Olen pitkästä aikaa rakastunut aivan palavasti ja tiedän että kyseessä on se henkilö jonka kanssa haluan loppuelämäni jakaa. Olemme mahdollisuuksien mukaan viettäneet aikaa yhdessä ja olleet puhelinyhteydessä ja myös hän on ilmaissut pitävänsä minusta ja toivovansa yhteistä tulevaisuutta.
Asumme kuitenkin eri paikkakunnilla ja meillä on 12v ikäeroa (30 ja 18) ja aivan eri elämäntilanteet ja etenkin minä olen sitä mieltä että seurustelusuhde ei ole mahdollinen eikä oikein häntä kohtaan nyt kun hän vasta aloittelee aikuisuutta ja minä olen jo paljon nähnyt ja kokenut. Eli olen sanonut että haluan hänen elävän nuoruuttaan ja toivovani meidän päätyvän sen nuoruuden jälkeen yhteen ikuisiksi ajoiksi.
Nyt kuitenkin nainen on löytänyt itselleen seurustelukumppanin, omaa ikää, eli asiat menee juuri siten kuin tiesin oikeaksi eli hän saa nuoruuden hullutukset ja kokeilut kokea.
Kuitenkin nyt on iskenyt pelko että mitä jos emme päädykään ikinä yhteen. Jos hän tämän tai jonku muun kanssa päätyykin kestävään suhteeseen. Itse siis tiedän sydämessäni monta suhdetta läpikäyneenä että tämä on jotain aivan muuta ja se oikea.
Nainen kyllä sanoo minulle edelleen että toivoo että näemme ja sanoo tietävänsä että tulemme tulevaisuudessa olemaan enemmän kuin ystäviä ja sanoo pitävänsä minusta yli kaiken.
Kuitenkin mietin seuraavia kysymyksiä joihin toivon arvailuja:
Tarkoittaako hän oikeasti sanoessaan että tietää että tulemme olemaan enemmän kuin ystäviä ja seurustelee nyt että on joku vierellä koska meidän juttumme ei nyt ole mahdollinen?
Pitääkö hän minua "varalla" eli tietäen että olen täysin koukussa katselee nyt ensin muut vaihtoehdot?
Nauttiiko hän vain siitä että suosittu, lihaksikas, menestynyt mies pyörii hänen sormensa ympärillä eikä edes ole kiinnostunut suhteesta koskaan?
Mikä olisi minulta oikein tehdä?
Tiedän että on turha täällä parkua koska itse olen hänelle sanonut että suhde ei nyt ole mahdollinen. Olen kuitenkin kertonut hänen olevan se jonka kanssa haluan loppuelämäni viettää. Nyt olen ajatellut että vetäydyn pois hänen elämästään jotta hän saa nauttia nykyisestä suhteestaan eikä joudu tunteiden ristiriitaan. Kun kerroin tämän hänelle hän alkoi itkeä ja sanoi toivovansa minua näkevän. Itse en pysty häntä näkemään kun tiedän että hän on jonkun toisen.
Auttakaapa mitä tehdä! No firmalle on ollut hyvä tämä yksinäisen miehen epätoivo koska olen töitä painanut pitkää päivää jotta ei tarvitsisi asiaa ajatella. Ja onneksi on edessä kuukauden työreissu maapallon toiselle puolelle jotta saa etäisyyttä:)
Asumme kuitenkin eri paikkakunnilla ja meillä on 12v ikäeroa (30 ja 18) ja aivan eri elämäntilanteet ja etenkin minä olen sitä mieltä että seurustelusuhde ei ole mahdollinen eikä oikein häntä kohtaan nyt kun hän vasta aloittelee aikuisuutta ja minä olen jo paljon nähnyt ja kokenut. Eli olen sanonut että haluan hänen elävän nuoruuttaan ja toivovani meidän päätyvän sen nuoruuden jälkeen yhteen ikuisiksi ajoiksi.
Nyt kuitenkin nainen on löytänyt itselleen seurustelukumppanin, omaa ikää, eli asiat menee juuri siten kuin tiesin oikeaksi eli hän saa nuoruuden hullutukset ja kokeilut kokea.
Kuitenkin nyt on iskenyt pelko että mitä jos emme päädykään ikinä yhteen. Jos hän tämän tai jonku muun kanssa päätyykin kestävään suhteeseen. Itse siis tiedän sydämessäni monta suhdetta läpikäyneenä että tämä on jotain aivan muuta ja se oikea.
Nainen kyllä sanoo minulle edelleen että toivoo että näemme ja sanoo tietävänsä että tulemme tulevaisuudessa olemaan enemmän kuin ystäviä ja sanoo pitävänsä minusta yli kaiken.
Kuitenkin mietin seuraavia kysymyksiä joihin toivon arvailuja:
Tarkoittaako hän oikeasti sanoessaan että tietää että tulemme olemaan enemmän kuin ystäviä ja seurustelee nyt että on joku vierellä koska meidän juttumme ei nyt ole mahdollinen?
Pitääkö hän minua "varalla" eli tietäen että olen täysin koukussa katselee nyt ensin muut vaihtoehdot?
Nauttiiko hän vain siitä että suosittu, lihaksikas, menestynyt mies pyörii hänen sormensa ympärillä eikä edes ole kiinnostunut suhteesta koskaan?
Mikä olisi minulta oikein tehdä?
Tiedän että on turha täällä parkua koska itse olen hänelle sanonut että suhde ei nyt ole mahdollinen. Olen kuitenkin kertonut hänen olevan se jonka kanssa haluan loppuelämäni viettää. Nyt olen ajatellut että vetäydyn pois hänen elämästään jotta hän saa nauttia nykyisestä suhteestaan eikä joudu tunteiden ristiriitaan. Kun kerroin tämän hänelle hän alkoi itkeä ja sanoi toivovansa minua näkevän. Itse en pysty häntä näkemään kun tiedän että hän on jonkun toisen.
Auttakaapa mitä tehdä! No firmalle on ollut hyvä tämä yksinäisen miehen epätoivo koska olen töitä painanut pitkää päivää jotta ei tarvitsisi asiaa ajatella. Ja onneksi on edessä kuukauden työreissu maapallon toiselle puolelle jotta saa etäisyyttä:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anna tytön kasvaa myös henkisesti aikuiseksi. Jos olet hänen mielestään se oikea hän palaa luoksesi jossain vaiheessa. Kun hän on sinun mielestäsi se oikea, jaksat kyllä odottaa.
Mielestäni aika vaarallista peliä. Hän on nuori enkä usko hänen vielä aivan varmasti tuntevansa itseään, joten en myöskään luottaisi hänen sanaansa yhteisestä tulevaisuudesta.
Jos tarkoituksesi oli antaa hänelle nuoruus, siihen auttamatta kuuluu myös vapaus ilman minkäänlaisia sitoumuksia tulevaisuudelle. Jos nyt vetäydyt pois hänen elämästään, mikä on ihan oikein nykyistä poikaystävää kohtaan, muista ettei sinulla myöhemmin ole oikeutta tunkeutua sinne takaisin ilman lupaa. Jos nyt annat hänen mennä, jäätkö itse odottamaan myöhempää elämää hänen kanssaan ja jätät elämättä oman elämäsi?
Mikset voisi seurustella hänen kanssaan? Tarkoittaako nuoruuden hullutukset ja muut vastaavat aina sängystä sänkyyn hyppimistä? En näe seurustelulle mitään muita esteitä kuin, että tyttö on varmasti tarpeeksi kypsä seurustelemaan ikäisesi kanssa ja toiseksi, tiedät varmasti mihin olet ryhtymässä. Oletko valmis odottamaan monia vuosia perheen perustamista, kestät yksinäisiä viikonloppuja kun tyttöystäväsi on bilettämässä ja otat riskin ettei hän olekaan enää sama ihminen aikuistuttuaan?
"Asumme kuitenkin eri paikkakunnilla ja meillä on 12v ikäeroa (30 ja 18) ja aivan eri elämäntilanteet ja etenkin minä olen sitä mieltä että seurustelusuhde ei ole mahdollinen eikä oikein häntä kohtaan nyt kun hän vasta aloittelee aikuisuutta ja minä olen jo paljon nähnyt ja kokenut"
Meillä oli täysin sama tilanne, mies ajatteli noin, minä olin 17 ja hän 29.
Kuitenkin "ajauduttiin" yhteen, rakkaus kai vei mukanaan kuitenkin, vaikka miestä epäilytti tuo ikäasia...
Eipä siinä, nyt siitä on 10 vuotta kun alettiin yhdessä olla ja yhä ollaan onnellisia. Tiedän että tuo mies on mulle se oikea. Tiesin sen jo alussa.
Ilmeisesti sinä olet rakastunut ja hän saa sinulta kaipaamaansa turvallisuutta, koska tietää ettet häntä halua haavoittaa. Julma tosiasia on kuitenkin se, että sinun on ihan turha odotella siinä vieressä kytiksellä, jospa tyttö siitä vanhenisi. Se kertoo hänen tunteistaan jo jotakin, että yleensä pystyy jonkun muun kanssa seurustelemaan. Itse en ainakaan pystyisi, enkä ole koskaan pystynyt, jos on ollut jotakuta muuta kohtaan tarpeeksi vahvoja tunteita.
Oletkohan mahtanut ottaa sitä huomioon, että ihmiset muuttuvat elämänsä varrella, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Mitäs sitten, jos tämä sinuh rakastamasi tyttö kasvaakin aivan erilaiseksi ihmiseksi sillä välillä kun muiden kanssa seurustelee ja elämäänsä viettää? Mahtaisiko sinua itseäsikään sitten enää kiinnostaa, kun et hänen kanssaan ole koko aikaa yhdessä aikaasi viettänyt.. Epäilen, jollei sitten muutos olisi tapahtunut positiiviseen suuntaan.
Kehottaisin kuitenkin nyt ottamaan etäisyyttä siihen tyttöön ja alat katsella muualle ihan tietoisesti. En tarkoita sitä, että sinun pitäisi alkaa seurustella tai harrastaa seksiä tms. muiden naisten kanssa, vaan ihan rehtiä tutustumista. Huomaat toivottavasti pian, että maailmassa on muitakin mielenkiintoisia ihmisiä ja joku niistä saattaa olla oikeampi sinulle.
Anna tytön kasvaa rauhassa. Kyllä te sitten vielä uudestaan toisenne löydätte jos niin on tarkoitus.
Tyttö on jo löytänyt sopivamman. Pitäis takoa kun rauta on kuumaa.
/nev
Kiitokset asiallisista vastauksista jotka toivat perpektiiviä ja saivat mielen rauhallisemmaksi koska ymmärtää tilannetta paremmin. Taidan tehdä päätöksen että vetäydyn taustalle ystäväksi eli olen olkapäänä kun hän sitä tarvitsee enkä katoa kokonaan hänen elämästään koska hän sanoo ettei sitä kestäisi ja itsellekin se olisi vaikeaa.
Selvennetään vielä että hän siis haluaisi päätyä jo yhteen ja itsekin sitä haluaisin mutta sisältä se ääni joka kertoo mikä on oikein sanoo että häntä kohtaan se ei olisi oikein.
Que sera sera eli annan toisen nauttia nuoruudesta, johon olen kannustanut ja jos luoja suo niin parin vuoden päästä kun näen että olisi oikein lyödä hynttyyt yhteen se tapahtuu. Jos ei niin pysymme toistemme elämissä ainakin hyvinä ystävinä kun nyt en katoa kokonaan vaan tuen ystävänä kaikessa mitä tämä vain parasta ansaitseva naisen alku tekee.
Maailmassa on se mitä haluaa tehdä ja se mikä on oikein tehdä ja uskon että ne jotka valitsevat sen mikä on oikein elävät lopulta onnellisina.