Eteisvärinäpotilaan opas (T)

Eteisvärinäpotilaan opas (T)

Potilasohje / i / Kardiologia / T020tahd7.2004.1fi

1 Miten sydämen rytmi syntyy?

Sydän on nelilokeroinen lihas, joka pumppaa verta kaikkialle elimistöön. Sydämessä on lähes yhtäaikaisesti supistuvat oikea ja vasen puoli, joissa kummassakin on eteinen ja kammio. Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi. Sen määrää oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke, josta sähköinen heräte leviää erityisiä johtoratoja pitkin sydämen muihin osiin. Sydämen normaali syketaajuus eli pulssi on levossa yleensä 50—80 lyöntiä minuutissa. Rasituksessa syke saattaa kiihtyä jopa yli 180 lyöntiin minuutissa.

2 Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinässä ("flimmeri"; fibrillatio atriorum; atrial fibrillation; förmaksflimmer) sydämen säännöllinen rytmi on häiriintynyt. Sähköinen heräte vaeltaa eteisissä useina järjestäytymättöminä rintamina, joiden seurauksena eteistaajuus on epäsäännöllinen ja tiheä, 350—600 minuutissa. Myös syke on usein nopeutunut ja epäsäännöllinen.

3 Mikä aiheuttaa eteisvärinää?

Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sitä esiintyy noin 0,4 %:lla koko väestöstä, ja se yleistyy ikääntyessä siten, että esimerkiksi yli 80-vuotiaista jopa 10 %:lla on eteisvärinä. Sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja muut sydänviat altistavat eteisvärinälle. Myös kilpirauhasen liikatoiminta saattaa aiheuttaa eteisvärinän. Osalla alkoholin käytön jälkivaiheeseen saattaa liittyä taipumus eteisvärinään. Usein tutkimuksista huolimatta syytä eteisvärinään ei löydetä.

4 Miksi eteisvärinää täytyy hoitaa?

Hoitamattomaan eteisvärinään liittyy yleensä tuntemuksia sykkeen epäsäännöllisestä taajalyöntisyydestä. Myös väsymys, voimattomuus, hengenahdistus, huimaus ja suorituskyvyn huononeminen ovat mahdollisia oireita. Joskus eteisvärinä pahentaa muun sydänsairauden kuten sepelvaltimotaudin oireita.

Eteisvärinän aikana eteiset eivät supistu. Verenvirtaus eteisissä on hidastunut lisäten verihyytymän muodostumisvaaraa. Sydämestä irtautuva verihyytymä saattaa aiheuttaa aivovaltimon tukoksen ja halvauksen. Kun eteisvärinän kesto on alle 48 tuntia, verihyytymän vaaraa ei juuri ole. Pidempikestoiseenkin eteisvärinään liittyvä verihyytymän vaara voidaan kuitenkin poistaa asianmukaisella lääkehoidolla.

Eteisvärinä huonontaa jonkin verran sydämen pumppaustoimintaa. Useimmiten tämä vaikutus kuitenkin on vähäinen, eikä siihen liity oireita pysyvässäkään eteisvärinässä, kunhan syke on hillitty lääkityksellä.

5 Kohtauksittainen eli paroksysmaalinen eteisvärinä

Eteisvärinä alkaa useimmiten kohtauksittaisena. Tällöin sydämen rytmissä esiintyy eteisvärinää lyhyinä jaksoina, jotka saattavat olla oireettomia tai oireisia. Kohtauksittaisessa eteisvärinässä sydämen normaali rytmi eli sinusrytmi palautuu suurella todennäköisyydellä tuntien kuluessa ilman rytmiin kohdistettavia toimenpiteitä. Usein kohtaukset ovat niin lyhyitä, etteivät ne edellytä välitöntä hakeutumista lääkäriin. Alle 48 tunnin kestoista eteisvärinää pidetään äkillisenä eli akuuttina. Yli 48 tuntia kestänyt tai kestoltaan epäselvä eteisvärinä katsotaan pitkittyneeksi.

Kun äkillinen eteisvärinäkohtaus ei itsellään käänny tai kun siihen liittyy hankalia oireita, on syytä hakeutua ensiapupoliklinikalle. Sydämen rytmiä seurataan, otetaan EKG, verenpaine, mahdollisesti myös laboratoriokokeita ja keuhkokuva. Ennen varsinaista rytminsiirtoa usein nopeaa eteisvärinää hidastetaan lääkkein, joko beetasalpaajalla, digitaliksella tai harvemmin kalsiumsalpaajalla.

6 Usein toistuva kohtauksittainen tai jatkuva eteisvärinä

Kohtauksittaisen eteisvärinän uusiessa tiheästi normaalin sinusrytmin säilymistä voidaan tukea eteisvärinää estävällä rytmihäiriölääkityksellä. Beetasalpaajat ovat usein ensivalinta, koska ne ovat osoittautuneet turvallisiksi lääkkeiksi sydämeltään vaikeastikin sairaille ja koska ne hidastavat mahdollisten eteisvärinäkohtausten aikaista syketiheyttä tehden rytmihäiriöt siedettävimmiksi. Sydäntutkimusten jälkeen voidaan harkinnan mukaan käyttää muita rytmihäiriölääkkeitä, joita ovat esimerkiksi flekainidi (Tambocor™), propafenoni (Rytmonorm®), amiodaroni (Cordarone®) ja disopyramidi (Disomet®).

Jatkuvalla eteisvärinällä tarkoitetaan eteisvärinää, joka ei itsestään käänny, mutta jossa rytminsiirrolla normaali rytmi voidaan palauttaa. Vuorokausiksi pitkittynyt eteisvärinä osoittaa useimmiten pysyvää alttiutta eteisvärinälle ja edellyttää tarkempia sydäntutkimuksia. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella sinusrytmin ylläpito rytmihäiriölääkkein ei vähennä kuolleisuutta, aivohalvauksia, verenvuotoja tai vakavan sydäntapahtuman riskiä. Sen sijaan sinusrytmin ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän sairaalahoitoa ja rytmihäiriölääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia. Eteisvärinän aiheuttamat oireet liittyvät pääosin sykkeen nopeutumiseen. Asianmukaisella eteisvärinän sykehallinnalla on osoitettu saavutettavan sinusrytmin ylläpitohoitoon verrattavissa oleva elämänlaatu. Siksi jo varhain on perusteltua harkita normaalin rytmin ylläpitämisen vaihtoehtona eteisvärinän aikaisen sykkeen hallintaa. Sekä usein toistuvassa kohtauksittaisessa eteisvärinässä että jatkuvassa eteisvärinässä tulee harkita antitromboottista hoitoa (kohta 9). Rytminsiirtoa jatkuvassa eteisvärinässä käsitellään kohdassa 8.

7 Pysyvä eli krooninen eteisvärinä

Pysyväksi tai pitkäkestoiseksi eli krooniseksi eteisvärinä katsotaan, kun rytmihäiriö ei enää itsestään palaudu normaaliksi rytmiksi, eikä myöskään ole käännettävissä sähköisellä rytminsiirrolla. Eteisvärinä on usein järkevintä hyväksyä pysyväksi rytmiksi myös silloin, kun kohtaukset tulevat tiheästi onnistuneista rytminsiirroista ja estolääkityksestä huolimatta. Näin kannattaa menetellä erityisesti, jos kohtaukset pitkittyvät ja jos eteisvärinä on oireeton tai aiheuttaa vähäisiä oireita. Syketaso säädetään sopivaksi lääkityksellä. Hyvin pienellä osalla potilaista eteisvärinään liittyy oireita siksi, että syke on asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta kohtuuttoman hidas tai nopea. Näissä erikoistapauksissa tarvitaan sydänlääkärin eli kardiologin arviota tahdistinhoidon tai muun kajoavan eli invasiivisen hoidon tarpeesta. Pysyvässä eteisvärinässä tulee huolehtia aivohalvausriskin suurenemisen estämisestä asianmukaisella antitromboottisella hoidolla (kohta 9)

8 Eteisvärinä ja rytminsiirto

Kohtauksittaisessa eteisvärinässä rytminsiirto eli kardioversio on usein mahdollinen joko lääkkein tai sähköisesti. Lääkkeelliseen rytminsiirtoon on käytettävänä useampia eri vaihtoehtoja. Sen etuna on, ettei sähköisen rytminsiirron vaatimaa nukutusta tarvita.Sähköinen rytminsiirto on lääkkeellisen rytminsiirron vaihtoehto ja lisäksi siihen turvaudutaan myös silloin, kun lääkkeellinen rytminsiirto ei ole mahdollinen tai lääkkein ei saavuteta sydämen normaalia rytmiä. Hoitava lääkäri arvioi kulloinkin parhaimmaksi katsomansa rytminsiirtotavan. Lääkkein tai sähköisesti tehtävä rytminsiirto on turvallinen toimenpide, eikä sähköiseen rytminsiirtoon sisälly erityisriskejä.

Jatkuvassa eteisvärinässä sinusrytmi palautetaan yleensä sähköisellä rytminsiirrolla. Yli 48 tuntia kestäneen tai kestoltaan epäselvän eteisvärinän kääntö edellyttää kuitenkin vähintään 3 viikkoa hoitotasolla ollutta antikoagulanttihoitoa (varfariini, Marevan®), jota on syytä lisäksi jatkaa onnistuneenkin rytminsiirron jälkeen vähintään 4 viikon ajan. Vaihtoehtona rytminsiirtoa edeltävälle antikoagulanttihoidolle on verihyytymän poissulku ruokatorviteitse tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella. Mikäli verihyytymään viittaavaa ei siinä todeta, rytminsiirto voidaan tehdä välittömästi. Samanaikaisesti on aloitettava verihyytymän syntyä estävä lääkitys, jona käytetään ihon alle muutaman vuorokauden ajan pistettävää pienimolekylaarista hepariinia sekä vähintään 4 viikkoa rytminsiirrosta jatkettavaa antikoagulanttihoitoa.

Sähköinen rytminsiirto on turvallinen, nopea ja tehokkain eteisvärinän hoitotapa. Siinä lyhytkestoisen nukutuksen aikana sydämeen kohdistetaan tasavirtasähköisku. Nukutus edellyttää vähintään neljän tunnin ravinnotta oloa ennen toimenpidettä ja 2—4 tunnin jälkiseurantaa.

9 Antitromboottinen hoito

Antitromboottista eli hyytymän muodostumista estävää hoitoa tulisi harkita kaikille eteisvärinästä kärsiville riippumatta siitä, onko rytmihäiriö kohtauksittainen, jatkuva vai pysyvä. Hoidosta päätettäessä otetaan huomioon eteisvärinän esiintymisen lisäksi ikä, mahdollinen muu sydänsairaus sekä muut verihyytymän muodostumiselle altistavat vaaratekijät. Sydämeltään muutoin terveille alle 60-vuotiaille henkilöille, joilla ei ole verihyytymän vaaratekijöitä, asetosalisyylihappoa (ASA) pidetään riittävänä hoitona. Muille harkitaan ns. antikoagulanttihoitoa eli "verenohennushoitoa" (varfariini, Marevan®), joka edellyttää veren hyytymisarvon (INR) seurantaa vähintään 1 kuukauden välein. Tavallisimmin pyritään INR-tasoon 2—3. Jatkuvan eteisvärinän rytminsiirtoa edeltävästi tulee kuitenkin antitromboottisena hoitona käyttää aina antikoagulanttihoitoa. Tuolloin INR-arvojen tulee olla vähintään 3 viikon ajan enintään viikon välein määritettyinä vähintään 2 (tavoitealue 2—3), jotta rytminsiirtoon voidaan ryhtyä.

10 Mitä voin itse tehdä?

Eteisvärinäpotilas voi elää ja työskennellä koko lailla normaalisti. Mahdolliset eteisvärinälle altistavat tilat kuten kohonnut verenpaine tulee hoitaa mahdollisimman hyvin. Sydänystävällistä veren rasvoja alentavaa ruokavaliota kannattaa suosia. Varfariinihoitoa saavan on syytä käyttää marjoja, kasviksia ja hedelmiä, mutta niiden nauttimisessa tulee pysyä kohtuudessa, eikä nautittujen määrien tule vaihdella suuresti päivästä toiseen.Raskastakin liikuntaa voi harrastaa, ellei siihen liity toistuvaa eteisvärinäkohtausten käynnistymistä, haittaavaa hengenahdistusta tai väsyvyyttä. Varfariinihoitoa saavan onhyvä pidättyä sellaisista liikuntalajeista, joissa tapaturmariski on tavanomaista suurempi.

Eteisvärinäkohtauksia ei itse välttämättä juurikaan pysty estämään. Vältä kuitenkin altistavia tekijöitä, näitä saattavat olla:

Stressi
Valvominen
Alkoholi
Kova saunominen
Kilpaliikunta
Kahvin juonti


--------------------------------------------------------------------------------
Jos eteisvärinä kuitenkin yllättää
--------------------------------------------------------------------------------


Ole ravinnotta mahdollista sähköistä rytminsiirtoa varten.
Lääkärin määräämät lääkkeet voit ottaa pienen nestemäärän kanssa.
Voit seurata vointiasi kotona vuorokaudenkin ajan, jos ei esiinny
rintakipua
hengenahdistusta
voimakasta heikotusta
Hakeudu kuitenkin hoitoon 48 tunnin kuluessa rytmihäiriön käynnistymisestä, useimmiten on järkevintä hakeutua hoitoon seuraavana aamuna



Kuvassa nähdään eteisvärinän kääntyvän sinusrytmiksi sähköisellä rytminsiirrolla.

(Ohje PDF-tiedostona )




--------------------------------------------------------------------------------



sisällöstä vastaa TYKS 020, sisältö tarkistettu 4 / 2005

h_kardiologia h_flimmeri h_eteisvärinä h_rytminsiirto h_sinusrytmi h_sinus h_sinussolmuke



08.04.2005

http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2979/5332