Tuntuu että täällä on aina niin vakavia ja syytteleviä juttuja,välillä voisi vähän jo nauraakin.
Et kertokaaspas joku hauska muisto,joka ei sillo ehkä naurattanu....tai naurattikin.
Minulle kävi kerran niin,et yksi nuorehko mies kuiskasi:tee jotain tuhmaa........
No,olin lukenu Cosmopolitanista vinkeitä vinkkejä,sido mies huiveilla.
Sidoin vinkkien mukaan kädet ja jalat,silmätkin.
Kädet selän taakse,jalat erileen tuolinjalkoihin.
Muistelin et sitten käskettiin antaa suuseksiä ja sitten miehen päälle syliin.
Ihan kivaa muuten,mut mies nojasi liikaa etennpäin ja tuoli kaatui,hän löi päänsä seinään,betonia,auts..
Ja sit ne helkutin huivit ei meinannu lähteä auki,tilanne oli ihan kauhea.Hänelle tuli hirveä mustelma otsaan.
Kyllä me naurettiin ja välillä melkein itkettiin.
Et kertokaaspas joku hauska muisto,joka ei sillo ehkä naurattanu....tai naurattikin.
Minulle kävi kerran niin,et yksi nuorehko mies kuiskasi:tee jotain tuhmaa........
No,olin lukenu Cosmopolitanista vinkeitä vinkkejä,sido mies huiveilla.
Sidoin vinkkien mukaan kädet ja jalat,silmätkin.
Kädet selän taakse,jalat erileen tuolinjalkoihin.
Muistelin et sitten käskettiin antaa suuseksiä ja sitten miehen päälle syliin.
Ihan kivaa muuten,mut mies nojasi liikaa etennpäin ja tuoli kaatui,hän löi päänsä seinään,betonia,auts..
Ja sit ne helkutin huivit ei meinannu lähteä auki,tilanne oli ihan kauhea.Hänelle tuli hirveä mustelma otsaan.
Kyllä me naurettiin ja välillä melkein itkettiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
aloimme puuhastella ja riisuttiin vaatteet. Miehen boxereissa luki "maailman paras isä". Minua rupesi naurattamaan kesken kaiken tilanteen ironisuus. Miehet, älkää laittako niitä vaimon lahjaksi antamia pöksyjä, kun meette vieraisiin.
Missä überjunttibileissä olet mahtanut viettää aikaa, jos äijillä on jalassa tuollaista?
Taidat itse olla varsinainen saalis? Ja jalassa puuterinväriset mummokalsarit...?
Palataans aiheeseen.
Olin kerran yhden baaritutun kanssa meillä kuumissa tunnelmissa,tai mies oli,minä en ihan ehtiny mukaan.
Toinen yritti ja yritti,lopulta aloin nauraa ja sanoin:tiesin, että se ei mahdu sinne!
Naurettiin ihan hillittömästi yhdessä.
Lopultakin alkoi kaikki sujua,niin toinen tokaisee:mahtuhan se,mitä oikein vikiset....
Jälleen hysteeristä naurua.
Siitä jäi meille sisäpiirin juttu.Aina kun meneen samaan pöytään,kysyn,mahtuuko tähän istumaan?
Ja toinen vähän ajan päästä,tuhkis on niin täynnä,ei oikein mahdu tumppaamaan.
Muut ei ymmärrä,mitä hirnumista siinä voi olla.
Voi että on ikävä näitä ystäväisiäni.