaaliset saavutukset SDP:n ansioiksi, vaikka totuus tässäkin asiassa on monitahoisempi. Meillä ovat kaikki poliittiset suunnat, niin perinteinen oikeisto, keskiryhmät kuin vasemmistokin olleet rakentamassa ja luomassa niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa.

Painotuksissa ja menettelyissä on eroja, oikeisto korostaa että tulonsiirtoja tarvitaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä tasoittamaan markkinoiden luomia vääristymiä ja uhkia sekä takaamaan vähintään ihmisarvoisen elämän mukaisen vähimmäistason kaikille yhteiskunnan jäsenille. Samalla oikeisto muistuttaa, että yksilön omat valinnat ja vastuu ovat yhteydessä yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen, ei ole automaattia josta palvelut tulevat vaan mahdollisimman monen tulee osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen

Vasemmisto taas lähtee siitä, ettei yksilöillä ole tarpeeksi harkintakykyä, vaan hyvinvoinnin tuottaminen kuuluu julkiselle vallalle, rahoitetaan verotuloin ja toteutetaan tulonsiirroin. Meillä on vallalle päässyt vasemmiston ajattelun mukainen tulonsiirtomalli, on syntynyt pysyvät nettomaksajat ja -saajat. Järjestelmän kaavamaisuus on luonut myös kannustinloukut, päällekkäisen progression aiheuttaman tehottomuuden jossa tukien varassa voi elää palkkatyötä paremmin. Esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus nollamaksuineen luo tälläisiä loukkuja.

Oikeistossa on vieroksuttu palvelujen tasamaksuja tai -maksuttomuutta sekä portaittaisia maksuja. Portaittaiset tulosidonnaiset maksut aiheuttavat portaan ylityksissä useissa tapauksissa negatiivisia nettotulovaikutuksia ja lisäävät kannustinloukkuja. Vasemmisto pitää kuitenkin tiukasti kiinni vanhoista joten portaattomiin ja kokonaisuudessaan kanustavampiin etuuksien ja/tai maksujen systeemiin ei ole päästy.

Keskiluokka, suuri ennemmistö, joka nyt on nettomaksajan roolissa, on havahtunut systeemimme epäkohtiin, kannustavuuden ongelmaan. Kokoomus on isoista puolueista selkeimmin pitänyt yllä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kysymyksiä, ei pelkästään etuuksien lisäämisen vaatimuksia. SDP taas on selkeimmin asettunut nettosaajien etujen valvojaksi. Tuo joukko on kuitenkin yleisen taloudellisen kehityksen seurauksena kutistunut, vaikkakin etuuksien yhteenlaskettu määrä on edelleen korkea (juuri sen kannustamattomuudesta johtuen). Tavalliset palkkatyöläiset, jotka ennen äänestivät demareita, ovet nyt hakemassa nettomaksaja asemaansa kohennusta Kokoomuksen kautta.

yksi kylähullu kirjoitti:

Kirjoituksissa monopolisoit sosiaaliset saavutukset SDP:n ansioiksi, vaikka totuus tässäkin asiassa on monitahoisempi. Meillä ovat kaikki poliittiset suunnat, niin perinteinen oikeisto, keskiryhmät kuin vasemmistokin olleet rakentamassa ja luomassa niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa.

Painotuksissa ja menettelyissä on eroja, oikeisto korostaa että tulonsiirtoja tarvitaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä tasoittamaan markkinoiden luomia vääristymiä ja uhkia sekä takaamaan vähintään ihmisarvoisen elämän mukaisen vähimmäistason kaikille yhteiskunnan jäsenille. Samalla oikeisto muistuttaa, että yksilön omat valinnat ja vastuu ovat yhteydessä yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen, ei ole automaattia josta palvelut tulevat vaan mahdollisimman monen tulee osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen

Vasemmisto taas lähtee siitä, ettei yksilöillä ole tarpeeksi harkintakykyä, vaan hyvinvoinnin tuottaminen kuuluu julkiselle vallalle, rahoitetaan verotuloin ja toteutetaan tulonsiirroin. Meillä on vallalle päässyt vasemmiston ajattelun mukainen tulonsiirtomalli, on syntynyt pysyvät nettomaksajat ja -saajat. Järjestelmän kaavamaisuus on luonut myös kannustinloukut, päällekkäisen progression aiheuttaman tehottomuuden jossa tukien varassa voi elää palkkatyötä paremmin. Esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus nollamaksuineen luo tälläisiä loukkuja.

Oikeistossa on vieroksuttu palvelujen tasamaksuja tai -maksuttomuutta sekä portaittaisia maksuja. Portaittaiset tulosidonnaiset maksut aiheuttavat portaan ylityksissä useissa tapauksissa negatiivisia nettotulovaikutuksia ja lisäävät kannustinloukkuja. Vasemmisto pitää kuitenkin tiukasti kiinni vanhoista joten portaattomiin ja kokonaisuudessaan kanustavampiin etuuksien ja/tai maksujen systeemiin ei ole päästy.

Keskiluokka, suuri ennemmistö, joka nyt on nettomaksajan roolissa, on havahtunut systeemimme epäkohtiin, kannustavuuden ongelmaan. Kokoomus on isoista puolueista selkeimmin pitänyt yllä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kysymyksiä, ei pelkästään etuuksien lisäämisen vaatimuksia. SDP taas on selkeimmin asettunut nettosaajien etujen valvojaksi. Tuo joukko on kuitenkin yleisen taloudellisen kehityksen seurauksena kutistunut, vaikkakin etuuksien yhteenlaskettu määrä on edelleen korkea (juuri sen kannustamattomuudesta johtuen). Tavalliset palkkatyöläiset, jotka ennen äänestivät demareita, ovet nyt hakemassa nettomaksaja asemaansa kohennusta Kokoomuksen kautta.

Lue lisää

Tuossa on sellaista näkemystä, joka selittää vasemmiston tappion ja keskiluokkaisen palkansaajan käyttäytymisen, kun kokoomuksen kannatus on noussut.

Lipposella oli liian paljon menneisyyden painolastia. Kuinka hän olisi voinut jatkaa politiikassa kun tällainen pommi oli laukaisuvalmiina:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1435114

johtajaksi. kirjoitti:

Lipposella oli liian paljon menneisyyden painolastia. Kuinka hän olisi voinut jatkaa politiikassa kun tällainen pommi oli laukaisuvalmiina:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1435114

Lue lisää

Totta kai sdp:n kansainvälisten asioiden sihteerin piti pitää yhteyksiä kaikkiin maihin, myös DDR:ään, mutta kaiken sieltä saamansa tiedon lipponen toimitti USA:lle. Hänethän oli värvätty CIA:n agentiksi jo hänen opiskellessaan Yhdysvalloissa 1960-61. Ihan varmaa on, että Lipponen toimi myös Suomi-Neuvostoliittoseurassa vain saadakseen sieltä tietoja, jotka hän vuoti USA:lle.

Paavo on ollut vankkumaton länsimies opiskeluajoistaan alkaen. Alpo Rusi on ihan yhtä sekava kuin eräs toimittaja täällä.

http://www.paavolipponen.org/esittely.htm

Rusi sekoilee kirjoitti:

Totta kai sdp:n kansainvälisten asioiden sihteerin piti pitää yhteyksiä kaikkiin maihin, myös DDR:ään, mutta kaiken sieltä saamansa tiedon lipponen toimitti USA:lle. Hänethän oli värvätty CIA:n agentiksi jo hänen opiskellessaan Yhdysvalloissa 1960-61. Ihan varmaa on, että Lipponen toimi myös Suomi-Neuvostoliittoseurassa vain saadakseen sieltä tietoja, jotka hän vuoti USA:lle.

Paavo on ollut vankkumaton länsimies opiskeluajoistaan alkaen. Alpo Rusi on ihan yhtä sekava kuin eräs toimittaja täällä.

http://www.paavolipponen.org/esittely.htm

Lue lisää

Rusilla ei ole mitään tekemistä Lipposen vakoilutouhujen kanssa.

Vai oli vaihto-oppilas värvätty CIA:n agentiksi? Miksi Lipponen oli innokkaasti valtiollistamassa apteekkeja ja pankkeja vielä v. 1974? Tuliko toimeksianto CIA:lta?

Rusin kirjoittamaa kirjoitti:

Rusilla ei ole mitään tekemistä Lipposen vakoilutouhujen kanssa.

Vai oli vaihto-oppilas värvätty CIA:n agentiksi? Miksi Lipponen oli innokkaasti valtiollistamassa apteekkeja ja pankkeja vielä v. 1974? Tuliko toimeksianto CIA:lta?

Lue lisää

- vaan opiskeli filosofiaa ja kirjallisuutta.

Linkistä:

Suoritin ylioppilastutkinnon Kuopion lyseosta 1959. Lukuvuoden 1960-61 opiskelin amerikkalaista kirjallisuutta ja filosofiaa Dartmouth Collegessa (USA). Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa. Suuntauduin aluksi kirjallisuuteen. Pääaineeksi vaihtui sittemmin sosiaalipsykologia, josta minulla on sivulaudatur. Valmistuin viimein valtiotieteen kandidaatiksi 1971 pääaineena kansainvälinen politiikka. Opiskeluaikoina tein päätoimisesti toimittajan työtä, alkaen Savon Sanomista ja Ylioppilaslehdestä 1963. Yleisradion free-lance-toimittajana työskentelin 1965-67.

Jo oppikoulussa alkanut filosofian harrastus vei mukanaan Platonin kautta työväenaatteeseen. Akateemisen sosialidemokraattisen yhdistyksen ja samalla SDP:n jäseneksi liityin 1964. Vuoden 1965 vaaleissa minut valittiin sosialidemokraattina Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. 1960-luvulla toimin mm. Opiskelijain YK-liiton puheenjohtajana.

Vuonna 1967 minut nimitettiin SDP:n tutkimussihteeriksi, 1971 kansainvälisten asiain sihteeriksi ja 1974 poliittisen osaston päälliköksi.

Aluepolitiikka olisi ihan asiaa jos siltä edellytettäisiin tuloksellisuutta, nyt se on pelkkää vastikkeetonta tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle. Aluetuilla pitää synnyttää tuottavaa toimintaa, pelkkä teiden korjaaminen ja siltarumpujen tekeminen ei riitä, parempia teitä pitkin kun ihmiset karkaavat vain nopeammin pois maaseudulta työmahdollisuuksien pariin.

Kekkosella oli aikanaan vastullinen teollistamispolitiikka, valtio-omisteisten yhtiöiden isot tuotantolaitokset sijoitettiin pitkin maata ja monet niistä toimivat edelleen alueidensa vetureina. Sen jälkeen tuollaista kaukonäköisyyttä ei ole poliitikoillamme ollut, päinvastoin, etenkin kepu on keskittynyt kovin lyhytnäköisesti vain erilaisien yhteiskunnan tuen varassa tapahtuvien asioiden edesauttamiseen. Maatalouteen on luotu mieletön tukijärjestelmä ja sitä toteuttamaan hillitön byrokraattien joukko, noistakin rahoista jos edes olisi osa käytetty tuotannollisiin investointeihin niin maaseudulla olisi ihan eritavalla aktivitettiia ja ihmisillä työpaikkoja kuin nyt on. Hienoja projekteja kehitellään edelleenkin ja kunnanvirastot pursuavat monenkirjavaa byroktaattia, yksityisen sektorin tuotannollisista työpaikoista ei juuri kukaan kuitenkaan huolta kanna.

Oiva oppitunti kirjoitti:

Aluepolitiikka olisi ihan asiaa jos siltä edellytettäisiin tuloksellisuutta, nyt se on pelkkää vastikkeetonta tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle. Aluetuilla pitää synnyttää tuottavaa toimintaa, pelkkä teiden korjaaminen ja siltarumpujen tekeminen ei riitä, parempia teitä pitkin kun ihmiset karkaavat vain nopeammin pois maaseudulta työmahdollisuuksien pariin.

Kekkosella oli aikanaan vastullinen teollistamispolitiikka, valtio-omisteisten yhtiöiden isot tuotantolaitokset sijoitettiin pitkin maata ja monet niistä toimivat edelleen alueidensa vetureina. Sen jälkeen tuollaista kaukonäköisyyttä ei ole poliitikoillamme ollut, päinvastoin, etenkin kepu on keskittynyt kovin lyhytnäköisesti vain erilaisien yhteiskunnan tuen varassa tapahtuvien asioiden edesauttamiseen. Maatalouteen on luotu mieletön tukijärjestelmä ja sitä toteuttamaan hillitön byrokraattien joukko, noistakin rahoista jos edes olisi osa käytetty tuotannollisiin investointeihin niin maaseudulla olisi ihan eritavalla aktivitettiia ja ihmisillä työpaikkoja kuin nyt on. Hienoja projekteja kehitellään edelleenkin ja kunnanvirastot pursuavat monenkirjavaa byroktaattia, yksityisen sektorin tuotannollisista työpaikoista ei juuri kukaan kuitenkaan huolta kanna.

Lue lisää

... suinkaan noin synkkää. Maatalouden tukijärjestelmä on maailmanlaajunen ja meillä on EU:n hyvin tarkkaan luoma ja valvoma systeemi. Joten siitä on turha syyttää Kekkosen jälkeistä sukupolvea. On edelleen tärkeää, että Kekkosen aikana kehitettiin koko maata ja erikoisen tärkeää tänä päivänä on se, että silloin rakennettiin maakunnallinen yliopistojen verkosto, joka luo pohjaa maakuntien elämälle.

Maakuntien keitysohjelmat ovat kaikkea muuta kuin teiden rakentamista. Ne ovatkin päässeet rappeutumaan. Tienrakentaminen keskitetään nykyään Helsingin seudulle. Useimmat maakuntakeskukset ovat nykyään virkeitä ja niiden elinkeinoelämä on monipuolistunut, siellä työttömyys vähenee nopeammin kun Helsingin seudulla. Esim. pari vuotta sitten toisella vuosipuoliskolla Pohkois-Karjala oli taloudellisesti maan nopeimmin kasvava maakunta.
Tämä positiivinen kehitys on päässy yydelleen käyntiin, kun Lipposten hallitusten keskittämispolitiikasta vain Helsingin seudulle ollaan päästy kepujohtoisten hallitusten aikana vähän laaja-alaisimmille vesille.

Varsinaisella maaseudulla väki vähenee luonnollista tietään, kun maa- ja metsätalous ei tarvitsee yhä vähemmän väkeä. Toisaalta yli puolella viljelijöistä on jo jotain muuta yritystoimintaa tai käyvät osa-aikatöissä. Tilakoko kasvaa reippaasti, kun elinkelvottoman pienet tilat lopettavat ja elinkelpoiset naapurit ostavat tai vuokraavat niiden pellot.

Jos olet oikeassa, Kokomuksenkin kannattaisi lopettaa puheet ylimpien marginaaliverojen alentamisesta, perintöveron poistamisesta, tuloverotuksen keventämisestä ja tasa-arvotupoista. Ei näillä ryhmillä ole suoranaisia toimeentulovaikeuksia. He eivät siis tarvitse Kokoomuksen ajamia helpotuksia.

Ihmisillä on materiaalisia tarpeita, jotka lisääntyvät yleisen elintason lisääntyessä. 50-luvulla auto oli vielä useimmille lähes toteutumaton unelma, nyt itsestään selvyys. Toimeentulon raja on siten liukunut suuntaan, missä tarvitaan yhä enemmän rahaa.

Meillä oli Suomessa 90-luvun puolivälissä yli puoli miljoonaa työtöntä. Heidän toimeentulonsa oli täysin sosiaaliturvan varassa. Sosiaaliturva puolestaan ei ole mikään itsestään selvyys, vaan poliittinen valinta. Tulet vielä näkemään, että puolueissa tulee näkymään paljon puhetta sen puolesta, että eläkeläisten asemaa tulee kohentaa, koska suuri osa heistä elää toimeentulovaikeuksissa yms. Eläkeläiset ovat jatkossa merkittävä poliittinen voima ja siihen voimaan vedotaan nimenomaan toimeentuloargumentillä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos olet oikeassa, Kokomuksenkin kannattaisi lopettaa puheet ylimpien marginaaliverojen alentamisesta, perintöveron poistamisesta, tuloverotuksen keventämisestä ja tasa-arvotupoista. Ei näillä ryhmillä ole suoranaisia toimeentulovaikeuksia. He eivät siis tarvitse Kokoomuksen ajamia helpotuksia.

Ihmisillä on materiaalisia tarpeita, jotka lisääntyvät yleisen elintason lisääntyessä. 50-luvulla auto oli vielä useimmille lähes toteutumaton unelma, nyt itsestään selvyys. Toimeentulon raja on siten liukunut suuntaan, missä tarvitaan yhä enemmän rahaa.

Meillä oli Suomessa 90-luvun puolivälissä yli puoli miljoonaa työtöntä. Heidän toimeentulonsa oli täysin sosiaaliturvan varassa. Sosiaaliturva puolestaan ei ole mikään itsestään selvyys, vaan poliittinen valinta. Tulet vielä näkemään, että puolueissa tulee näkymään paljon puhetta sen puolesta, että eläkeläisten asemaa tulee kohentaa, koska suuri osa heistä elää toimeentulovaikeuksissa yms. Eläkeläiset ovat jatkossa merkittävä poliittinen voima ja siihen voimaan vedotaan nimenomaan toimeentuloargumentillä.

Lue lisää

Etkös itse ollut sitä mieltä, että raha on ensisijainen ja eniten vaikuttava tekijä. Minä koetin sanoa, ettei asia ole noin.

Raha toki vaikuttaa yhteiskunnassa monella muulla tavalla. Esimerkiksi niin, että korkeasti koulutetut asiantuntijat siirtyvät ulkomaille, koska siellä on paremmat palkat ja alhaisempi verotus. Siellä on rahan ohella myös paremmat mahdollisuudet kehittää itseään ja luoda itselleen uraa pitkällä tähtäyksellä.

Se, että kokoomus ajaa marginaaliveron alennusta näille ryhmille ei todennäköisesti auta mitään, koska nämä ihmiset arvostavat mm. työilmapiiriä enemmän kúin sitä, että saisivat saman nettopalkan Suomesta. Olettaisin, etteivät pois siirtyneet sairaanhoitajatkaan palaa tänne pelkän lisärahan vuoksi.

Miksi siis viitaat historiaan, työttömyyteen ja sosiaaliturvaan, kun raha ei ole kenellekään tärkein motivaattori. Työelämässäkin on todettu, ettei palkankorotuksilla voi ostaa työtyytyväisyyttä, ei sitoutumista eikä ahkerampaa työpanostakaan, elleivät muut työsuhteen asiat, ihmissuhteet, työolot, palautteen saaminen, johtamisilmasto, jne... ole ensin kunnossa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos olet oikeassa, Kokomuksenkin kannattaisi lopettaa puheet ylimpien marginaaliverojen alentamisesta, perintöveron poistamisesta, tuloverotuksen keventämisestä ja tasa-arvotupoista. Ei näillä ryhmillä ole suoranaisia toimeentulovaikeuksia. He eivät siis tarvitse Kokoomuksen ajamia helpotuksia.

Ihmisillä on materiaalisia tarpeita, jotka lisääntyvät yleisen elintason lisääntyessä. 50-luvulla auto oli vielä useimmille lähes toteutumaton unelma, nyt itsestään selvyys. Toimeentulon raja on siten liukunut suuntaan, missä tarvitaan yhä enemmän rahaa.

Meillä oli Suomessa 90-luvun puolivälissä yli puoli miljoonaa työtöntä. Heidän toimeentulonsa oli täysin sosiaaliturvan varassa. Sosiaaliturva puolestaan ei ole mikään itsestään selvyys, vaan poliittinen valinta. Tulet vielä näkemään, että puolueissa tulee näkymään paljon puhetta sen puolesta, että eläkeläisten asemaa tulee kohentaa, koska suuri osa heistä elää toimeentulovaikeuksissa yms. Eläkeläiset ovat jatkossa merkittävä poliittinen voima ja siihen voimaan vedotaan nimenomaan toimeentuloargumentillä.

Lue lisää

Näyttää siltä että demareilla on tarve vääristellä asioita kaiken aikaa.

Väität pokkana että suurella osalla (tarkoittanee siis yli 50%) eläkeläisistä on toimeentulovaikeuksia. Näin oli ehkä vielä parikymmentä vuotta sitten.

Nykyisin eläkkeelle siirtyvillä on paitsi kohtuullinen eläke myös reippaasti omaisuutta, asuntoja, kesämökkejä jne. Ei eläkeläisten toimeentulo tule olemaan iso kysymys, vaikka heidän joukossaan on heikossa asemassa oleviakin.

Tulevaisuudenkin vaalit ratkaistaan tavallisen työssäkäyvän suuren enemmistön äänillä, vaikka te eläkeläiset toista luulette.