Kun mun tekee niin kovasti mieli...sua.
Mitähän voisin tehdä?
:d.
21810966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 218
Vanhimmat
ensin mulle, niin katsotaan sitten mitä tehdään, eiköhän me jotain keksitä.
Taidat luvata vaan :))
varmaan vinkata asiasta jotenkin?
se on ohitettu jo, olisi nyt ristiaallokko menossa.
oletko jotenkin itse ollut ristiaallokkoa aiheuttamassa?
mut kuten tiedät, työpaikkoja on monenlaisia, työkaverita samoin, tarkoitusperät on joskus epämääräisiä, oma elämäntilanne sekaisin.
Tuntuu vaan olisko parempi koittaa unohtaa. Eihän tämä saa olla mun kohtalonkysymys.
ollut ristiaallokkoa aiheuttamassa?
minäkin, tarvitaanhan kaksi ihmistä. Mutta en koe olleeni mihinkään syyllinen, olen vain seurannut mukana ja koittanut ottaa selvää...enkä ollut vastahankainen :)
olet pettänyt luottamuksen kerran jos toisenkin...
Pettänyt luottamuksen? En ole pettänyt luottamusta, ei ole ollut mitään mitä pettää..peremminkin pelkuri olen ollut, kuten hänkin :)..vois kertoo mulle suoraan, jos tunteita on??
Kyllä me ehditään, pysy nyt vielä hetki tolpillasi, jompi kumpi keksii jotain, kaikki pitää vaan tehdä salaa... onko sulla aiempaa kokemusta tällaisesta ?
Ei totta tosiaan :). No salaapa hyvinkin, mulle vaan kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, sua oon kylläkin jaksanut vartoskella, hyvää kannattaa odottaa..
kansainvälisissä yhteyksissä..vai onko linjat jo liikaa kuumenneet?? Viestit häviää..:)
jutellaan sitten, myöhemmin..
kun en yhtään tiedä mitä pitäs tehdä... haluan toki, mutta rohkeus on mennyt tiehensä.
Niin, jatkan vielä, että sen halusinkin kuulla ettei sulla ole tapana...
vai halusit..? Oliko se keskeinen pointti asiassa? Vai miksi...
Pitää vaan kysellä kaikenlaista kummallista, että oppii tuntemaan ja luottamaan
luottamaan! Siinä suhteessa taidan sitten olla liiankin luotettava..semmoinen yliluotettava :)
Tunnet kyllä minut niin hyvin, että tiedät sen, tai ainakin uskoisin, tosin oon tainut jäädä kaiken keskellä taka-alalle, mutta silti, kipinä on..siitä ei pääse mihinkään :D
jäänyt taka-alalle. Aika etummaisena olet pyörinyt. Minä luotan sinuun empimättä, itsekin ihmettelen miksi. Jotenkin tuntui heti luonnolliselta jakaa kanssasi luottamuksellisia asioita, mikähän sussa on?
Saatan olla väärässäkin, mutta sellaistahan elämä on.
totta ;)..näin on joskus tapahtunut. Silloin hieman hämmästyin sitä luottamusta, asia oli niin henkilökohtainen..mutta olenpa ollut luottamuksesi arvoinen.
Niin ..mikähän? Mä oon vaan sellainen, haluan olla..toivon kait sitä samaa itselleni. En ole maailman luottavaisin..
luottamukseni arvoinen. Ymmärrät varmaan, että oloni olisi aika tukala muussa tapauksessa.
Olisi mukavaa, jos sinäkin voisit luottaa minuun. Toivottavasti saan joskus tilaisuuden ansaita luottamuksesi.. voin vannoa, etten minäkään sitä rikkoisi
vaan se ei taida toteutua, kynnys on liian korkeella..
Jatkan tänne, tuonne toiseen ei mahdu. Mitä tarkoitat, en ymmärrä.. haluat että menen pois häiritsemästä?
Kynnys korkealla? Haluatko, etten enää häiritse?
mun käytös on vaan estynyttä, ainakin siltä tuntuu ja sinä..et varmaan ymmärrä, miten toimia mun kanssa. Ja ihan vaan, koska haluun niin paljon, en tyydy vähään.
miten pitäisi toimia, mutta luottaisin siihen, että se selviää, jotenkin, ehkä sinun avullasi. Ei sinun tartte tyytyä vähään, sinä päätät miten paljon haluat. En vaadi mitään, mutta kaiken saat mitä haluat, niin minä ajattelen.
Ainoa ongelma on se, että ehkä "sinä" et olekaan sinä.. ehkä minä vain "tiedän", että olet sinä.
vastauksen, tuo eka alkaa näkyä :)
siis oikea sinä siellä, niinhän se on, ei voidakaan tietää. Vaikka toivoisin sitä tosi kovasti, olisit juuri se, jonka haluaisinkin olevan :))
Olet antanut minulle jo monta mahdollisuutta (aukaisen sen verran arkkua) ja en ole voinut niitä käyttää. Meillä on jo historia, niin kummalliselta kun se kuulostaakin, vaikka ei olla oltu yhdessä..mut ehkä joskus.
siis oikea sinä siellä, niinhän se on, ei voidakaan tietää. Vaikka toivoisin sitä tosi kovasti, olisit juuri se, jonka haluaisinkin olevan :))
Olet antanut minulle jo monta mahdollisuutta (aukaisen sen verran arkkua) ja en ole voinut niitä käyttää. Meillä on jo historia, niin kummalliselta kun se kuulostaakin, vaikka ei olla oltu yhdessä..mut ehkä joskus.
"meillä on jo historia". En oikein näe tuon arkun sisälle:) Kerro oletko sinä sinä, vai olenko minä harhapoluilla taas. Anna mulle joku vinkki. Joka tapauksessa toivon minäkin, että joskus..
"Meidän kappale" tulee just radiosta, päätin just että se on meidän - "sinä päivänä kun sut oivalsin", jos meillä on historia, meillä pitää olla myös laulu :)
millään
vähän dramaattiselta, mutta ihan totta, se historia.
Suurin todennäköisyyshän on, että ollaan molemmat harhapoluilla, tepastellaan tässä ihan kuin vanhat ystävät, käsikädessä ;), avoimin mielin..ja tähän vaiheeseen tullaan aina jossain kohti ketjua. Sitten vain sanotaan jotain kivaa :/
Se vinkki..se vois olla vaikka tuo "sinä päivänä kun sut oivalsin"..siitä on vuosia aikaa.
juuri kun luulee jotain löytävänsä, matto vetäistään alta pois. Luulen, että jos olisit sinä, vinkkisi liittyisi asioihin, jotka kahden "käsittelimme" jossain muualla. Tuollaisethan voi olla kelle vain.
Itseasiassa laitoin jo eilen tänne viestin, ettet vinkkaisikaan mitään, mutta viesti jäi tulematta, vaikea täällä on jutella.
Tuskin olet hän, mutta toivon sulla kaikkea hyvää.. jotkut asiat vaan tuntuivat osuvan, taas. Ehkä minä nyt tulen vihdoin järkiini ja lopetan tämän haaveilun, olin joskus ennen aika järkevä.
mutta yksi juttu..pitää haaveillakin, mutta ei jäädä unelmiin vangiksi. No niin...hyvä neuvoa, vaikka itse ei osaa elää niiden haaveiden kanssa.
Vielä tuosta, järkevä minäkin olen ollut, aina, mutta nyt sydän syrjällään...hyvää syksyä sinullekin ja onnea elämään :) ja yks juttu ...tehdään haaveista totta.
Tuli taas pino täyteen..joten jatkan tänne.
Kiitos tuosta rohkaisusta "tehdään haaveista totta", jos se olisi mahdollista minä tekisinkin. Eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä heittää. Hän arvaa (vihjasin hieman kiertäen) kyllä tunteeni, joten jos vastakaikua on, ehkä hän sen jotenkin näyttää. Jos vastakaikua ei ole, niin unohdan aikanaan..
testi, ylläpito täällä vähän testailee
kerro mikä on mun etunimen kolmas kirjain... :)jos uskallat??
Tästä vinkistä myös Hän voi tunnistaa minut, mutta hän onkin jo tietoinen "heikkouksistani".
Jos olisit hän, tajuaisit tämän, käytä päätäsi.. (muistele otsikkoa!): etunimesi 3. kirjain on sama kuin sen urheilulajin 4. kirjain, jonka tiimoilta olemme olleet tekemisissä. Tätä ei voi kukaan muu tajuta, jos Hän on pitänyt sanansa.
No menihän vaikeeks...tuo on aika johdattelevaa, on joskus harrastettu jotain, mutta..ja kirjainkin sattuis oikein. Mistään keihäänheitosta ei kyllä ollut kyse :)..
hän. Tämä on hauskaa. En minä sanonut, että on "harrastettu", minä sanoin, että sen "tiimoilta oltiin tekemisissä".
Ja ei kyse ei ollut keihäänheitosta, silloinhan nimen 3. kirjain olisi H, mitä se ei ole hänellä. Jotain yhtäläisyyksiä keihäänheittoon kyllä löydän, asiayhteydestä. Jos nimesi kolmas kirjain on H, et ole Hän. Mutta mukavaa oli silti jutella kanssasi. Nyt sitten toivon vain, ettei Hän itse käy tätä lukemassa.. alkaa jo nolottaa
Johan nyt!
Ja mulla Hajosi tietoneesta nyt jotakin, piippailee jo siihen malliin...on varmaan sen merkki, että täytyy lopettaa.
Kyllä ymmärrän hyvin nuo "nolotukset", mutta sekin kertoo jo hyvin paljon.
Mun viestin käsitit ihan väärin, kuten siviilielämässäkin on asiat menneet, mutta hyvää syksyä ja parempaa surffailuonnee!
mitä ymmärsin väärin. Älä lähde noin. Tottakai minua alkoi nolottaa, kun menin uudelleen "tietämään" tietämisen sijasta. Olin taas varma ja miten siinä kävikään.
Totuus on se, että vinkki ei osunut, lue itse tuolta.. mutta älä toivota mulle hyvää syksyä vielä. Ei tässä näin saa käydä, jooko?
jos sittenkin olisin hän ;-)..mutta vihjeesi mukaan sivutaan ja littyy johonkin urheiluun. Paljastun heti, jos kerron enemmän...ja ketjulla on jo ihan liian paljon lukijoita :). En taida uskaltaa.
Sovitaan vaan niin, vinkki ei osunut, parempi niin. Saatoin ymmärtää väärinkin..kun oikein kovasti jotakin toivoo, kääntää asiat helposti miellessään itselleen edulliseen suuntaan.
Ja sitten käy näin, että täällä kirjoittelee netissä lauantai-iltana ja toivoo kaikkee..ihanaa
mitä ymmärsin väärin? Siis sinä 'Vai nolostuttaa' -otsikolla kirjoittanut. En minä tiedä onko siellä useampi keskustelukumppani, joko useita tai sitten joku ailahteleva.
Minä en ymmärtänyt siitä 'siviilielämän' viestistä mitään väärin. Kerroit oman tilanteesi ytimekkäästi, onnellisesti, kuten sanoit.
Mutta älä toivottele minulle hyvää syksyä, tämä ei ole vielä ohi, palataan siellä tosielämässä. Tai minä palaan.. halusit tai et. Suututtaa tuollainen toisen palloittelu.. taidat leikkiä koko ajan.
Luin tuon ketjun läpi. Sinuako huolestuttaa se, että tuolla on lukijoita. Miten ihmeessä tuosta voisi kukaan mitään ymmärtää, kun ei keskustelijat itsekään kaikkea ymmärrä.
Lue itse tuo ketju läpi ja tule sitten sanomaan päin naamaa, sama kuin tuossa edellisesä viestissäsi. On tämäkin tapa elää, ennenkuin on kädestä pidetty, on jo tapeltu. Ihana nettiaika..
ihan yksi ja sama henkilö täällä on vastaillut koko ajan. Taisin suutahtaa siitä kun sanoit, että nolottaa..minuahan tässä pitäisi nolottaa, minä tunnen oloni pallotelluksi?!
Olen vaan niin haavoittuva, ihastuneena, ei siinä muuta.
Netti voi viedä väärille yrillekin elämän, ihastuneen varsinkin. Minä olen ainakin ihan pihalla tunteineni, tarvii alkaa tehdä jotain.
lähteä nukkumaan, hyvää yötä, sinä nettisurfaajani :)..silmät menee kiinni.
Kirjoitellaan huomenna lisää, kauniita unia !
taas tuli väärään paikkaan.. hierarkia liian syvä.
Minä en uskalla sanoa enää mitään mihinkään. Tietäisitpä miten pihalla minä olen..sinä täytät pääni, eikä mikään ole ennallaan
ymmärtää tuon viestisi väärin.
Toivottavasti annat anteeksi. Jäi vähän epävarma olo, että oletko vihainen tms. Älä ole, ethän?. Tämä ketjukin alkaa olla jo täynnä.. No, ei meitä noista voi tunnistaa, "historiamme" on sen verran, sanoisinko outo:)
Minä haluaisin sinut elämääni.
t: nettisurffarisi
pääsin nettiin viimein. Todella, ei sun tarvitse pyytää anteeksi. Taidat olla tosi ihastunut, tunteet pinnalla kirjoituksestasi päätellen.
Mietin vain joskus, miksi tosielämä on niin vaikeeta, eikö siellä pitäis kohdata ja olla rehellinen. Mutta tiedän, ei se ole helppoa, jokaisella on elämäntilanne erilainen. Minäkin olen haaveissa hänen oma ja hän minun..pelottaa ihan kirjoittaa se, koska kaukaiselta tuntuu. On sellainen Liisa Ihmemaassa-olo..
taitaa olla tämä keskustelu. Kun katsoo tuota ketjua, välillä tunnen vahvasti juttelevani Hänen kanssaan. Monet asiat osuvat kohdalleen, liiankin hyvin.
Sanoin nolostuvani siitä, jos Hän lukee tätä ja keskustelukumppanini loukkaantui. Kuka muu tuosta olisi voinut loukkaantua kuin Hän. Tässä ei ole mitään järkeä. Ihan kuin kääntäisit kelkkaasi mielialasi mukaan. No, etpä kai. Jos kuitenkin sattuisit olemaan Hän, niin tiedät kuka olen. Mieti mitä haluat.. en minä jaksa sinua turhaan kiusata. En ole oikeasti mikään häirikkö.
Tämä on muuten vain väsyneen pohdintaa, josta kenelläkään ei ole syytä loukkaantua.
älä väsytä itseäsi...minä tiedän, se ei auta, ei ole hyötyä, aiheutat vaan itsellesi harmia. Täällä ei voi tietää ja olla varma, ainoastaan arvuutella. Ja se sekoittaa vielä enemmän!
Sinäkin vaikutat ihan "eräältä", ja tiedän hänen tunteensa, vaikka ei olla niistä puhuttu, mutta kuten edellä sanoin..puhutaan oikeassa elämässä. En käännä kelkkaa, mutta olen realisti, haluan olla varma..ehkä temperamenttinen
Täällä ei kannata asioita puida, vaan jutella kasvotusten, ja sen haluaisin tehdä.
Mennään nukkumaan, hyvää yötä :)..nuku hyvin
Viestisi on ihana. Sinä olet ihana. Taidat olla Hän:) Jutellaan ihan oikeasti, heti kun tulee tilaisuus. Olit kuka tahansa, niin älä mene unohtamaan häntä. Olen sata varma, että hän kaipaa sinua, ja jatkuvasti. Ehkä voisit vinkata hänelle tunteistasi, kun itse tiedät hänen tunteistaan. Kaikki muuttuisi helpommaksi.
ei näy, sen pitää näkyä koska se oli Sinulle!
.....................
----
ajatellut, että kun kohtaan hänet "siviilissä", kaapaan mukaani, leikisti ja pyydän jonnekin. Ihan että sais jutella kunnolla :)
Ja kiitos sinulle sanoistasi, kehuja ei koskaan tule liikaa :), vaan jokaisesta löytyy ne huonot puoletkin, esim. suuttuu liian nopeesti. Mut hyvä että leppyy samoin.
Mut kuten sinäkin, koitan kerätä rohkeutta..parempi saada vaikka jääpuikkoja äkkiä niskaan, kuin olla jatkuvassa paahtavassa helteessä, eikä siitä pääse pois.
Taas toivottelen sulle ihania unia, nettisurfarini...
rohkeutta. Mieli vaan ailahtelee. Uskallan, enpäs sittenkään. Miten kestän sen, jos olen kuvitellut kaiken, taas. Tässä tunnetilassa voi kuvitella mitä vaan, sen ymmärrän tunnemyrskyn takaakin. Tipun niin korkeelta.. miten enää sen jälkeen kokoan itseni. Minä, järkevä ihminen, rakastunut kuin teini.
Siksi odottelen, että hänellä olisi sama tunne ja sen tietäisin. Mutta kun mitään ei tapahdu, ei koskaan. Nyt on just sellainen huonompi päivä, kun muistan mitä hän kertoi..
Mutta sitten tuo meidän ketjumme antaa taas toivoa. Auttaisipa sinä minua, vaikka ei täältä saisikaan hakea toivoa. Mutta jos vain tänään, kokoan itseni huomiseksi.
oman viestini, onpas surkea. Taitaa nämä tunnetilat nosta ja laskea vähän kuten se suuttuminen sinun viestissäsi. Ja vaikka olenkin edelleen rakastunut kuin teini, en ole niin teini kummiskaan, ettenkö rukkasia kestäisi:) joten palataan!
kokonaan. Olin jo sängyssä ja ajattelin sinua, ykskaks piti vielä nousta tuota viestiä tarkistamaan. Sehän on ihan selvää, olen tosi hidas.
Kiitos, että aurinko joskus tänne risujen sekaankin.. hyvää yötä!
ihan samanlaista kuin minulla. Teinimäistä tunteen kuohuntaa, kuin joskus 16 vuotiaana. Mut näin on ollut aina ja tulee olemaan..ihmiset ihastuu, rakastutaan ja koetaan rankkaa sydänsurua, epätietoisuutta.
Eikä sun vieti ollut mitenkään surkea, kuvittelet vaan :). Se osoittaa vaan, että on tunteita ja sehän ei ole paha asia.
Mut tuntuuko sinusta ettet haluaisi olla tilanteessa, kokea mitä koet?
Ja ett ole ainut tässä maassa, joka on arka ihastuneena, vaikka se ihastuminen onkin aina ainutkertaista.
haluan tuntea tämän, en tätä ikävää, mutta kaiken muun. Tuntuu, että haluan tätä kaikkea enemmän kuin koskaan, siksi se todellisuus pelottaakin.
Tiedätkö, minä tunsin, kun sinä kirjoitit tänne:) Katselin telkkaria ja ykskaks alkoi puristaa rintaa, silleen ihanasti, oli pakko tulla tänne katsomaan. Uskotkohan, et kai usko, saattoihan se olla sattuma ja vatsavaiva yhtäaikaa:)
minä en usko hömpötyksiin, mutta kyllä nyt olen tiettyihin juttuihin alkanut uskoa, en paljasta enempää :)
Minä lähettelin täältä netti-impulsseja...
Ihastuitko häneen nopeasti vai tapahtuiko se vähän kerrassaan? Mulla hän jäi heti mieleen, mutta koitin vaan silti päästä tunteesta eroon, koitin selittää itselleni asiat toisin, järjellä.
Tutustu siihen henkilöön vähän paremmin, älä suoraan mene sanomaan tunteitasi. Ajattelin vain, se vois olla helpompi tapa mennä eteenpäin. Niin, jos on mahdollista.
liikaa:) Et usko hömpötyksiin, sen arvasin kyllä!
En osaa vastata. Muistan tarkkaan jokaisen kerran, kun olen hänet nähnyt. Tai luulen niin, ainakin siitä kerrasta lähtien jonka muistan ekana. Hän oli jotenkin aika pian "väreissä" mustavalkoisten seassa. Hiljalleen kai.. mutta erottui heti muista. Enkä tiennyt miksi. Jotenkin aloin odottaa näkeväni hänet..Kerran tuijottelin pitempään, ihan viattomasti, hänen silmänsä alkoi jotenkin lämmittää:)
Älä tällaisia kysele, ei ne kuulu tälle pastalle, kerron hänelle joskus, jos häntä kiinnostaa.
kertoa tunteistani hänelle heti, luulenpa että tietää jo. Asia tuli esitettyä hieman epäsuorasti, mutta häntä tyhmempikin tajuaisi... :) Eikä hän ole tyhmä, se onkin ainoa asia mistä olen varma.
huh...alat jo jännittää minua, vaikka ei pitäisi. Mutta kaikki edellä mainitut käy melkein kaikkiin, joten take it easy.
Mut silti minusta tuntuu, hän unohtaisi minut helposti, jos ei näkisi. Miksi niin vaikeaa..
niin, siitä tyhmyydestä...ihastuminen vie aivokapasiteetista 80% ja lopulla sitten koitetaan pärjätä ;)
Minä en ainakaan unohtaisi, jotenkin hän on sukeltanut niin syvälle ajatuksiin.
Etköhän sinä sillä 20%:lla pärjää.. näin olen jostain ymmärtänyt:)
Hyvää yötä Sinulle, äläkä sinäkään unohda!
** Hyvää Yötä, tähdenlennon myötä...**
miksi sinä sanoit eilen, ettei minun pidä näyttää tunteitani hänelle. Minä en ymmärrä sitä. Miksi tunteet pitäisi salata siltä, josta välittää. Olit aiemmissa viesteissäsi vielä sitä mieltä, että pitää puhua tosielämässä, olla rehellinen. Mikä muutti mielesi?
En jaksanu enää yksin pohtia. Kysyn sulta.
ihan muualta, tunnustan. Ja se tuntui jotenkin viisaalta, ettei suoraan sano :"Olet kaikkeni, rakastan sinua"..siis heti ensitöikseen. En kyllä usko että sinä niin tekisitkään :)
En tiedä, mikä on milloinkin parasta ja viisasta. Kun joku sen kertoisi, niin tietäisi. Kaikki on liian iholla, lähellä ja se saa vastareaktion aikaiseksi...alkaa vetäytyä, kunnes taas tunteet vie lähelle ja haluaa vain toisen omakseen.
viestisi. Siis, jos toinen sanoo ykskaks suoraan jotain tuollaista, toinen vetäytyy? Se on varmasti totta.
Vai tarkoitatko, että olet itse vetäytymässä? Tuntuuko sinusta tuolta nyt?
Mistä "muualta" ajatus lähti? Minulla ei nyt järki juokse. Hidas taas:)
kun tänne ei oikein enää hyväksy :)
täälläkin mieli sua! Uskalletaanko maistaa...
uskalletaan maistaa,mikä on lempimakusi?
sitä kovasti koko ajan, vaan mistä mä sen uskalluksen kaivan?
Oon kyllä polvillani jo valmiiks. Uneksiminen alkaa kyllästyttää ;)
...so try me!
sanomaan mun korvaan tuon ;)..olisin hot.
palsta saa ihmiset käyttäytymään kuin idiootit.
Täällä on helppo ilmaista halujansa nimettömänä kenelle vaan. Näköjään.
tälläistä terapiaa miksi roikut täällä!
enpäs tiennytkään, sori. Ymmärrän nyt paremmin. Jatkakaa.
huvittaa, mut välillä taas kun oon yksin ja mietin tulevaisuutta ja omia tunteita, kuten nyt...oon onnellinen, että on tämä palsta edes olemassa.
Olen idioooti, eihän normaali nainen voi olla näin typerä. Ja koko ajan koen olevani aina vaan typerämpi..sinä et tiedä tämän jutun taustaa, et mun taustaa.Tuskin olen kuitenkaan näiden palstojen idiootein(?)
Ei työpaikalla sais ihastua, mutta se on myöhästä nyt.
työpaikalla ihastunut ja sen kyllä ymmärrän.
Tarkoitus ei ollut sua suoraan nimitellä, eikä ketään muutakaan, idiootiksi. Huono tuuli sai yliotteen. Selityksenmakua. Joten sori.
mä kestän mitä vaan, näköjään. Ei voi työpaikalla eikä missään muuallakaan puhua. Olen ihan tosi rakastunut ja töissä täytyy olla vaan ihan normaalisti. Saanut yliotteen minusta..
Olet oikeessa, keskustelukanavahan tämä on, mut mun on lähdettävä jotkut halunesto-pillerit hakemaan, se on nyt raeliteetti ja mua ei naurata.
Ei oo helppoo olla lähelläs kun joutuu pakahduttamaan halunsa ja sitten on niiiin haikea mieli kun olet niin lähellä mutta niiiin kaukana.....
Vaikeinta onkin kun en tiedä mitä minusta ajattelet, ookko enää minuun ihastunu ollenkaan.. ees pikkusen... Mie tykkään susta ja haluun vielä enemmän ;P Vaik en sua tunne ollenkaan.. Olet ajatuksissani aina..
Sinä lupasit jotain.. ;) Voi kai sen vieläkin toteutaa... miehelle...
on enemmänkin..mä olen vain myös nainen.
Niin mä vähän epäilinkin, että nainen olet ;) Ei ne miehet täällä kaipaile!!
Mut miten voi haluta jotain näin kauheesti, onks musta tulossa mies =DDD Tunteista viis, kunhan.... Kyllähän tämä miekkonen on mun pääni saanut niin sekasi, kun se voi vaan sekaisin mennä, mutta en kyllä vois kuvitella meistä muuta kuin sitä... =))
Pitää mennä nukkumaan, ja odottaa, jos vaikka unissa tapahtuis edes jotain..
Voi kun voisikin olla tunteilematta, mutta ei tää naikkonen. Niin, liikaa tunteita, sehän se ongelma onkin.
Ja ei voi lähtee tosta noin vaan jonkun kanssa oleen, koska tunteilee liikaa. Toinen taas vaikuttaa ottaa ja jättää-tyypiltä, ...mutta voisinhan olla hänen elämänsä nainen:))
Voisit ollakkin hänen elämänsä nainen. Minulle hän olisi elämäni nainen.
Sun täytyy ottaa selvää, onko mitään.
ongelma, ettei olisi mitään, vaan mitä se on? Kirjoittaja kun ei puhu mistään työpaikkaromansseista "kokemuksen syvällä rintaäänellä".
Rakastuneena rannelle ruikuttamaan jäämisen riski..voiko sitä ottaa?
muttei toinen pelästy (vaikka), se voi olla ihan shokki, ennenkuin ymmärtää. Ja olisi parempi tutustya ensin kunnolla toiseen, vai tunnetko hänet jo niin hyvin..?
vähän...ihan täältä sivustoilta ajatuksia.
Ei mulla ole aikomus mitään tehdä puoleen eikä toiseen, katsastan vaan ja koitan sillä 20% mennä päivästä toiseen eteenpäin.
Mietin joskus, miten paljon me menetetään mahdollisuuksia elämän varrella, ohitetaan ja sivuutetaan tietoisesti. Vois joskus tehdä spontaanisti jotain hassua, vaikka tulla ja halata nätisti ja sanoo jotain ihanaa korvaan vaikka kaffella...ja sitten vaan jatkaa eteenpäin. Mutt eihän sellaista tietenkään voi tehdä :)mihinkä ihmeeseen puran ylimäärätunteet, no..liikunta on yks, ja se onkin hyvä ja käytetty.
Juha Tapion kappaleet on koskettavia, ohikiitävää ja tuulilasin nurkkaan...niitä kuullessa vaipuu ajatuksiin kaukaisiin....hyvää yötä.
mielestä mihinkään vastannut, vaikka tässä sitä vastausta jo odottelin;) Et vaikuta taaskaan siltä, jonka kanssa juttelin eilen, ehkä teitä on monta. Hyvää yötä. Vaikutat siltä, että olet tyytyväinen siihen mitä sinulla jo on. Ehkä minäkin muutan asennettani, ja kaivan sen järkeni esille. Kyllä ihastuminen kivaa on, mutta mutta mutta
jotenkin vihamielinen. Anteeks, tämä kaikki vaan turhauttaa, mähän tykkään susta, perun edellisen viestini ja menen nukkumaan. Odotin jotain ja sitten petyin.. en osaa selittää, mutta sorry
täällä on vaikee vastata, kun viesti ei näy, mihin vastaa. Jaa, vai en vaikuta...ja vielä monta? Joo..kyllä sinä oot hän, ihan selvästi.
:)...
Ihastuminen on kivaa, mut se voi alkaa joitakin ihmisii ahdistamaan, kun on ns. loukussa.
Voin sanoa, ihan turha kaivaa esille mitään järkeä, ei se toimi. Sun tunteet vie sinua kuitenkin, noidankehää juostaan..
peittoaa välillä tunteet, minusta tulee ihmeellinen, selitän ja selitän asioita. Sinäkin olet varmaan vaikeessa tilanteessa, se on ikävää.
Ja varsinkin kun ei voi kenellekään kertoa..ja on hirvee ikävä, koko ajan.
Mitä sinä toivoisit hänen/minun tekevän? Onko joku asia, jota olet koko ajan toivonut hänen puoleltaan..?
jonkinlaista pienen pientä merkkiä, että välittää. Ihan mitä tahansa, kunhan siitä tietäisi etten ole tässä asiassa yksin. Täällähän voi vain arvailla, kuten sanoit.
Sitten voisi rauhassa odottaa mitä joskus ehkä tapahtuu, jos tietäisi, että meitä on kaksi. Luulen, että meitä on kaksi, mutta kuten sanoit, ei täällä voi olla varma.
Kuulin äsken tuon tuulilasikappaleen, tuli ikävä..Minusta on tullut paljon parempi ihminen sinun ansiostasi, pidän kaikista, hymyilen kaikille, koska olet mielessä.
levyn, jossa on nuo mainitsemasi biisit.
Kuuntelen niitä ja kannan sinua mielessäni. Mihin sinä katosit? Mitä tapahtui? Saanko koskaan tietää? Toivon edelleen, että tosielämässä uskaltaisimme katsoa toisiamme silmiin..
ihan ostit levyn..no se onkin varmasti hyvä! :)...katosin hetkeksi vaan, onko minusta tullut sun virtuaalilemmikki, tää vaan jatkuu ja jatkuu. Joskus niinkin päin...
Ughh, se silmiin katsominen, mulla on tapana katsoa silmiin ihmisiä, en väistele, mutta sinua ?? Siinä on joku juttu, tunnen, että luet minua kuin avointa kirjaa ja en sen takia uskalla, siinä on vaan joku. Ei taida olla oikein järkevää..
Tosin voisin ottaa sinut lemmikiksi ihan livenäkin. Tämä ketju taitaa olla korvike sulle.
Se vika tällaisissa ketjuissa (kuten tosielämän sähköposteissa, tekstiviesteissäkin) on, että jos toinen ykskaks lopettaa, toinen jää ihmeissään miettimään mitä tapahtui. Vaikka lopettaja ei ehkä tarkoita muuta kuin, että jatketaan toisen kerran, tai toisaalla.
Eli jos et enää vastaa tähän ketjuun, en tunne itseäni hylätyksi, toisin sitten ikävä pahenee entisestään. Ehkä pääsemme joskus siellä tosielämässä aloittamaan alusta, alustahan se on siellä aloitettava, kun täällä ei voi olla varma.
Olen kyllä varma, että tykkään hänestä, enemmän kuin mistään, mutta sinä olet virtuaalikorvike hänelle. Hyvä sellainen:)
vielä. Kyllä tuo on ihan järkevää. Tällä hetkellä kaikki tuntuu minusta helpolta. Mutta en tiedä miten käy, kun silmäsi oikeasti tulevat vastaan jossain, todennäköisesti täysin yllättäen. Saatan minäkin säikähtää. En tiedä. Tiedä sitten, että se johtuu siitä miten paljon tykkään.
jonkinlaista korviketta hakemassa, eiks vaan?
Mut se ajatus, se pieni mahdollisuus, että voisi vaihtaa ajatuksia "sen" kanssa,..vaan kyllä se todellisuus on jossain muualla.
Kuulostin kylmältä, vaikka en tarkoita sitä. Tuo edellinen viesti toi tipan silmänurkkaan..on hyvästien aika.(täällä)
Kun tuulilasi-kappale soi, muistan siitä sinut aina..onnee matkallesi..
Ihan sun takia roikun tässä ketjussa, kun se yksi viesti todisti, että olet sinä.
Miksi sinä nyt minut hylkäät. Täällä vaiko kaikkialla? Kun toivottelet onnea ja kerrot muistelevasi... En minä halua muistella, minä haluan tutustua.. Kerro nyt mitä on tapahtunut? Miksi haluat minusta eroon? Tosielämässäkö myös?
ei ole mitään erikoista tapahtunut. Oot sä ihmeellinen, siis hyvässä mielessä :). Satuit nyt vaan vastaamaan mun viestiin ja silleen..
Kuka se sanoikaan mulle tässä, että oot kova kyselemään..hmmm?? Maailma on tosin pieni, tämä Suomi varsinkin, aina kun menee laivalle, siellä on tuttuja..niinhän se on täällä 24-palstallakin.
En halua eroon sinusta, tiedät sen. Ikävöit...sinun on tehtävä sille jotain, konkreettsita, niin mun myös. Muuten käy kalpaten. Huomaatkos, kirjoitustyylikin paljastaa jotain, ja se on vaarallista.
Jos vois kertoo, voisin kirjoittaa vaikka kirjan verran juttua..meistä. Niin paljon mun mielessä on ajatuksia.
viesti. Taas kerran. Mulle tulee kyllä tosi ikävä sinun kirjoituksiasi. Siellä tosielämässähän voi käydä vaikka niin, että tutustutaan ja jutellaan kasvotusten, enkä näe enää koskaan tekstejäsi. Kirjoitellaan sielläkin, nimellä tietty.
Hyvää yötä ja jatketaan toisaalla. Katsotaan miten käy. Hyvästi täällä ja onnea siellä, meille!
samoin sanoin ..hyvää yötä..
pitää aina välillä käydä lukemassa..ikävissään.
tuut takasin ;)...älä nyt, munkin ikävä saa vaan valtavat mittasuhteet, aion silti olla tyyni-lyyli..
sanot mitä sanot, minä tiedän silti. Luenhan sua kuin avointa kirjaa. Ja vaikka ei saisi arvuutella, osumia on liian monta. Ja liian osuvia.
osumat on osumia, aika yleismaailmallisia, vai mitä?
Eikä se mua haittaa, saa lukea...prelaisitkin oikein kunnolla ;)
joo, paitsi se yks, jonka takia meinas mennä suksetkin ristiin. Se on mulle erityinen, muille yleinen.
Vieläkö sinä ajattelet ettet halua hänestä eroon? Vai joko unohdat? Mun olo ei ole ehkä ihan niin "teini" enää. Tykkään ja ikävoin vieläkin tosi paljon, mutta saatan jo suoriutua pienistä, järkeä vaativista tehtävistä.. hiljalleen.
Se ei taida olla mahdollista, unohtaminen, sen voin jo sanoa varmasti. Muustapa en sitten tiedäkään.
Mut oon sopeutuvainen..keksin keinot selvitä. Vaikka ihan hulluahan tää on, jotenkin naivia, ei aikuismaista. Laskee itsensä tilaan, jota ei oikein hallitse. Jos voiskin unohtaa..
sillä aikaa kun vastasit. Luin tätä kun kaikki muut jutut on niin sekavia, mulle siis. Ja ilkeyttä täynnä nämä palstat.
Kuulostaa pahaenteiseltä tuo "muustapa en sitten tiedäkään". Niin kai sitten käy, että sut menetän ennenkuin mitään sainkaan. Harmi. Ja ei ole aikuismaista, totta sekin. Voiko tällainen ihastuminen ollakaan.
Jos et ihan vielä luovuttaisi, jätä edes pieni mahdollisuus, ei sun ole pakko sitä käyttää, jos huomaat ettet halua. Minä haluaisin..enkä unohda sua varmaan koskaan! Hyvää yötä:)
mitään pahaenteistä...kaksi ihmistä saa toisensa, jos niin on tarkoitettu
että mites korkeella sulla se kynnys olikaan. Ja estyminen. Onko mitään toivoa, että siitä kynnyksestä pääsisin yli. Joskus. Aloin tässä jo mietiskellä, että voisiko nuo kaikki osumat ollakin sattumia. Ei kyllä voi. En tiedä...ei voi olla.
Näin sinut vilaukselta ja tuli sietämätön tarve saada sut. Ihan käsittämätön. No, edes ystäväksi. Aluksi.
Olisko nyt sun vuoro. Kerro vuorostasi mikä on mun nimen 3. kirjain...Jos uskallat:)
sattumia, sekoitus vähän kaikkee, en uskalla ees ajatella muuta.
Olis helppoa sanoa vaan kaikkea nyt, luvata, todistaa, mutta ei voi, samperi!
Nyt saat uskoo, ne on sattumia!! Me ei tunneta toisiamme..
Minäkin toivoin näkeväni vilaukselta, vaan en nähnyt. Kirjain? Suoraan en uskalla ja kiertäen en millään keksi yhdistävää juttua. Tai niitä löytyy, mutta ovat liian paljastavia ;)
SEIS kokonaan. Äläpäs sinä nössöile siellä. Se yks ei voi olla sattuma, täysin mahdotonta olla sattuma, sehän oli tosielämässäkin "keksitty".. Ja sanopas sekin miksi tulin tänne just nyt, telepatiaaaaa. (ai niin et usko siihen).
Me tunnetaan kyllä, tosin aivan liian huonosti, tahtoo enemmän. Etkä sä mua varmaan nähnytkään, katsoin salaa takaapäin.
Sinä olet sinä, lopeta vastaan väittäminen. Sitäpaisti minä paljastin tässä ketjussa enemmän juttuja, joita vain sinä tiedät. Mulla on enemmän juttuja, joita vain sinä tiedät:) Eli sinä tiedät kyllä. Lopeta kieltäminen. Mä haluun sut!
tulet ja sanot sen mulle..etkä nössöile, niin..!
:))
kun on sopiva tilaisuus. Enemmänkin tuntuu nyt, että juoksen karkuun peloissani. Sen verran voit tosin mennä ittees, että mietit misiköhän se ei ole helppoa ollenkaan.. muuri se on eikä mikään kynnys:)
Salaa selän takaa uskallan sentään katsoa. Se oli kivaa. Tunsitko sen?
Olin muuten tuosta kirjaimesta täsmälleen samaa mieltä, kyllä meidän ajatukset jossain kohtaa. Olisin ollut tosi yllättynyt, jos olisit jotain vihjettä keksinyt..
olisko pitäny kertoa siinä heti?
niin..eihän täällä seikkailtaiskaan :).
Tunnen liikaakin, jos olet huomannut, ja siitä se muuri. Se on pakko rakentaa...voisitpa kurkistaa sen muurin sisäpuolelle, yllättyisit!
Joskus, kun liikun tuolla maailman turuilla, toivon törmääväni sinuun, ihan sattumalta. Saisin olla iloisesti yllättynyt, ja voisin vaikka sanoo jotain kivaa..olla minä vaan.
että vähän olen sen muurin sisään jo nähnyt. Ehkä arvaan oikein. Jos muistat, että olet avoin kirja, jota olen parhaillaan lukemassa. Sivut ei lopu millään, niitä tulee koko ajan lisää, ja mielenkiintoisia ovat. Toivottavasti tuota kirjaa riittää.
Olen minäkin usein toivonut, että sinuun törmäisin tuolla jossain muualla, toisin en tiedä missä se voisi olla mahdollista.
Hymy sulla on kyllä kiva.. ja koko olemus.. tykkään..
voihan se ollakin, ehkäpä :). Ai missä mahdollista, vaikka missä..!
Mut nyt hyvää yötä..tyyny poskea vasten*
vähän niinku sinnepäin ja vähän tonnekin. Väsynyt? Onko jo parempi? Mikä voi olla ehkäpä? Kulta? Mitä et kommentoi? Mutta kiva, että väsymyksestäsi huolimatta jaksoit käydä jotain raapustamassa. Mulla on kyllä enemmänkin kysymyksiä, voisit oikeestaan varata mulle ajan kalenteriisi. Koska siellä on vapaata:)
tosiaan, vähän sinne päin. Ehkäpä olen sellainen, kuin kuvailit. Ja väsynytkin, mistä arvasit..?
Mun kalenterissa vapaata...on siellä joskus. Niin, että voitais pitää kysymysten vaihto-meeting, niinkö :)...?
että saisin jutella sun kanssa. Kahden. Voidaanhan me tehdä se etänäkin, jos et niinku kasvotusten halua. Kunhan saisin jutella sun kanssa ilman noita tuhansia lukijoita. Kaikki jää sanomatta, mulla on sulle oikeasti asiaa...täällä ei voi kuin vihjailla jotain. Mä halua ihan oikeasti tutustua..
ettet ole ennen tässä ketjussa klo 23 toivotellut hyvää yötä. Aikaista sulle mennä nukkumaan, luulen.
Ikävä..taas menit jonnekin metsään koko viikonlopuksi. Kävisit edes pikaisesti ettei mun tarttis miettiä onko sulla kaikki hyvin.
älä nyt mun takia ota stressiä, jookos?
On kaikki hyvin "suurin piirtein", toivon että sulla on kaikki hyvin.. lähden nyt vaan hetkeks pois, illalla tuun takasin..sinne hyvää sunnuntaita sinulle!
Oletkos muuten huomannut, että alan toistella sinun kysymyksiäsi..
Kerrotko vuorostasi mitä minulta/häneltä odotat tosielämässä? Tässä ketjussahan on menty laidasta laitaan, siis, että pitäisi ensin tutustua, tai kertoa toiselle heti mitä tuntee.
Haluatko sinä, että tutustumme toisiimme rauhassa (kuten joskus kirjoitit) vai pitäisikö minun/hänen kertoa sinulle, että tykkäään? Katoatko sinä multa, jos en kerro tunteistani siellä tosielämässä? (voihan olla että katoat joka tapauksessa)
Otanko minä heti selvää oletko lainkaan kiinnostunut vai säikäyttääkö se sinut (kuten myös joskus vihjailit). En tiedä mitä pitäisi tehdä vai pitäisikö olla vain onnellinen sinusta mitään tekemättä.
meinaan oot niin ihastunut, huomaan vaan sen tuon kiinnostuksen vuoksi.
Niin...aaltoliikettähän tämä. Ja montakos kertaa on ketju jo katkaistu.. ;)?
Tosielämässä odotan...se onkin jo vaikeaa. Olen odottanut vaikka mitä, nyt taitaa tällä hetkellä olla odotuksena ystävyys/ kaveruus, ja ihan sen takia, kun en jaksa enää hirveesti odottaa.
Kun ihastuu kovasti, ja kantaa sitä tunnetta mukanaan riittävän kauan, väsyy, totaalisesti. Ja vaikka toisesta välittääkin vielä kovin, ei jaksa toivoa enää enempää...että itsekään kykenisi tekemään ratkaisua.
Ja että minä kertoisin tunteeni? Tilaisuutta ei ole koskaan ollut..että kahden.
Nyt kun tunnen sinut hieman, siis sinut, voisin sanoa, että kertominen hänelle/minulle..parempi niin.
Se säikähtäminen...riippuu missä kertoo. Sopivassa tilanteessa, en varmasti säihähdä enkä katoa. Oon vain kuin nurkkaan ahdistettu eläin, en tiedä kuinka näitä tunteita pitäis käsitellä.
Kaikki on kuin unta.
Olen melko varma, että elämäni tulee muuttumaan radikaalisti...en vielä tiedä miten, mutta kuitenkin. Ja jos joku on onnellinen minusta, itseni tietämättä, hänelle se suotakoon..
Sinä olet jotenkin rehellinen, liian rehellinen ollakseen hän. Sellaisen kuvan olen vaan saanut..olet huolehtivainen ja perinpohjainen kaikessa. Toivon, että teidän tunteet toisensa :)
ps. ei hänkään epärehellinen ole, mutta en ole voinut luottaa niin paljon, että olisin kertonut, ja sehän tässä outoa onkin.
oliko nuo ketjun jutut sulle tuttuja, vai oliko mun jutuissa paljonkin asiaa, jota et edes ymmärtänyt. Siellä vihjailtiin asioihin, joista kukaan muu ei tiedä.
Kyllä sinun pitäisi tietää, että minä olen minä, jos olet sinä. Sun nimesi 3. kirjain, tajusitko sen vai tulkitsinko minä väärin?
Jos ymmärsit nuo jutut, tiedät että voit luottaa minuun. Enkä minä haluaisi olla vain ystävä, sekin on tullut sulle selväksi. Tosin väitän, että olemme jo ystäviä, sitä ei voi enää ottaa pois. Mutta haluan enemmän. Ja kerron sen sulle muuallakin. Koska, siitä en ole varma. Yritän tehdä sen pian. Kunhan luotat minuun, etkä ala saivarella niillä menneillä. Minäkin lopetan se kiertelyn. Ymmärrätkö mistä puhun nyt?
itse, että täällä ei saa kysellä..mut se kolmas kirjain mun nimestä, se liittyy erääseen juttuun, jossa se on neljäs kirjain, en voi muuta todeta. Se voi olla sattuma, muista se.
Oletko kertonut minulle jo,että haluat olla enemmän kuin ystävä? Sitähän minäkin toivoisin kovasti.
Toivottavasti saan joskus selvyyden, unohdan silloin menneet..mitään muuta en toivo, kuin että tietäisin tunteesi. Koska niitä on...
siinä jutussa. Kyllä sinä olet sinä. Ihan pakko olla. Voi olla sattuma, mutta en usko.
En ole kertonut, että haluan olla enemmän kuin ystävä. Päinvastoin. Väitin haluavani olla vain ystävä, en halunnut ahdistella. Sen aiheutti sun vastauksesi mulle ja paniikki. Tarkoitus oli kertoa jotain muuta. Käytin "takaovea", koska sinä puhuit unohtamisesta.
Minä kerron sinulle tunteeni siellä oikeassa elämässä. Mun on jo pakko. Älä sitten käännä kelkkaasi, vaikka kuinka säikähtäisit. Ei tästä helppoa tule, mutta katsotaan yhdessä mitä tapahtuu.. tunteita on tosi paljon.
En minä ole väittänyt haluavani olla pelkkä ystävä, muistin väärin. Sitä kai yritin silloin paniikissa tarkoittaa. Haluan kyllä paljon enemmän..kuten arvaat. Kylläpäs on hankalaa, kun sut haluaisin lähelleni just nyt.
ei tarvii olla, nyt mä sanon sulle: et piinaa itseäsi enempää, vaan otat rohkeesti niskasta kiinni ja kerrot. Ei elämä siihen kaadu, vaikka kävisi toisinkin. Ihan rauhassa :)
Joskus vaan käy niin, kun kovasti yrittää selittää jotakin tärkeää toiselle, asian kertoo ihan päinvastoin ja toinen saa väärän kuvan.
Mulle on käynyt niin ja siksi koitan antaa sulle hyviä ohjeita. Ystävältä ystävällä..
sanoa tuntuiko tuo minun sepustukseni sinusta tutulle. Siis tuo ahdistelu, unohtaminen yms.. onko niissä mitään tuttua.
En minä uskalla, jos sinä et nyt vähän auta. Ystävät auttaa hädässä, ja mulla on nyt vähän sen tapainen menossa.
hän ei ole koskaan sanonut mulle, että on mun ystävä, ollaan enemmänkin kavereita. Mulla on ollut jonkinmoinen ahdistava olo tästä kaikesta, jos oot sinä, niin kiitti vaan kauheesti, niin että oikein tarkoituksella ahdisteltu,mmm..joo!
Mutta näissä jutuissa varmasti kaikilla on ahdistava olo, joten..
Mikä siinä on niin vaikeeta..sekö, jos hän ei välitäkään ja nolaat itsesi vai pelkäätkö, että sinua syytetään ahdistelusta, jos toinen ei välitäkään..?
Soita tai tekstaa, kyllähän sinä tunnet, jos toinen on kiinnostunut?
Vai onko tää henkilö liukumassa pois ulottuviltasi?
Eli sinä et ymmärrä mihin minä viittasin noissa 3 edellisessä viestissäni. Niinkö?
En ole sanonut olevani ystävä, kuten jo korjasin.
"ahdistelu"- sanaa olen itse käyttänyt. Ja sinä et siis tiedä missä?
Vaikeaa on se, että jos olen vain luullut sinua häneksi, näen kyllä parhaaksi perääntyä. Silloinhan minulla ei ole mitään syytä olettaa, että hän haluaisi minusta jotain kuulla. En halua tyrkyttää itseäni, vaikka paljon tykkäänkin. Tässä ketjussa on ollut paljon osumia, ja voi olla että olen haaveissani erehtynyt. Minä en halua myöntää hänelle, että olen luullut toista häneksi, enkä minä halua valehdellakaan.
Eli vastaatko sinä nyt rehellisesti. Tämä on minulle tärkeää.
Minähän tässä haaveissani olen luullut ja kuvitellut kaikkea, mutta minulla on särmää vielä joskus mennä kysymään, asian oikea laita.
Olet tosi epävarma itsestäsi, jos tään viestiketjun perusteella teet johtopäätökset!
Jos haluat tutustua häneet, teet se joka tapauksessa, kaikesta huolimatta. Muuta en voi sanoa...toivotan sinulle onnea, vielä kerran!
olin hidas taas. Minä laitan sitten hänelle tai sulle huomenna tekstiviestin, en jaksa tänään sitä miettiä. Mitäs näitä tässä jauhamaan. Noita lukijoitakin riittää, vaikka luulin, että ollaan kahden sivulla 3.
Ilmeisesti olet tosiaankin liukumassa/liukunut pois, kun kyselet multa mikä siinä on niin vaikeaa:). Minä luulin, etten ole ihan yksin tässä ollut:) Äläkä suutu nyt, ihan leikkiä. Hyvää yötä, kulta!
sinä vähän tuohdut tuosta. En vaan saanut sitä poistettua enää. Olin ajattelematon. Miten minä voinkin tuntea sinua jo näin hyvin.)
Sinun edellisestä viestistäsi heijastui välinpitämättömyys, ole herkkä nyt. Ihastunut. Jos olet sinä, tiedät tasan tarkkaan mistä epävarmuuteni johtuu.
Loppujen lopuksi ethän sinä ole mitään tekemässä nyt. Voisit nyt ainakin tulla paremmin vastaan, huomenna:)
Ei tapella, ihan tosi, näistä sanoista ottaa niin helposti itseensä, koska tykkää. Ja pelkää ettei toinen tunne samoin. Ei tapella enää, tule mieluummin lähelle...
koska olen herkkä, mutta tahdonvoimainen, en kestä päättämättömyyttä pitkään..
Ja sitähän on riittänyt..jos voisinkin tulla lähelle, koskettaisin sun niskaa, sen tekisin ensin, jos vaan voisin. Niin tykkääminen on ihanaa, vaikka haaveissakin ;)
Tuntuu riittävän lukijoita, vähän ujostuttaa, tai ei oikeestaan. Tämä on ihan minua :)..
Enhän mä nyt ihan aina hernettä nenään vedä, mutta tarvittaessa kylläkin. No, joku saa huomenna sitten tekstiviestin. Minä?? Pieni mahdollisuus on :).
Näe kauniita unia....kulta..
Eipä tunnu pahalle tuo ajatus..eikä muukaan haaveilu. Minä koskettaisin huuliasi, enkä tiedä miksi. Tekis vaan mieli.
Tuohtumisesi on jotenkin kivaa, tykkään siitä (kieroutunutta?) ja siitä miten pian se katoaa.
Olisi kiva olla paikalla, kun tuohdut. Haluaisin nähdä miten pian ja millä keinoilla sen saisin häviämään. Itse olen suuttunut korkeintaan 5 min, just sen ajan että ehtii pienen viestin kirjoittaa..
Tuletko joskus lähelle?
intiimiks??
Siksi niskaa, se vaan tuntuu hyvältä paikalta aloittaa, koskettaa, en tiedä, käsi käy siihen hyvin..kelpaako vastaus :s?
Haa, mut saa nopeasti tuohtumaan, mutta äkkiä lauhtumaan. Mutta en silti tuohdu usein, vain jos on aihetta. Taidan olla kumma sekoitus kärsivällisyyttä ja äkkipikaisuutta, herkkyyttä ja tulenleimaisuutta..elämä opettaa nielemään asioita, joille ei voi mitään.
Lähelle? Suuri kysymys..haukon henkeä, siitä on pitkä aika.
Mihin viittaat tuolla?
Jäikö muuten näistä tämän päivän viesteistä kuitenkin paha maku suuhun, vaikka ihan sovussa toivoteltiin hyvää yötä. Loukkattiinko sittenkin ja peiteltiin se hyvin?
Ehkä oletkin jo kääntänyt kelkkasi ja nyt haluat koko asiasta pian eroon? No, selviäähän se pian. Et ole samanlainen kuin ketjun alkupäässä, muistatko, korkea kynnys ja estynyt. Minä en ole unohtanut. Ehkä et vain ole tylsä. Ehkä siksi näinkin hänet väreissä.
viestissä ihmettelin mikä sinussa on muuttunut, lue sieltä. Jos luet muuten omat viestisi tuolta ketjun alku päästä, niin siitä on tosi pitkä aika, kun me olimme viimeksi lähekkäin intiimisti. Siitä on kyllä "tosi pitkä aika" ainakin omien sanojesi mukaan. "Vaikka ei olla oltu yhdessä" kirjoitit.
Ymmärränkö viestisi nyt väärin. Vai puhutko kenties yleensä lähellä olosta.
Muista etten ole niin tyhmä miltä ihastuneena vaikutan...toivottavasti tutustutaan paremmin.
pientä äkäisyyttä havaittavissa... jos huomaat. Sorry eilinen. Kaikki vaan on niin sekavaa. Ikävä sua jatkuvasti. Ollu muuten paljon pitempään kuin tämä ketju.
Nyt just pitäs alkaa ottaa suhun yhteyttä, mutta viivyttelen :)
enää vastata. Ikävä...
Annoit toivoa. Kiitos. Älä unohda, minä odotan sinua.
ajan yritän tulkita sua...Ymmärsinkö sut nyt?
jos se nyt minä satun olemaan,on vaan ollut niin
sekavaa viime aikoina.
Mites se päivä muuten meni,olitko iloisempi?
saaneet seuraa tähän ketjuun? Kukas sinä olet? Vai oletko vaihtanut tyyliä? Tunnut erilaiselta:)
kyselee, mitta kiios kysymästä..oikein hyvin..ja olin iloisempikin :)
Kyl se tästä lähtee rullaamaan..
olen seurannu ketjua hmmm... sivusta
kiva tietää moniko tähän ketjuun on "vastaillu"
...::))))
iloisuustesi/ihanuutesi mahdollisesti saattoi johtua?
:d lisäks ei ole ennen tätä päivää vastaillut muita kuin minä, tai oli ne aiemmat viestit. Mutta aika pitkään olin tässä kahden :d:n kanssa. Tosin joskus epäilin että oli monta d:tä. Mistäs sinä nuo kaverit toit mukanas? Ja miksi? Vai itsekö?
eräs asia, joka on painanut mieltä jo pitkään, ei tarvitse enää huolestua :)
niinku sivullisen silmin tämä ketju? Oliko se mielenkiintoinen?
mutta voisitko vihjasta vähän. Mulle ei kato oo selvinnyt muuta kuin se, että jokin outo yhteensattuma tässä nyt on, kun sun "kaverit" on tänään täällä. Ei tämä ole aiemmin muita kiinnostanu, mikä nyt kiinnostaa..
mun eli :d.:n viestejä..
muita kuin me kaksi, paitsi alussa sulla oli muuta seuraa.. en ole niitä huomioinut.
ensinnäkin me oltiin hyvä pari, meillä synkkas, voidaan jopa tuntea toisemme, mutta paras kaikista ...meillä oli henkilökemiaa ja kumpikin tosi ihastuneita.
menneessä, kerropa nyt mullekin mitä on tapahtunut.
hän (tai sinä) otti yhteyttä, ja mulle ei tullut tekstaria..joten en ole silloin minä se tietty henkilö.
Eipä muuta...yksin vaan oon, nieleskelen tässä ja paleltaa, pitää mennä lämmittää..
tuolta toiselta. Tottakai olin loppupäivän iloisempi..
tekstiviesti on jo laitettu. En minä ihan niin rohkeaksi vielä ole itseäni saanut. Eikä mulla ollu edes sun numeroa, ajattelin laittaa sähköpostia, kun en tiedä voiko sulla laittaa puhelimella... mutta en ole vielä uskaltanut.
viestisi herätti kyllä mielenkiintoa, mutta kun sulta puuttuu pilkun jälkeen välilyönnit.
Tuolla jollain muulla palstalla olen nähnyt että joku surullinen (ehkä nainen?) kirjoittaa just noin. Sinäkö se olet? Olet tosi ikävissäsi. Oletko sinä?
vastatkaa nyt joku ees. Kun tulkitsin ihan itse tuon "en voi vastata", haluan tietää menikö pieleen. Mitä se tarkoitti? Miksi ei voi vastata?
miettimään... vaikka piti olla nukkumassa jo pari tuntia sitten.
"Toivotaan ymmärtämistä", mutta kun voi ymmärtää väärin, tai ymmärtää just niinku haluaa... ja jos ei nyt ymmärrä, niin ymmärtääkö myöhemmin, vai eikö koskaan.
Jatkuva kuvittelu on rankkaa..
No jos tiedät mun sähköposti-osoitteen, saatathan tietääkin..
tulkita. En minä ole sanonut, että mulla on sun sähköpostiosoite, ehkä ajattelin hankkia sen vaikka googlaamalla sun nimellä... tiedän nimesi, siis hänen nimensä
mä tiedän, että esteet on luotu raivattaviksi ja liian korkeita ei ole olemassakaan.
Piti heti tarkistaa sähköposti ;)..
Mitäh..oon aina ollut sitä mieltä, täällä ei voi kirjoittaa nimettömänä, varmaan sivustojen ylläpidossakin on joku tuttavan tuttava, ei helkkari.
laita mitään...
Tuosta henkilökemiasta jäin miettimään, että sitä ei voi olla, jos ei olla vierekkäin ja minä en tällä hetkellä tiedä varmaksi onko sitä hänen/sinun kanssa. Pitäs päästä viereen ja katsoa silmiin, sitte näkee kemiat. En ole sua/häntä nähnyt pitkään aikaan kuin vilaukselta... ei olla oltu kasvokkain ja tällä menolle ei tulla olemaankaan.
Nyt on taas paljon korkeempi kynnys sille yhteenotolle, tämän illan jälkeen
siis tiedä hänen nimensä... olen nyt vain tottunut sanomaan sua sinuksi. Lue tuo ketju niin ymmärrät... oletko sinä muuten :d vai joku joka haluaisi olla :d. No, tiedä vaikka sutkin huomaisin tosielämässä... jos et oo mikään ällö
mun kemia on ilmoittanut sen, vaikka ei olla vierekkäinkään oltu pitkään aikaan.
No niin, sait sen tiedon :)..kyllä sitä kemiaa on, en voi olla muuten näin hepulissa, koitan vaan viilennellä niitä.
Miksi ette tule olemaan? En uskalla sanoa, koska on viimeks nähty, paljastuisin..
Älä nyt masennu, vaikka täälläkin ollaan aika apeita, kun ei osaa tehdä mitään.
mitä ovat. Koska en ymmärrä mitä tapahtui. Koska olet tänään kylmä ja väität ettet edes ole hän. No, ehkä et olekaan, mutta nyt minä en uskalla ottaa häneen yhteyttä koskaan. Nyt meni kaikki rohkeus, kun nuo muut tuli.
Ja koska sinun viime päivien viestit (suurin osa) ovat viilentäneet minua. Ei niiden kirjoittaja ole välittänyt minusta. Ahdistanut itsekkäästi minua toimimaan, ilman aikomustakaan tehä itse jotain joskua. Siksi olen toivonut ettet olisi hän, siksi olen etsinyt osumista virhettä.
Löysin sen suurimman virheen, se oli se "vuosia". Ei se ole totta. En vain ole tahtonut muilta osumilta sitä myöntää... siksi en ole sinuun/häneen ottanut yhteyttä tosielämässä. Siksi olen käynyt täällä joka ilta uskomatta täysin että olisit hän.
Nyt se tuli sanottua. Jos olisit hän korjaisit tuon "vuosia". Ja hänen silmiään en ole nähnyt pitkään aikaan, en tiedä lämmittääkö ne enää minua. Aika on saattanut muuttaa asian, en voi tietää.
enkä järkiintynyt korkeintaan.. miksi hän tulisi luokseni, lähentyisi minua, eihän sitä ole tapahtunut ennenkään?!
Ei täällä kannata etsiä ketään, ei täältä löydä etsimäänsä.
Sinulla ei ole aikomustakaan ottaa häneen yhteyttä, olisit sen jo tehnyt.
Mut minä aion nauttia elämästä, tuo se tullessaan mitä tahansa, elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi.
huomannut, että meidän kahden välisissä viesteissä ei ole koskaan puhuttu sukupuolesta. Minä en siis ole edes varma oletko nainen vai mies. Hassua. Toivoin niin paljon, että olisit hän.
Ja jotkut osumat olivat todellakin minun ja hänen kahdenkeskisistä keskusteluista. Joista hän ei ole puhunut muille, omien sanojensa mukaan. Ja en voi uskoa, että hän valehtelee. Jos hän valehtelee, niin sitten millään ei ole väliä. En voisi hänestä sen jälkeen välittää. Pelkään joskus myös sitä, että hänen lisäkseen sata muuta tietää miten sekaisin ihastuksesta olen täällä pyöriessäni. Että hän on sen kertonut. Eikä sillä ole väliä, en ole tehnyt mitään pahaa. Päinvastoin, rakastuminen "sinuun" on parasta mitä voin tietää.
Eli otin koko ajan riskin, että jos et ole hän, se oikea hän tunnistaa itsensä, jos tänne sattuu. Ja tykkään hänestä oikeasti, kemiat on kunnossa. Olen vain mennyt täysin sekaisin. Jos olisit hän, meillä tulisi olemaan vielä jotain yhdessä. Et pääsisi minusta enää eroon. Nimenomaan silloin jos olisit hän. Silloinhan tietäisin hänen tunteensa. Jos et ole hän, en hänen tunteistaan tiedä mitään. Enkä ole ennustaja.
Toivoin, että hän välittäisi minusta kuten sinä välität jostain, ja siksi jäin tänne. Ja tosielämässä käymämme keskustelut saivat minut siihen uskomaan. Olen sekaisin näistä palstoista ja toivon edelleen, että olisit hän. Mutta en voi tietää. Ja jos sinä olet ollut tässä ketjussa aina täysin rehellinen, et voi olla hän.
yhteyttä jo monta kertaa elämässäni. Ehkä minä nyt odotan, että näen hänet ensin. Silloin näen miten hän suhtautuu niihin kaikkiin yhteydenottoihin, joita olen hänen suuntaansa ehtinyt jo tehdä. Emme ole osuneet vastakkain niiden jälkeen (piileksii?). Niitä on jo, ja siksi koin tämän viimeisen niin vaikeaksi. Suoraanhan en voi hänelle kertoa mitä todella tunnen. Kuten sinäkin neuvoit. Siksi olen täällä.
Jos tuolla ihmisellä on tunteita minua kohtaan, minun ei tarvitse enää kertoa. Olen jo tarpeeksi vihjannut. Sinulla ei siis ole käsitystä mitä tämän ketjumme alussa on sanottu ja kirjoitettu.. olikos meillä vinkkivaihe menossa vai ristiaallokko? Oletko varma, että olet ollut tässä alusta asti?
Sinä saatat olla hän edelleen, mutta siinä tapauksessa olet kääntänyt kelkkasi kaikesta siitä mitä tässä ketjussa on jo puhuttu. Ja viilentynyt minua kohtaan. Ja silloin tietäsit, että kaikki ei edes ole totta, mitä on sanottu.
Jos olet hän toivon, että minun ei tartte elää ilman sinua. Koska silloin tämä on molemminpuolista. Jos et ole hän, en tiedä mitä ajatella hänen tunteistaan.
yhteenotolla tämän ketjun aikaista yhteenottoa...sitä mistä eilen oli puhetta, muut ovat ennen tätä ketjua, vinkkivaihe ohitettu:) siksikin jäin tähän ketjuun
ottanut yhteyttä koskaan, mutta jos oikein hauskasti väännän asiaa, olisin väärä henkilö, ja se oikea olisi yhteinen tuttumme. Mutta en sekoita enää...en jaksa.
Voit olla asioista ihan omaa mieltä, kuten sanoin ristiaallokkoa se on.
Hän ei välitä minusta, tilanne on surullinen, mutta väännän sen iloksi vaikka väkisin.
Sä saat vielä kaiken järjestykseen, jos oikein kovasti sitä haluat ja oikeasti.
meen nukkumaan..toivon silti namusia unia, hänestä..
Olisitko sinä minulle väärä vai minä sinulle väärä vai molemmat? Mistäs tässä tietää, vaikka olisimmekin ne oikeat, emme vain tiedä sitä vielä. Jos halusinkin sinut, lainasin häntä. Kukas sitä tietää.. minä ainakin olen niin sekaisin, että rakastun varmaan seuraavaksi bussikuskiin. Ehkä jatkamme tätä, vaikka et hän olisikaan. Haluatko? Luuletko tietäväsi kuka olen? Olenko mielestäsi nainen vai mies?
Tämä kaikki voi olla sattumaa, sokeutta, huijausta. En välitä. Ihan sama. Pitäskö itse ilmoittaa tyhmyytensä jossain julkisesti, ni kukaan ei vois selän takana nauraa. Tai en välitä siitäkään, kiva jos jollain on kivaa.
Ehkä tässä parasta on se, että minä rakastuin, ai kehen, no en tiedä yhtään. Rakastuin itseeni. Ei paha. Helpompi rakastaa muita.
Toivon, että unohdan pian nämä typerät palstat ja toivon sitäkin että saisin häneen tutustua paremmin. (ellet tule väliin:) Toivon myös kaiken sekoilun jälkeen, ettei hän tiedä tästä. Haluanko edes hänet, en tiedä, pitäs tutustua.
Mun pitäs varmaa ottaa lomaa näistä tunteista. Tämä on kuitenki ihan oma pään sisäinen sotku.
ehkä olet entiseni, olet hakkeroinut tosielämän viestini ja tiedät kaiken :)
Minä en vieläkään ymmärrä miksi nuo jotkus osumat olivat niin osuvia. Minulla on edelleen pieni epäilys, että sinä valehtelet nyt. En voi sille mitään. Sinä olit tietoinen ketä minä kaipaan tai olet hän. Tai sitten vaihduit matkalla. Etkö aio koskaan valaista asiaa minulle?
tuskissani syyllistynyt kaikkeen mahdolliseen, valehteluun (valkoisia), tunteideni ja sinun tunteidesi vähättelyyn (oli ne ketä kohtaan tahansa), korjaan yhden asian. Muuta en kai saa enää koskaan korjattua..
Näinhän minä hänet viime viikolla. Ja lämmittihän se. Unohdin vain sen tässä tuskassa, kun kerroit ettet ole (tai halua olla) hän. Ja enkös vihjannut siitä sullekin, rakas keskustelukumppanini.
niin, että en ennätä vastaamaan, oon just menossa nukkumaan :)..mutta oot ihan samassa tilanteessa kuin minäkin, ihan yhtä vaikeeta.
Pää täynnä vaan toista ja ei pääsyä ulos, voisin melkein epätoivossani lähtee etsimään häntä, no, en ihan kuitenkaan.
Kun sanoit, että ympäristö nauraa tai ihmettelee, voihan niinkin olla, mut mä en ainakaan välitä. Tai välitän, mutta silti, jos toisen saisin, en välittäis mistään silloin.
Kysyit sukupuolta, sitä kyllä tuossa mietin, mutta en lähde arvaamaan, enää..oletus on olemassa.
Haluaisin toki olla hän, mutta en halua pettyä, siinä olen huono. Järki sanoo välillä, unohda hänet, ei mitään järkee missään, sydän taas pistää pään sekaisin.
Jos näit mut, minä en nähnyt sinua..
kysyit, haluanko jatkaa..sinun ystävänä? En näe estetäkään..
koska meillä taitaa tosiaankin olla samanlainen tilanne. Kirjoittelin noin paljon, koska oli pakko jotenkin purkaa se kaikki todellisuus mikä iski tänään. Nyt on jo parempi. Aloin kirjoittaa vapaammin, kun varmistui ettet ole hän. Jännitin häntä kai sittenkin. Alkaa heti olla järkevämpi olo. Ehkä olis aika ihastua/rakastua niinkuin aikuiset tekee. Tämä ketju on kyllä nuorentanut mua, mutta ei tarttis ihan teiniks mennä. Aika uskomatonta, miten sitä etsii, joka viestistä sen haluamansa sanoman (mulle kerran yks viisampi tän selitti, en kai kuunnellut). Olen ollut täyttä ymmärrystä vailla. Mitenkähän tästä paranee, sairaslomaa pitää hakee.. joku sanois tyhmäksi ja sitä olenkin. Ylpeänä.
Mulla on koko ajan ollu takaraivossa sellainen tunne (jonka olen sulkenut pois), että tämä, johon ihastuin, ei varmaa käy näillä palstoilla. Hän on varmaan ihan oikeasti järkevä ja "aikuinen". Siis juuri sellainen kuin ennen kuvittelinkin. Ja tykkään sellaisena. Tykkään toki, vaikka täällä olisikin, mutta myös järkevänä. Jos hän näkisi tämän ja tunnistaisi, toivottavasti ei ajattelisi pahalla. Osaan olla järkeväkin, ei vaan ole viime aikoina ollut syytä (ihastunut häneen). Ai, nyt se tunne tulee taas. Voi itku, että tykkään. Mutta johtuuko se siitä, että pitäs olla nukkumassa. Tekis vaan mieli kirjoittaa ja kirjoittaa...
Mutta kyllä ne osumat vieläkin tuolla kolkuttaa, voi olla että olen jonkin "puhalluksen" uhri. Jos tarkoitus oli ilkeä, niin sitten tekijä ei ole edes ajatuksen arvoinen. Tämä on ollut "kivaa", mutta se, että joku haluaisi ilkeillä, ei ole kivaa.
Hyvää yötä Sinulle ja Hänelle, molemmille tasapuolisesti. Sinä olen ystäväni ja hän on vaan "se ihastus". Jaksasko sitä vielä nauraa itselleen tänään. Joku päivä ehkä esittelen "ketjuni" ystävilleni ja saavat kunnon naurut. Pitää laittaa talteen. Mutta ei vielä, on näitä tunteita sen verran.
Keksin heti yhden hyvän puolen siitä, ettet olekaan hän.
Nyt kun tunteilleni ei ole olemassa vastaanottajaa..voinkin alkaa katsella ympärilleni "sillä silmällä", se voi olla piristävää. Tässähän oli jo mielessään "uskollinen" hänelle, kun luuli hetken, että hänkin välittää... sille ei ole mitään järjellistä perustetta... avoimin mielin kohti uusia silmiä.. ei se helppoa ole, mutta eihän sitä koskaan tiedä..
vielä kerran. Mukavaa keskiviikkoa sulle :d.
samoin..lähden ulos, tuulettamaan ajatuksia...
olitiin melkein yhtäaikaa...
tässä ketjussa. Joku sukulaissielu sinä olet mulle. Kuka ikinä oletkin.
niin tai näin, ympäri käydään ja yhteen tullaan ;). Mitäpä touhuilit tässä välissä, jos saan kysyä..?
Menikö suurin ikävä ohi vai joko kerroit salaisuutesi hänelle??
tämän ketjun sisällön. Se ei ollu enää salaisuus, kuten kerroin jossain tuolla ajat stten. Ja vinkkivaihe ohitettu, kuten sinä kirjoitit.
Hän tietää, koska ei tyhmä, muistatko?
Olethan nyt sama :d, joka aiemmin, toivottavasti.
Siitä ikävästä, nyt jo vähän arkailen tänne kirjoittaa... onko järki saanut vallan tunteista, en tiedä. Ja mitäs näitä kaikille kertomaan. Järki kulta palailee.. tunteet on nyt joutunu hetkeksi tossun alle.
Puuhaillut olen kaikenlaista, ei mitään kummempaa, entäs itse?
Joko sinun asia on edennyt vai vieläkö sydän syrjällään. Etkä ole riesa, tosin mut kyllä harhautit riesaksi asti...mistäs sää osasit noita osumia kirjoitella...sattumalta :) Mutta ei toivossa mitään vikaa ole, eli ei haittaa.
niin vanhoja asioita muista, paitsi pääpiirteissään, joo. Ei tyhmä, ei..minä se tyhmä oon ,jos joku.
Niin, elämä soljuu ihan normaaliin tapaan, koittanut askarrella vaikka mitä, uusia juttuja, tekee hyvää niin sielulle kuin ruumiillekin.
Sydän tekee välillä ylimääräisäisiä lyöntejä, on tainnut parka joutua kestämään liikoja tunnekuohuja :)..muuten ok.
Joo, ihan se sama d on täällä..en voikaan enää kirjoittaa täällä, kun tunnistaa kirjoitustyylistä, hitsi! Tai täytyy kirjoittaa teini-tyylillä :)
Muuten, kaikki oli täysin totta, ei tuulesta temmattua...hyvää yötä, kuka ootkin..
että kaikki oli täysin totta. Olet jotenkin vihainen mulle. Ei mun tunteita saa väheksyä... pitäiskö mun olla iloinen vai peloissani nyt. Mutta miksi sinä aiemmin? Tuo tuulikin puhaltaa oikeaan suuntaan..
Olet oikeesti fiksu... teinityylilläkin...siksikin kai ihastuin. Mutta kuka tunnistaa, mietipä sitä, tiesin sut fiksuksi. Kai sinä ymmärrät, että säikäytit mut.
Oletko luopunut kaikesta jo? Mulla on ikävä.
Tuo ketjun lukijamäärä jo säikäyttää..
Taidan ensi kerralla kirjoittaa ihan yksin ketjun, jossa on happy end parissa viikossa:)
Hyvää jatkoa! Olet tärkeä mulle!
Ja hänelle...ra*as**n...tykkään...nähdään elämässä!
Sitä samaa täälläkin...vaikka julkistahan tämä on aina.
Mut pakko joskus lopetaa, niin lopulliselta kuin se tuntuukin..ja ikävältä. Onnee elmääsi ja kaikkea hyvää :)..löydä rakkaasi ja tule onnelliseksi(se on kaikkein tärkeintä)
sivulle 6... en saanut eilen unta, ajattelin tätä ketjua. Sitä miten ihmismieli on joskus ihmeissään ihastuessaan. Eikä tiedä missä vasen, missä oikea. Miksei jatkettas ketjua täyteen, ei tätä kukaan enää lue meidän lisäksi. Sä olet mun eka nettiystävä, en tahtois susta luopua ollenkaan.
En ole muuten sen pikku "kriisin" jälkeen enää uskaltanu lukea tätä ketjua läpi. Miten minä itselleni ne kaikki osumat selitän. Hulluko olen? Ehkäpä tässä lähiaikoina otan tämän ketjun tarkaan käsittelyyn, analyyttisesti etsin totuuden.
Mitä sulle tänään kuulu? Ajattelitko "mua" koko päivänä? Vai oliko kiireitä?
ajatella koko päivää, mutta silloin tällöin mieleeni putkahti ajatus eräästä. Kriisi...paljon on tapahtunut mun elämässä. Ja en vieläkään ole varma, oletko mies vai nainen ;)..voisit olla kumpi vaan ja jos olet nainen, et voi olla ihastukseni. Mutta silti ystäväni siinä tilanteessa.
Älä mieti niitä sattumia, voi olla vaan sattumia, todennäköisesti. Mutta myös väärinkäsityksiä, ymmärsin väärin jonkun kohdan.
Tänään oli kiirettä ja tunnen jonkinmoista erkanemista kaikista sellaisista asioista, jotka on pitänyt mut "pinnalla". Haluais totuuden esille, en oo pinnallinen ihminen. Mutta mistään ei saa selvää ja se tekee mut surulliseksi.
Älä jää niiden kanssa yksin. Paras mäkin sanomaan noin. Teki silti mieli.
Tulihan se tuossa ketjussa selville, että ollaan "väärät", se oli jo se sun vinkki sillon "se vuosia", en ole häntä vuosia tuntenut. Aina unohdan tuon. Haaveet..kieltää tosiasiat, että saisi kuvitella. Säälittävää jonkun mielestä, ei mun.
Mehän sovittiin, että ystäviä ollaan. Olet siis nettiystäväni, et mikään ihastus. Mun ihastus on muualla kuin netissä, näin olen järkeillyt ja päättänyt. Vaikka silloin tällöin saatan vielä sortua tällekin tielle. Täällä vaan kirjoitellaan ja haaveillaan, että se joku kaipaisi kuten itse. Ei tämä ole täysin totta koskaan täällä netissä. Silti itsetutkiskeluna otan tämän ketjun joskus työn alle...oman mielen sokkelot on hyvä tajuta. Joskus olin varma siitäkin, että sinä vaihduit matkalla..
Tuosta sukupuolestani. Eihän ystävällä ole väliä kumpi on. Eikä täällä netissä. En minä täältä ketään muuta etsi kuin kuvitelmaa hänestä. Joten jätän sen mainitsematta. Sori. Ja siksikin, että noita lukijoita on per**leesti.
Mukavaa loppuviikkoa sulle. Käyn täällä vielä silloin tällöin. Laitetaan ketju täyteen, jos jaksetaan. Ole sinä onnellinen, olet sen ansainnut. Ja nämä ei ole hyvästit. Eihän sitä koskaan tiedä mikä "ketju" meidätkin vielä yhdistää.
ei näy, katson saisko sen täällä liikkeelle, en jaksa samaa kirjoittaa uusiksi
sinulle, hyvää yötä..
..vielä kyselen, mitä sulle kuuluu? Onko talvi ja pimeus kaikottaneet ihastumiset vai jaksatko vielä haaveilla..?
Täällä jonkinlaista tasaantumista,,muttei loppua, joten elellään ;))
ikuisuusprojekti tämä ihastumiseni, ei kulu, vaikka toista ei näy missään...tulin muuten tänne, koska joku kirjotti jollekin jostain piiloviestistä, tuskin tätä tarkoitti, mutta siitä tämä tuli mieleen.
Ei mun ihastus kulu pois, se joku on nyt jäänyt pysyvästi mieleen...ja välillä suruttaa, jos jään kaipailemaan vaan...mutta katsellaan nyt, olen jo kyllä valmis löymään hanskat tiskiin, jos ei kelpaa...eli varmaan selvitän tän jutun pois alta. Sitten voi paremmin keskittyä omiin juttuihin ja tulevaisuuteen.
Mitäs itsellesi muuta?
en huomannutkaan, että olit vastannut!Hei vaan sulle!!
Mä meen ihan samaa rataa eteenpäin..koitan selvittää vaan omia tunteitani ja olla sovussa niiden kanssa..en usko, että mitään tulee koskaan tapahtumaan. Joten aikasta samanlaista...nyt on jotenkin helpompaa ehkä kuitenkin. Oon saanut itsestäni "otteen" ja se on hyvä se.
Vaan ikinä ei kannata sanoa ei ikinä :)) Joskus käy niin, että kun lyö hanskat tiskiin, niin sitten vasta alkaa tapahtumaankin. Mutta tsiikataan ja tsempataan ;)
ja Onnellista uuden vuoden odotusta! Ehkä et täällä enää käy, mutta vietä rauhallinen joulu haaveillen, ja ensi vuonna haaveet toteutuu ;) jos ei ole jo siihen mennessä totta..
samoin sydämellistä, lämmintä joulua ja toivorikasta Uutta Vuotta..oon käynyt joskus (tunnustan)..laitan silmät kiinni ja haaveet, niitä ei kukaan voi viedä. Katsotaan tähtimerta, ollaan onnellisia, edes pikkuriikkisen ;) kiitos...
että ketju näyttää paremmalta.
Näithän tämän jo muuallakin.
Hyvää uutta vuotta 2008 Sinulle!
takas ;( mun nettiystävä... täällä mä odottelen nettiystävää tai kultaa, kumpi tulee?
kukaan eksy, mutta jokin viime syksyinen kaipaus sai minut vielä tänne tänä yönä palaamaan. En lukenut tätä ketjua, tulin vaan toivottamaan Sinulle :d Hyvää kesää. Tuskin sinä tätä luet. Minä tajusin vasta tänäyönä, että minulle sanottiin jo syyskuussa 2007, että eipä voisi vähempää kiinnostaa. Vasta tänään minä ymmärsin nuo sanat. Ja vielä tänään, tai vasta tänään, tunsin karmeaa kipua noista sanoista. Ne on sähköpostissa tallessa. Sinulle rakas :d tiedoksi, minä kaipasin aina "Ei ketään". Kukaan ei kaivannut minua. Ollaan silti onnellisia. Olen minä rakkautta saanut ennen ja saan kai jatkossakin. Mutta en häneltä koskaan, vaikka siitä haaveilin ja haaveilen kai edelleen. Laitetaan haaveet sinne minne ne kuuluu ja eletään tämä ainokainen elämä hyvin. Ps: en ole ihan selvinpäin nyt. Voi hyvin.
kävin kirjoittelemassa, yksin yöllä, ikivanhaan ketjuun. Peruutan yölliset sanani, haaveillaan.
ja ihanaa elämää sinulle toivon