Erosin viisi vuotta sitten miehestäni. Mies löysi uuden naisen ja ne on asuneet kolme ja puoli vuotta yhteisessä asunnossa.
Poikani ei aluksi halunnut käydä siellä mutta on nyt vajaan vuoden ollut isällään sen mukaan mitä aluksi aikoinaan sovittiin. Poika on 15.
Mutta se nainen on alkanut määräillä poikani käytöstä. Poika mainitsi taannoin että ruokaillessa pitää käyttää servettiä, ei saa maiskuttaa ja kylppärissä täytyy melkein siivota kun on käynyt. Poika kertoi että isä on huomautellut noista mutta sattumalta tiedän ettei se mies koskaan meidän perheessä poikaa ojennellut mitenkään. Niin että kyllä tämän täytyy olla siitä naisesta lähtöisin.
Enkö se ole minä joka opetan lapselleni tavat? Onko kellään muulla kokemusta tällaisesta komentelusta? Mitä voin sanoa pojalle? Ei se häntä hirveästi tunnu häiritsevän koska kuitenkin on siellä käynyt. Mutta kuitenkin. Mitähän kaikkea vielä. Mielestäni se nainen on väärä henkilö määräilemään pojalleni yhtään mitään. Kyseessä on lapsi! Ei aikuinen jonka pitäisi olla samalla tavalla tikkusuorassa kuin aikuisten!
Poikani ei aluksi halunnut käydä siellä mutta on nyt vajaan vuoden ollut isällään sen mukaan mitä aluksi aikoinaan sovittiin. Poika on 15.
Mutta se nainen on alkanut määräillä poikani käytöstä. Poika mainitsi taannoin että ruokaillessa pitää käyttää servettiä, ei saa maiskuttaa ja kylppärissä täytyy melkein siivota kun on käynyt. Poika kertoi että isä on huomautellut noista mutta sattumalta tiedän ettei se mies koskaan meidän perheessä poikaa ojennellut mitenkään. Niin että kyllä tämän täytyy olla siitä naisesta lähtöisin.
Enkö se ole minä joka opetan lapselleni tavat? Onko kellään muulla kokemusta tällaisesta komentelusta? Mitä voin sanoa pojalle? Ei se häntä hirveästi tunnu häiritsevän koska kuitenkin on siellä käynyt. Mutta kuitenkin. Mitähän kaikkea vielä. Mielestäni se nainen on väärä henkilö määräilemään pojalleni yhtään mitään. Kyseessä on lapsi! Ei aikuinen jonka pitäisi olla samalla tavalla tikkusuorassa kuin aikuisten!
Vastaukset 59
Vanhimmat
opettanut pojallesi tapoja?????
Kyllä 15-vuotiaan pitäisi mielestäni jo osata tuollaiset aivan normaalit käytöstavat ruokapöydässä. Ja voi halleluja, että kylppärikin pitää "melkein" siivota siellä käynnin jälkeen....
Miksi olet katkera moisesta, olisit iloinen että edes joku yrittää opettaa käytöstapoja pojallesi!
Voi kauheaa! Pojallesi opetetaan käytöstapoja, ja sinä kiivastut asiasta. On se hyvä, että joku niitä opettaa, jos ei ole aiemmin kukaan opettanut.
kyllä meilläkin kaikkien täytyy jättää WC siihen kuntoon, missä se oli ennen istuntoa. Samoin ruokapöydässä on hyvä olla tavat. 15-vuotias tarvitsee pöytätapoja jatkossakin. Hyvä, että poika edes jossain oppii käyttöstapoja.
Maiskuttaminen ja ruoka suussa puhuminen vievät ruokahalut kaikilta. Pöytätavat ovat sellaisia yleisiä käytöstapoja, jotka jokaisen oletetaan hallitsevan. Mistähän syystä nuori ei ole näitä oppinut ennen 15. ikävuottaan?
Maassa maan tavalla, eli jokainen voi määritellä kuinka hänen kotonaan käyttäydytään.
Taidat ottaa pulttia turhasta.
Sitäpä tässä ihmettelen että kun ei poika kotona sillä tavalla käyttäydy että maiskuttelee tai muuta. Eikä sotke jälkiään sen enempää kuin miehenalut ja miehet yleensäkään.
jos poikasi(!) sanoo että ISÄ on näistä asioista huomautellut????? Erostanne on kuitenkin jo 5 vuotta, ja olet aivan varma että exän uusi on se "kaiken pahan alku ja juuri"?????
Luulenpa että tällä palstalla et juurikaan sääliä saa.
Sääliä en tarvitse enkä kaipaa. Luetko mihin vastaat? Entinen mieheni ei KOSKAAN meidän perheessä tuollaisista asioista edes välittänyt. Hän ei käyttänyt servettiä ruokaillessaan ellei ollut aihetta, eikä koskaan välittänyt siitä käyttikö poikakaan. Se jäi minun tehtäväksi jos oli aihetta.
Miehen wc-käytös oli tyypillistä miestä. Sen voinee jokainen kuvitella. En kokenut suurta menetystä erossamme. Meillä on koti ollut sen jälkeen paljon siistimpi. Mutta ei sentään steriili. Niin kun taitaa miehen uusi koti olla.
Olen ehkä väärä henkilö arviomaan maiskuttaako poika. En ole koskaan huomannut. Kyllä sellainen minuakin häiritsisi.
On mies uudessa suhteessaan muuttunut jos nyt yhtäkkiä alkaa opastamaan poikaa sellasissa asioissa missä ei ole kotona mitään syytä. Niin kyllä sen muutoksen on siitä naisesta täytynyt lähteä. Enkä sitä suhdetta sen enempää arvioi.
että exäsi on vihdoin oppinut sisäsiistiksi? Vanhakin koira voi oppia uusia temppuja.
...Siis oletko nyt kiukkuinen siitä että pojallesi opetetaan tapoja, vai siitä että exäsi uusi nyt mukamas hyppii varpaillesi????
Antaisit exäsi elää omaa elämäänsä, ja tee sinäkin samoin!!!!!!
"Miehen wc-käytös oli tyypillistä miestä. Sen voinee jokainen kuvitella."
Tässä se pointti taitaa olla. Sinusta oli ok, että miehet sotkevat vessan ja naiset siivoavat. Lapsi oppi saman. Tiedoksesi, että nykyaikana myös miesten oletetaan selvityvän kohtuullisesti wc-hygieniasta.
Tähän aiheesee nähköjää vastaa taas pelkät vittuilijat. Kaivamalla kaivat lapsen äidistä jo melkein eron syyllistä ja miehen hakkaajaa, kas kun ei huorakin. Kaikissa miehissä ja naisissa on huonoja puolia paitsi ehkä just sinussa. Niitten puolien kanssa voi elää vaikka ei pitäskään niistä. Ehkä siinä miehessä on ollut jotaan muuta hyvää mikä on ollu tärkeempää kuin vessanpöntön kannen laskeminen tai sukkien jättäminen lattialle. Tota pöntön kansi juttua en muutenkaan ymmärrä. Miks miesten pitää laskea kansi, sen sijaan että naiset sen nostaisi? Tosiasiassa tämä alottaja ei ole vissiin ollut siellä eksän luona sillon kun poika on. Eipä hän voi tietää onko talon säännöt liian tiukat vai käyttäytyykö poika siellä toisella tavalla. Meidän nuorempi poika protestoi just tolla tavalla kun ei tykännyt kun isä meni uusiin naimisiin. Meidän poika teki paljon muutakin. Se oli vaan päättäny aiheuttaa kränää niin paljon että emäntä olisi katkassut välit poikamme isään. Eihän niin tietenkään olis edes käynyt. Ja poikakin saatiin kuriin. Sitä ennen oltiin kaikki toinen toistemme kimpussa. Asiat kuitenkin selvis ja riidat on sovittu. Sitte on vielä semmonen että toisille ihmisille siisteys ja tavat tarkottaa yhtä kun toisille. On paljon helpompi vaatia surpersiisteyttä sellasessa talossa missä asuu vaan kaksi aikuista, kuin sellasessa missä on lapsiakin. Kumpaankin tapaan tottuu. Sitten jos talossa joku jättää tavaroita sekaisin se voi vaikuttaa epäsiistiltä. Mutta hyvähän on selvittää talon tavat ja kai tämäkin poika yrittää parhaansa. Hyvä vaan että näkee vähän muutakin maailmaa kuin äitinsä helmat. Mutta äidin kannalta tilanne on ikävä kun ei tiedä mistä on kyse, ja varmasti tulee pahat ajatukset ensimmäisenä mieleen. Ehkä se asia pitäsi selvittää miehen ja pojan kanssa kolmestaan.
Kyllä tämä äiti jo kertoi, että lapsen isän wc-hygienia ei ollut avioliiton aikana hääppöistä ja pojankin on sitä mitä hän normaalisti miehiltä olettaa.
Jos pojalle ei ollut mikään ongelma, että isä ottaa lapsestaan kasvatusvastuuta, niin miksi se äidille olisi.
Jos jotain neuvoja kaivattiin, niin hyvä olisi olla tekemästä ongelmaa asioista, jotka eivät sellaisia ole.
Exäsi ei koskaan teidän avioliiton aikana käytöstavoista välittänyt. Entäs jos exäsi onkin muuttunut? Tämä uusi nainen on saanut häneen positiivista muutosta?
Ja mitä sen on merkitystä, onko poikasi käytöstapojen opettelu uudesta naisesta lähtöisin vai ei, jos kerran pojallasi on siellä hyvä olla? Ole tyytyväinen, että poikasi menee sinne! Taidat olla katkera vieläkin viiden vuoden jälkeen?
käytöstapoja. Ihmettelen, että ne eivät jo ole hallussa. Ole tyytyväinen, että poikasi oppii käyttäytymään. Jos miehesi ei aikoinaan mistään huomauttanut, ei se tarkoita, että hän ei nyt haluaisi kasvattaa poikansa herrasmieheksi. Sinun kyllä olisi kuulunut opettaa tavat, mutta et tunnu siitä huolehtineen. Ei 15-vuotias ole enään mikään pikku lapsi.
oli se sitten oma tai isän uusi vaimo, saa edellyttää omassa kodissaan hyvää käytöstä! Joka kodissa toimitaan kodin ehdoilla eikä poikasi ole poikkeus.
Se, ettet itse ole opettanut poikaasi käyttäytymään kertoo paljon itsestäsi.
Se, että joku hänelle vihdoin opettaa tapoja on vain hyvä. Olisit kiitollinen, että exäsi uusi vaimo ottaa vastuuta asoista, jotka olisi kuuluneet sinulle ja hänen isälleen.
ET sinä omista lastasi tai voi käyttää häntä pelinappulana omalle kaunallesi exän uutta kohtaan, niinkuin vaikuttaa.
Äitipuolella on yhtäläinen oikeus kasvattaa lasta kuin exälläsi. Heidän kodissa vallitsee heidän sääntönsä, teillä sitten sinun sääntöjäsi. Kiva että äitipuoli haluaa osallistua nuoren kasvatukseen.
Mehän kaikki muut tiedämme ettei nainen ole poikani äitipuoli.
ON ÄITIPUOLI...
Oletko huomannut itsestäsi että olet sairaalloisen omistushaluinen...
Varmaan osaat perustella:
MIKSI ISÄN UUSI NAISYSTÄVÄ ON ISÄN LAPSEN ÄITIPUOLI?
Kyse oli ap:n viestin mukaan isän avopuolisosta, äitipuoli = isän puoliso.
Kuulostaa siltä, että ex-miehesi on saanut elämäänsä vähän ryhtiä uuden parisuhteen myötä. Jos hän nyt on alkanut opettaa myös jälkikasvulle, että lattialle ei saakaan kuseskella, kuten ennen oli tapana, niin se on vaan positiivista. Olisit tyytyväinen, että lapsesi alkaa vihdoinkin saamaan kunnollista miehen mallia.
myös isän luona. Ei lapset itsekseen hyviä tapoja opi vaan heitä pitää ohjata. Äitipuoli ja isäpuoli ovat osa arkea ja hyväksyttävä. Samoin muutkin "puolikkaat" tänä päivänä, kun liitot kariutuvat usein.
Kyllä se mielestäni menee kuitenkin niin, että 15-vuotias, vaikkakin on lapsi, on aivan kykeneväinen noudattamaan sääntöjä siinä kuin aikuinenkin. Itse asiassa olisi tärkeätä opetella olemaan maiskuttamatta ja käyttämään selrvettiä sekä myöskin siistimään vessaa "suhkussa pluttaamisen" jälkeen jo nyt, eikä vasta sitten kun siitä tyttöystävä/vaimo tai joku muu huomauttaa.
Olisit tyytyväinen, että poikaasi kasvattavat myös muut, eikä asiaa ole jätetty yksin sinun vastuullesi. Eikö se kuitenkin mene niin, että auktoriteetteja tulisi kuuliaisella kansalaisella olla muitakin kuin vain äiti.
Kun kerran poikasi ei ole säännöistä moksiskaan, niin sietäisi olla tyytyväinen. Omituista olisi ennemminkin se, jos 15-vuotias ei ymmärtäisi hyviä pöytätapoja ja vielä enemmän se, jos sellaiseen kehottamisesta ei osaisi ottaa oppia.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä kirjoituksesi perusteella, ettei minun lastani komenna kukaan muu kuin minä, menisi maailma raiteiltaan. Käännä asia toisinpäin ja mieti asiaa vaikka siltä kantilta, että ehkäpä poikasi isän puoliso välittää lapsestasi kuin omastaan ja haluaa puolestaan kantaa kortensa kekoon. Ts. antaa hyviä eväitä elämän varrelle.
Olen kuullut samanlaisia tarinoita joskus myös ystävättärieni suista ja huomauttanut että talossa talon tavoilla ja mitä enemmän kummassakin kodissa vedetään aikuisten osalta yhtä köyttä, sitä parempi.
Rsitiriitoja aiheuttaa se, kun toisessa kodissa saa valvoa ja toisessa ei. Toisessa kodissa saa joka päivä karkkia ja toisessa ei. Toisessa kodissa ei tarvitse auttaa kotitöissä ja toisessa ei. Nämä kaikki arkielämään kuuluvat asiat pitäisi oppia jo lapsena ja siinä auttaa suuresti kun olisi mahdollisimman paljon samanlaisia sääntöjä, jolloin lapset eivät pääse vetelemään naruista.
Liika päätösvalta liian nuorena tuo liikaa vastuuta ja se aiheuttaa turvattomuutta. Vastuuttaminen pitäisi alkaa yksinkertaisista asioista. Lue: Vessan siisteys on sinun vastuullasi, jos siellä sotket. Ja kun muistaa aina korjata jälkensä, ei tarvitse sitten tehdä kerran kuukaudessa nk. joulusiivoa.
Sellaisia ajatuksia minulla virisi kirjoituksestasi.
Jokaisessa vastauksessa lähtökohtana näköjään on ettei pojalla ole käytöstapoja. Ja kun sanon että kyllä sillä kotonaan on, niin ihmettelen miksi sillä ei isänsä luona olisi. Ei oikein käy järkeen. Ja siksi ihmettelen miksi siellä joku häntä "kasvattaa" tavoille jotka hänellä jo on.
Turhanpäiväistä komentelua se on. Ei kai poika sitä muuten olisi ihmetellytkään.
Silti on hienoa huomata ettei tämän palstan lukijoista kenelläkään ole ollut mitään ongelmia exiensä uusien kumppaneiden suhteen. Minulle siitä nyt siis ei ole apua, kun en tiedä mitä aiheettomalle napinalle voi tehdä. Kieltää poikaa menemästä sinne? Ei tulisi mieleenkään, mutta turhaan häntä ei tarvitse nalkutukselle altistaa. Viisitoistavuotiasta.
että pojallasi on loistavat käytöstavat kotonaan, mutta ei sitten osaa/halua/viitsi noudattaa niitä, jos sinä et ole paikalla! Mistä sinä tiedät onko napina aiheetonta, jos et kerra paikalla ole.
Ja mitä tehdä aiheettomalle napinalle: Lopeta se!!!
äidin änkeä kanssa sinne kattomaan miten menee? Hei haloo herää pahvi. Melko puuaivoista ajattelua.
Aloittajahan nimenomaan sanoi ettei kotona ole mitään ongelmia käytöstapojen suhteen.
Ihme besserwissereitä täällä, ette välitä edes lukea kunnolla aloittajan ajatuksia kun jo pitää olla tuomitsemassa.
juttu tämä, että ei olla luettu kunnolla! Paljon riidellään aivan turhasta. Siis että on ymmärretty väärin vahingossa tai tahallaan ja siltä pohjalta sitten "keskustellaan". Kuinkahan moni riita tavallisessakin kanssakäymisessä jäisi riitelemättä jos todellakin kuunneltaisiin mitä toinen sanoo ja sitten jos on epäselvää kysytään, mitä toinen tarkoitti.
Muuten en juuri tähän kohtaan kommentoi. Siis ap:n viestejä.
Kuulehan, yleensä ne ongelmat exien kanssa johtuvat siitä, ettei siellä toisessa kodissa (exän luona) vaadita mitään, opeteta käytöstapoja tms. Ole tyytyväinen osaasi! Kait 15-vuotias osaa jo itsekin ajatella. Älä sekaannu.
Sinä olet loukkaantunut, koska sinusta tuntuu tämä käytöstapojen opettaminen siltä kuin exäsi uusi sanoisi Sinulle! että et osaa opettaa käytöstapoja lapsellesi, tai että Sinulla ei niitä itselläsikään varmaan ole!
Älä hyvä ihminen vain anna oman loukkaantumisesi rikkoa poikasi ja isäsi tai poikasi ja äitipuolen välejä. Anna pojan itse huolehtia niistä. Vai mitä sanoisit jos oma uusi miehesi sanoisi pojalle vaikka aina hammastahnan puristamistavasta ja poikasi isä kieltäisi poikaa tämän vuoksi olemasta sinun luonasi?
Hyväksy se, että et ole täydellinen äiti. Ei kukaan ole. Silloin ei tarvitse loukkaantua jos joku muu onkin siisteysintoilija tms. Pääset kiukustasi. Mutta siitä pääsemiseksi on vain yksi hyvä keino. Hyväksy asia, jonka vuoksi tunnet kiukkua. Tunnet kiukkua, koska Sinä tunnet olevasi huono äiti. Muuten ei kenenkään toisen käytös herättäisi sinussa kiukkua. Asia on oikeastaan ihan sinun oma juttusi.
Mielestäni on niin että jos poika itse hyväksyy nuo tavat, eikä ne häntä vaivaa niin annapa asian olla.
Tuon ikäinen lapsi voi jo sanoa omiakin mielipiteitään perheessä ja nekin on exmiehesi uuden vaimon otettava huomioon.
Jos kysymyksessä olisi pienempi lapsi, en näkisi hyvänä kovaa komentoa uuden puolison taholta. Sellaisessa tapauksessa lapsi ottaa varmasti etäisyyttä ennemmin tai myöhemmin uuteen perheeseen tulleeseen ihmiseen. Ennenkaikkea lapsi tarvitsee välittämistä.
Tää ei ole massapostia mutta:
Tähän aiheesee nähköjää vastaa taas pelkät vittuilijat. Kaivamalla kaivat lapsen äidistä jo melkein eron syyllistä ja miehen hakkaajaa, kas kun ei huorakin. Kaikissa miehissä ja naisissa on huonoja puolia paitsi ehkä just sinussa. Niitten puolien kanssa voi elää vaikka ei pitäskään niistä. Ehkä siinä miehessä on ollut jotaan muuta hyvää mikä on ollu tärkeempää kuin vessanpöntön kannen laskeminen tai sukkien jättäminen lattialle. Tota pöntön kansi juttua en muutenkaan ymmärrä. Miks miesten pitää laskea kansi, sen sijaan että naiset sen nostaisi? Tosiasiassa tämä alottaja ei ole vissiin ollut siellä eksän luona sillon kun poika on. Eipä hän voi tietää onko talon säännöt liian tiukat vai käyttäytyykö poika siellä toisella tavalla. Meidän nuorempi poika protestoi just tolla tavalla kun ei tykännyt kun isä meni uusiin naimisiin. Meidän poika teki paljon muutakin. Se oli vaan päättäny aiheuttaa kränää niin paljon että emäntä olisi katkassut välit poikamme isään. Eihän niin tietenkään olis edes käynyt. Ja poikakin saatiin kuriin. Sitä ennen oltiin kaikki toinen toistemme kimpussa. Asiat kuitenkin selvis ja riidat on sovittu. Sitte on vielä semmonen että toisille ihmisille siisteys ja tavat tarkottaa yhtä kun toisille. On paljon helpompi vaatia surpersiisteyttä sellasessa talossa missä asuu vaan kaksi aikuista, kuin sellasessa missä on lapsiakin. Kumpaankin tapaan tottuu. Sitten jos talossa joku jättää tavaroita sekaisin se voi vaikuttaa epäsiistiltä. Mutta hyvähän on selvittää talon tavat ja kai tämäkin poika yrittää parhaansa. Hyvä vaan että näkee vähän muutakin maailmaa kuin äitinsä helmat. Mutta äidin kannalta tilanne on ikävä kun ei tiedä mistä on kyse, ja varmasti tulee pahat ajatukset ensimmäisenä mieleen. Ehkä se asia pitäsi selvittää miehen ja pojan kanssa kolmestaan.
En todelakaan vittuillut... vaan ihan oikeasti asia on niin, että jokaisen tunteet tässä tapauksessa aloittajan tuntema kiukku, on omia. Siis ei kukaan saa toista tuntemaan kiukkua, jos ei itse anna siihen lupaa. Kun sen oivaltaa, on paljon mukavampi elää. Itsessä ei silloin enää ole sellaista "nappia", mitä painamalla muut saa toisen hyvälle tuulelle tai pahalle tuulelle.
Miten niin teen aloittajasta eroonkin syyllisen, don`t understand.
Ensinnäkin totean, että tämä taitaa olla provo...ei kukaan voi olla noin hölmö.
Sehän on exäsi ja uuden naisen asia, miten heidän kodissaan asutaan ja ollaan. Sinulla ei ole siihen nokan koputtamista. Varsinkin, jos poika on tyytyväinen ja haluaa käydä isänsä luona. Mikä on tarkoitusperäsi? Haluat riidellä exäsi ja hänen uuden naisen kanssa, vai mitä?
Minustakaan ruokapöydässä ei saa maiskuttaa ja omat jäljet täytyy siivota. Vaadin sen saman uuden mieheni lapsilta, myös omiltani. Ei meillä mitään ongelmia ole, lapset tulevat mielellään tänne. Muuten, miten se poika sinun luonasi elää, jos ei alkeellisia käytöstapoja osaa ja sinä vielä olet sitä mieltä, ettei niitä saa edes isä opettaa?
sattuuko tulemaan mieleen että se on nyxän koti myöskin ja siellä tehdään niillä ehdoilla ei sinun kodin ehdoilla.
meillä vaan miehen lapsi asuu koko ajan ja todellakin mulla on oikeus määrätä mitä tässä huushollissa tehdään ja mitä ei samoin kuin miehelläkin
tarkoitan vain että teidän kotona on teidän säännöt ja te toimitte siellä niiden mukaan mutta ette voi määrätä miten meillä eletään vaan meillä on meidän säännöt joihin sinulla ei ole mitään sanomista. t nyxä, ei millään pahalla.
(olisihan aikoihin eletty jos exät määräisi miten nyxät tekevät)
Toisin kuin näillä keljuilijoilla täällä, minulta riittää ymmärrystä sinulle.
Olen eronnut neljä vuotta sitten minun aloitteestani ja meillä on 10-vuotias tytär.
En viitsi kertoa mitä kaikkea sontaa tytär on saanut kokea isänsä uudelta puolisolta - tosin sillä lopputulemalla ettei hän enää halua mennä sinne. Isän mielestähän vika on tietysti minun vaikka en todellakaan ole asiaan puuttunut millään lailla. Olen vain sanonut ettei tarvitse mennä jos on paha olla.
Näillä tietyillä "nyxillä" on valtaisa tarve kampittaa entistä, varsinkin kun tiedetään kuka on lähtenyt ja kenen perään se ukko on viime hetkiin asti itkenyt. Siinä lapsen käyttö on helppo väline.
Aivan varmasti on myös paskoja exiä, sen uskon, mutta älkää nyt hyvät nykyiset asettuko jumalasta seuraaviksi.
Niin ja mitä tulee niinsanottuihin käytöstapoihin: kaikille ei ole tärkeää olla steriilinsiisti, joillekin riittää vähempikin.
Elämässä on tärkeämpiäkin asioita opetettavaksi kuin vessanpöntön kannen hoito - vaikkapa se miten näytetään AITO välittäminen toisesta ihmisestä.
Sinun kotonasi on tietyt säännöt ja tavat pojallesi. Myös siellä toisessa kodissa on tietyt säännöt ja tavat mitä noudatetaan. Ja jos poikaa ei häiritse asia, niin älä turhaan nosta myrskyä vesilasissa.
Itse en näe tossa yhtään pahaa siinäkään että tiettyjä tapoja opetetaan.
15 -vuotias ei ole enää mikään lapsi, vaan teini.
Tuli vaan mieleen tossa, että häiritseekö sinua että miehesi UUSI nainen määräilee poikaa? Olisitko samaa mieltä ja suhtautuisitko samalla tavalla jos vaikka joku ystävättäresi määräisi poikaasi samalla tavalla?
Varmaan olet kuullut lapselta yhtä ja arvannut loput.
Esim. lapsi voi kertoa asioista eri tavalla kuin tarkoittaa. Ehkä tilanne ei olekaan paha, vaan lapsi on ihmetellyt, jos isä on muuttunut tavoiltaan puuttua lapsensa tekemiseen.
Moni lapsi maiskuttaa ruokaansa ja usein huomaamatta. Toisinaan sen vanhemmatkin huomaa, toisinaan ei. Toisinaan lapsi ei edes maiskuta. Olisko johtunut siitä että ruoka on hyvää?
Toiset käyttää servettiä useita kertoja ruokaillessaan vaikka tarvetta ei olisi, ja toiset vain jos on tarvetta, eli juodessaan tai jos ruokaa on suupielessä. Viisitoistavuotias saattaa käyttää sitä vasta lopetettuaan ruokailun. Entä sitten? Jos se on ristiriidassa isän nykyisten tapojen kanssa, senhän huomaa sekä isä että lapsi.
Äidin huoli lapsen iästä riippumatta on normaalia. Äitien ei kannata suurennella asioita liikaa päässään, vaan ennemmin ottaa maltillisesti asioista selvää. Ehkäpä kaikki on väärinkäsitystä joltain taholta.
Kuten joku arvailija kirjoitti, lapsikin saattaa oikeasti käyttäytyä isän luona eri tavoin kuin kotona äidin luona.
Asiat on selvitettävissä. Pahinta on tehdä omat päätelmänsä yhden kannan kuultuaan ja sen jälkeen tuomitsee muut. Tosin aloittaja ei minusta tuominnut ketään, mutta moni näyttää tuominneen aloittajan.
tällä palstalla pitkästä aikaa vierailevana en hämmästy yhtään miten aggressiivisia täällä ollaan millon ketäkin kohtaan.
nyt äitiä kohtaan, joka kyselee onko kukaan muu törmännyt ilmiöön /nyxä opettaa omalle lapselle "tapoja" jotka lapsella jo on/.
en ihmettele että nää pahapäiset tyypit on eronneita.
kiukuttelija.
Tuo mieleeni mieheni exän joka on yrittänyt tehdä elämästämme painajaista jo neljä vuotta.
Kuvioon kuuluvat tekstiviestit minulle, joissa kerrotaan kuinka mieheni kulloinkin on uskoton ja kenen kanssa.
Samaan aikaan mieheni on saanut kutsuja saunailtaan ja muita vielä seksuaalisempia suorasukaisuuksia.
Tytär tunkee meillä nenänsä sananmukaisesti jokapaikkaan, keskeyttää vanhempien keskustelun ja utelee äitinsä puolesta asioita joista samanikäiset eivät edes osaa puhua!
Tämä äiti soittaa ja tekstailee tytölle kymeniä kertoja päivässä ja kyttää kuin haukka mitä meillä tapahtuu.
Olemme hyvin harmooninen uusioperhe ja muut kahdeksan lasta ovat sopeutueet tilanteeseen kiitettävästi.
Tämä neiti järjestää riitoja-joita muut lapset ihmettelevät - joka kerta kun on täällä viikonloput ja käyttäytyy niin huonosti että kaiken salliva anoppkin nostelee kulmakarvojaan.
Olen yrittänyt opettaa häntä hyville pöytätavoille ja hyville käytöstavoille muutenkin-samoille kuin muitakin lapsia-turhaan.
Hän suuttuu ja nakkelee niskojaan sekä toteaa "et sä mua määrää" ei mun tarvi sua totella".
mennä jo pikkasen yli nää jutut. ohi aiheen suorastaan.
Ajattelepa miltä pojastasi tuntuu, kun hän nyt on vajaan vuoden ollut tiiviimmässä yhteydessä isäänsä, oltuaan vähemmällä käymisellä 4 vuotta ja seuraus siitä on, että äiti on kiukkuinen! Poika voi ajatella lapsen näkökulmasta, että hän on syyllinen sinun kiukkuusi, koska se tulee juuri hänen käymisestään isällä. Kannattaako oma kiukku kaataa toisen vastattavaksi?Ja vielä asian takiam joka ei poikaasi muuten vaivaa. Kannattaisi oikeasti ajatella oman lapsen parasta!
onko äiti kiukkunen pojalle? onko äiti edes puhunut pojalle mitään koko aiheesta? vaiko vaan täällä netissä kyselee onko muut törmännyt tälläseen asiaan?
juu, niin arvelinkin.
vastaus ei ei ja kyllä.
Vaikka usein lapset aistivatkin vanhempiensa tunnetiloja. Toivottavasti tosiaan äiti ei ole pojan kuullen arvostellut uutta äitipuolta. Miten hän on reagoinut pojan kertoessa uusista säännöistä? Sanonut että hyvähän se vain on, että siellä opetetaan tapoja. Tai että siellä sinulla on isän säännöt ja sinun kuuluu isää totella. No kyllähän sinä reippaana poikana tuollaisista pikkusäännöistä selviät? Arvailuja voisi esittää, mutta pointti on, miten äiti suhtautuu kun poika asioista kertoo. Tukeeko isää kasvatustehtävässä osaltaan? Vai arvosteleeko, että jo on hölmöä hommaa, mikä siihen ukkoon on mennyt, en tiedä viitsinkö sinua enää päästää sinne ollenkaan...
Lapset eivät aina ymmärrä kiukun todellista syytä ja voivat ottaa omalle niskalleen vanhempiensa tunteet, jopa vaikka sanottaisi että tämä kiukku ei ole sinun syytäsi...
tuossa tilanteessa on, että lapsi kokee olevansa kahden tulen välissä.
Haluaa olla lojaali sekä äidin että isän suuntaan.
Lapsi yleensä syyllistää itsensä vaikka syy olisi vanhemmissa jotka eivät osaa toimia niinkuin aikuiset, johan tuo termi "kiukkuinen" kaiken kertoo.
Vanhempien pitäisi pysyä tyyninä ja ajatella lastensa etua.
Jos lapsi/nuori (15 vuotias on jo AIKA iso lapseksi!) edelleen haluaa käydä isänsä luona, äiti voisi niellä kiukkunsa ja antaa isän perheen hoitaa asiansa omalla tavallaan.
Vai antaako äiti lapsen käydä isän luona vain isojen elatusmaksujen vuoksi?
Puuttuuko teiltä kaikilta kirjoittajilta elämä? Elämä on netissä?
Onko kukaan edes lukenut aloittajan kirjoituksia? Teette täysin mielivaltaisia päätelmiä haukkuaksenne aloittajaa.
Johtuuko tämä siitä, että itse olette mistä kirjoitatte? Olette katkeria ja ilkeitä äitejä jotka ei salli ex miehelle elämää eikä ainakaan rakkautta ja onnea, ja käytätte lapsianne siinä taisteluvälineinä.
Nähtävästi teillä huolestumisen taustalla onkin katkeruus ja pahan suopuus eikä suinkaan terve reaktio ihmetellä onko lapsella isänsä luona asiat hyvin, jos lapsi mainitsee jonkun asian mikä ihmetyttää. Kenelle lapsi puhuisi jollei äidilleen? Isälleen? On ehkä puhunutkin mutta kertoo myös äidille. Olisiko parempi että lapset pitävät suunsa kiinni niistä asioista mitä toisen vanhemman luona tapahtuu? Ehkäpä.
Onneksi meidän lapset ovat rohkeasti avoimia ja heitä on siihen kannustettu, ja exän kanssa yhdessä selvitelty jos ongelmia on ollut. Luulen ettei teidän exät halua kuulla teistä yhtään mitään ja sekös pistää vihaksi. Opetelkaa tulemaan toimeen exienne kanssa. Se on eduksi myös lapsillenne.
Ja niin ristiriitainen että! Mutta koetapa sinäkin selviytyä myllynkivesi kanssa.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. ähhähähää =)
LOL!
haluaisit täällä jutella?
"Puuttuuko teltä kaikilta kirjoittajilta elämä? Elämä on netissä?" -kirjoittanut: te oikein ootte?
En lukaissut vastauksia, joita olet saanut jo paljonkin, joten joku voi olla jo samaa kirjoittanut.
Mutta. Poikasi on 15-vuotias, eli hän ei ole enää lapsi, hän on nuori. Nuorelta ihmiseltä voi odottaa käytöstapoja. Joidenkin mielestä niitä voi osata jopa hiukan enemmänkin ilman, että siitä on varsinaisesti kenellekään haittaa. Eli servietin käytön jos oppii jo nuorena, niin ei tarvitse vanhempana ravintolassa miettiä, että mitähän ihmettä silläkin tekisi. Maiskuttaminen syödessä ei suurimman osan ihmisiä mielestä ole mukavaa kuunneltavaa, joten se kuuluu ihan alkeellisiinkiin pöytätapoihin.
Toiseksi. Exäsi uusi määräilee ilmeisesti poikaasi kotonaan. Ja niinhän se on, että maassa maan tavalla. Jos välttämättä haluat, ettei poika osaa käytöstapoja sinun luonasi, niin et voi vaatia, ettei hänen tulisi tiettyä määrää talon tapoja osata exäsi kotona.
Minun mielestäni kirjoituksesi on provo. Tai sitten et vielä ole niin paljon selvinnyt erostasi, ettetkö käyttäisi sopivaa keinoa lyödä kiilaa exän ja hänen nyksänsä väliin. Taitaa olla kasvun paikka, muttei suinkaan exän nyxällä eikä välttämättä edes pojallasi, vaan sinulla. Onnea taipaleelle!
Että kannattaa lukea muutakin kuin alotus.
Pojalla ON TAVAT kotonaan.
SILTI isän naisystävä pojan sanojen mukaan "komentelee". Näin ymmärsin että oli äidilleen kertonut.
Kuka tahansa äiti ihmettelisi mistä se johtuu. Jos poika kotona käyttäytyy, yksi mahdollisuus on että uusi naisystävä vaatii pojalta jotain pikkutarkkaa hienosäätöä.
Olen kaikenlaista elämässäni nähnyt. Lapsuudenkaverin kotona piti istua selkä tikkusuorassa ja hiljaa ruokapöydässä. Se oli kuin väärältä vuosituhannelta. Pöydästä sai poistua vasta kun isäkin oli syönyt. Eikä meitä kavereita koskaan kutsuttu syömään - ei niin ettäkö olisi tarvinnutkaan, tai että oltaisi edes haluttu.
En löydä aloittajan viesteistä mitään sen tapaista että olisi "katkera" exänsä uudelle naiselle. Ehkäpä on jopa tyytyväinen kun joku vienyt ukkoparan pois naisia kiusaamasta...mistä sen tietää.
Sen sijaan haluan kysyä: mikä saa sinut ajattelemaan yksistään pahaa alottajan motiivista tiedustella onko kellään vastaavia kokemuksia? Eikö ole normaalia kysyä? Asialliset vastaukset tuppaa oleen vähissä.
Sinun mielestäsi? Vainko sellainen, jossa ollaan samaa mieltä kuin aloittaja? Aloittaja on umpisokea omille tunteilleen ja vierittää tunteidensa syytä exälleen ja tämän nyxälle. Mutta siinäpä sitten kärventelee, omapa on elämänsä, eikä sille sitten kukaan muu mitään mahda. Kyllä vastauksista huomaa koska aloittaja itse on vastannut muka olevansa joku muu... nimittäin siitä, että tunteet selvästi käy kuumina...kun toiset eivät näe siinä mitään järkeä, että kiukuttelee mokomasta asiasta ja sotkee toistenkin elämät siinä sivussa.
Tikkusuorassa ja tikkusuorassa... Aloittaja puolustaa näkemystään kakkosminällä.
No tokihan vastaan, kun suoraan kysytään. Huomaathan, että käytin muotoa "minun mielestäni". Siis minun mielestäni aloittajan viesti kieli niistä asioista, jotka mainitsin. Minun mielestäni esimerkiksi äiti, joka 15-vuotiaasta toteaa paatoksellisesti huutomerkin kanssa, että tämä on lapsi, ei suhtaudu asioihin realistisesti. 15-vuotias on rippikouluikäinen nuori, joka lopettelee peruskouluaan. Sellaista harvemmin kukaan pitää lapsena, joka vahingoittuisi siitä, että huomautetaan servietin käytöstä. Minunkin mielestäni arkiruokailussa servietti voi olla liioittelua, mutta jos se aloittajan exän nyxän mielestä kuuluu asiaan, niin hänen taloudessaan sitten kuuluu.
En siis sanonut, että aloittajan kysymyksessä olisi sinänsä mitään pahaa, kuten väität. Mutta jos äiti on niin huolissaan 15-vuotiaasta pojastaan, että exän nyksän tulee pitää täysin näppinsä erossa tämän tapakasvatuksesta, niin minun mielestäni kyse ei ole pojasta vaan äidistä ja exästä ja/tai nyksästä. Siis minun mielestäni.
Ja jos poikaa asia ei tunnu häiritsevän, kuten aloittaja ekassa viestissään toteaa, niin miksi hän kyselee täällä, mitä hän voisi sanoa pojalle? Miksi hänen pitäisi sanoa mitään pojalle, jos tällä on kaikki hyvin? Tai miksi hän lähtisi enteilemään, että "mitähän vielä" se paha nyksä keksiikään? Jos kysymys ei olisi ihan jostain muusta kuin 15-vuotiaan maiskuttelusta ruokapöydässä. Edelleen, minun mielestäni.
Jos muuten sinä, hyvä nimimerkki 'sanon vaan' et ole aloittaja, kuten tuossa joku muukin jo enteili, niin ehkä kerrot tosiaan, millainen on asiallinen viesti? Tai vaikka olisit aloittajakin. ;-) Epäilin kyllä, että aloittaja provoilee, koska minun mielestäni kirjoitus oli luvalla sanoen niin hassu. Mutta pyrin silti kertomaan oman näkemykseni asiallisesti. En siis huutanut tai haistatellut tms., jota täällä tavataan viljellä, kun fiksumpi sanottava loppuu. Eikö siis asiallisesti saa olla eri mieltä?
katkera elämälle! Noin nyt on ihan norm elämää. Jokainen joka on samassa tilanteessa kuulee lapselta ihan vastaavaa tarinaa. Lapsi kapinoi sitä vastaan että elämässä on joku muun kuin oma äiti/isä ja se vasta kauheaa onkin jos viellä komentelee.
Yritä vaan eteenpäin. Et voi asialle mitään saat vaan isot riidat ja välit rikki lapselta isään.
Talossa talon tavalla! Nyt et vaan ole ainoa joka lastasi komentaa. Ymmärtäisin jos kyseessä olis esim väkivältaista kasvatusta mut tää sun on vaan nieltävä!
Sinä olet lastasi hakannut ja pahoinpidellyt. Mene hakemaan hoitoa, nyt kun olet asian jo myöntänyt. Lapsesi on kertonut siitä omalla tavallaan. Mahtaa vaivata itseäsikin.
Kyllä minun mielestäni exäsi nykyisellä on oltava oikeus vaatia tiettyjä siisteysasioita omassa kodissaan. Se on eri juttu jos tulisi teille neuvomaan.
Kyllä 15 vuotias on jo niin iso, että kestää mainitsemasi ohjeet. Eikö se ole hyvä, että edes joku ohjeistaa poikaasi esim. servetin käytössä ja vessasiisteydessä mikäli omat vanhemmat eivät sitä ikinä ole tehneet. Mainitsithan, ettei miehesi ole koskaan puuttunut ko. asioihin.
Tottakai sinä opetat pojallesi tavat kuinka kotonasi käyttäydytään, mutta exäsi nykyinen saa tehdä sen myöskin omassa kodissaan. Aikuinen kuitenkin vielä sanoo "kaapin paikan" siisteysasioissa.