Mahtaako näiltä palstoilta löytyä minulle hengenheimolaisia, eli ikisinkkuja,joita ei vain kiinnosta parisuhde vaikka kyselijöitä olisikin?
Itsellä tuli juuri 30 vuotta mittariin ja edelleenkin olen sitä mieltä, että sinkkuelämä on minun juttuni. Koska keinotekoista ja yksipuolista rakkautta en hyväksy alkuunkaan, olen taitavasti "uinut" takavuosina verkkojen läpi ja varmistanut hyväksi havaitun elämäntapani säilymisen.
Itsellä tuli juuri 30 vuotta mittariin ja edelleenkin olen sitä mieltä, että sinkkuelämä on minun juttuni. Koska keinotekoista ja yksipuolista rakkautta en hyväksy alkuunkaan, olen taitavasti "uinut" takavuosina verkkojen läpi ja varmistanut hyväksi havaitun elämäntapani säilymisen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ikisinkku yli 40 v. Aina olen pitänyt mielessäni äitini sanat, että "Jos ei hyvää löydy, niin huonoonkaan ei kannata ottaa". Ja tässä ollaan.
Tosin piristyksekseni olen välillä jonkinlaista suhdetta pitänyt, mutta enemmän viihdyn kyllä yksin, kun saa tehdä mitä haluaa eikä kukaan vahdi ja valita, komenna ja käske. Tietty olen hieman mukavuudenhaluinen; haluan herkutella, shoppailla, pynttäytyä, ajella, matkustaa, sisustaa jne. Olen menestynty elämässäni ja oikeastaan mihellä ei ole mitään muuta annettavaa minulle kuin hellyys ja hyvä juttuseura, mutta siinäkin tuntuu olevan haastetta miehille riittämiin, sillä kovin korkeatasoisiin sfääreihin noilla alueilla ei ole vielä päästy.....
Tämä nyt menee vähän asian vierestä mutta, vasta kolmekymppisenä hätkähdin että jotain kaipaa vierelleen muuta kuin toisen tyynyn. Toisinaan masentaa aivan tuhottomasti ja välillä ei haittaa pätkääkään.
Kun ei aikasemmin tullut niin aktiivinen oltua enkä mikään van-nait-ständ-ihminen muutenkaan. Nyt tutkat tarkkana yrittämässä josko sitä jonkun kanssa viimeinkin saisi viettää ja elää.
Tälläistä tämä pienessä kaljapöhnässä.......
Tajusin kans pari vuotta sitten, että ikisinkku taidan olla ja pahasti. Aiemmin asia ei häirinnyt, mutta kun nykyään ei tahdo olla enää ketään kaveria lähtemään kanssani mihinkään. Se harmittaa... Ja sitten välillä iskee tuo mahdoton masis ja joskus asia ei haittaa pätkääkään :))
Moi,
Kai mäkin kuulun jo tuohon ikisinkkujen joukkoon, ku ei pariin vuoteen ole pidempiä suhteita ollut. Ja olen jo 20 pahemmalla puolella...22-vee ja yksin yksin. Kaikilla muilla tuntuu olevan jo mies.Ei tosiaan tahdo olla kavereita lähtemään minnekään ku kaikilla oma kulta kotona..ja mua kyllä hieman masentaa tilanne. joskus ei haittaa, mutta useammin kyllä.
Ikisinkku tarkoittaa ihmistä, joka ei ole KOSKAAN seurustellut/elänyt parisuhteessa. Jos on edes lyhyen aikaa kerran elämässään seurustellut, ei ole enään ikisinkku.
Vielä überimpi ihmisjoukko on se mihin itsekin kuulun, eli absoluuttisessa selibaatissa elävät ikisinkut. Tämä tarkoittaa, että ei ole naisten kanssa missään tekemisissä, ikinä.
Näin aikuisena tulee usein mietittyä, kumpi ihminen mahtaa olla onnellisempi, perheen perustanut vai kaltaiseni yksinäinen susi. Tuo on kyllä vaikea kysymys, mutta ehkäpä se on niin, että vanhempana (40 ?) kokee sitten itsensä todella yksinäiseksi, kun kaikilla kavereilla on tod.näk. omat perheet. Toisaalta, tälläkin hetkellä olen suurimman osan ajasta yksin, koska tapaan kavereitani ihan käytännön syistä melko harvoin.
on hetken huumaa...
Suurin osa liitoista kun päättyy eroon.