Kovasti odotettu Topi Sorsakosken ja Agents-yhtyeen paluulevy on pettymys. Ei ihme, että se ei ole myyntilistalla pärjännyt paremmin: ekalla viikolla kakkoseksi ja nyt tokalla pudotus sijalle viisi.
Itsekin tuli tuo levy ostettua, koska yritän pysyä Topi Sorsakosken julkaistuissa mukana. Agents-yhtyeen vuoksi en levyä olisi ostanut.
Esa Pulliainen on hyvä sovittaja ja mainio kitaristi, mutta Suomen huonoin A&R (artist & repertoire)-mies. Koko ajatus tehdä levy 60-luvun Renegades-buumin pohjalle ei toimi kunnolla.
Avausraita Cadillac ei tarjoa mitään uutta, eikä juuri muutkaan levyn kappaleet. Kellot soi-kappale, jota on yritetty nostaa albumilta radiosoittokappaleeksi, ei tuo mieleen muuta kuin tuon The Renegades-yhtyeen alkuperäisen esityksen Un Giorno Tu Mi Cercherei, jota jää suorastaan kaipaamaan levyä kuunnellessa.
Vain ajoittain Topi Sorsakoski pystyy tuomaan levyllä esille osaamistaan. Kokonaisuus jää silti vähäpätöiseksi, eikä yksistään sen vuoksi, että levyn kokonaiskestokin on vain 34'08". Levyn lopetuskappale The Gurkle, levyn instrumentaaliesitys, loppuhäivityksineen kertoo kuvaavasti koko projektin tekemisestä hutiloimalla. Kunnon lopetuskappale on jäänyt löytämättä.
Levyn kansilehtikin on kyhätty äkkinäisesti: pantu porukka poseeraamaan Cadillacin viereen. Sen sijaan osasta kappaleita ei ole vaivauduttu kertomaan edes kappaleiden suomentajia.
Ainoa positiivinen seikka levyssä on se, että kappaleet ovat lähes kaikki kestoltaan lyhyitä. Yli kolmen minuutin kappaleita on vain neljä.
Agents ja Sorsakoski olisivat varmasti pystyneet huolellisella kappalevalinnalla ja paneutumisella paljon parempaan lopputulokseen, kuin nyt. Ei taida tämä levy viihtyä albumilistalla montaakaan viikkoa.
Itsekin tuli tuo levy ostettua, koska yritän pysyä Topi Sorsakosken julkaistuissa mukana. Agents-yhtyeen vuoksi en levyä olisi ostanut.
Esa Pulliainen on hyvä sovittaja ja mainio kitaristi, mutta Suomen huonoin A&R (artist & repertoire)-mies. Koko ajatus tehdä levy 60-luvun Renegades-buumin pohjalle ei toimi kunnolla.
Avausraita Cadillac ei tarjoa mitään uutta, eikä juuri muutkaan levyn kappaleet. Kellot soi-kappale, jota on yritetty nostaa albumilta radiosoittokappaleeksi, ei tuo mieleen muuta kuin tuon The Renegades-yhtyeen alkuperäisen esityksen Un Giorno Tu Mi Cercherei, jota jää suorastaan kaipaamaan levyä kuunnellessa.
Vain ajoittain Topi Sorsakoski pystyy tuomaan levyllä esille osaamistaan. Kokonaisuus jää silti vähäpätöiseksi, eikä yksistään sen vuoksi, että levyn kokonaiskestokin on vain 34'08". Levyn lopetuskappale The Gurkle, levyn instrumentaaliesitys, loppuhäivityksineen kertoo kuvaavasti koko projektin tekemisestä hutiloimalla. Kunnon lopetuskappale on jäänyt löytämättä.
Levyn kansilehtikin on kyhätty äkkinäisesti: pantu porukka poseeraamaan Cadillacin viereen. Sen sijaan osasta kappaleita ei ole vaivauduttu kertomaan edes kappaleiden suomentajia.
Ainoa positiivinen seikka levyssä on se, että kappaleet ovat lähes kaikki kestoltaan lyhyitä. Yli kolmen minuutin kappaleita on vain neljä.
Agents ja Sorsakoski olisivat varmasti pystyneet huolellisella kappalevalinnalla ja paneutumisella paljon parempaan lopputulokseen, kuin nyt. Ei taida tämä levy viihtyä albumilistalla montaakaan viikkoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei voi muuta kuin ihmetellä Topin ja Agenttien vähintäänkin outoa valintaa levyn teemaksi. Renegades-levyn idea on aivan kuolleena syntynyt jo yksinomaan siksi, että kyseisen bändin kappaleet olivat aivan onnettomia. Ei niistä voi puristaa mitään kelvollista. Suomessa "Luopiot" menestyivät vain siksi, että olivat aitoja ulkolaisia. Se oli noihin aikoihin kova juttu. Muualla Euroopassa heidät naurettiin pihalle (poikkeuksena ehkä Italia, jota kieltä käytettiin tekemällä yksi singlelevy.) Kellot on renegades-levyn parasta antia, eikä sekään ole kovin hyvä. Säälittävää että hyvä bändi ja karismaattinen laulaja ovat menneet tekemään tällaista. Lisäksi lopputulos maistuu keskeneräiseltä, lieneekö tullut kiire?
Minusta Renegadesien Matelot ja se italiankielinen biisi ovat helvetin hienoja.Tuo kellot soi suomennos meni kyllä perseelleen mutta Topin Matelot tulkinta on upea!
Onko Agentsien In Beat levyllä olevat Salattu suru ja Yksinäinen merimies sekä levyltä Half and Half löytyvä Yksi sana riittää mielestäsi huonoja lauluja? Taidat olla todellinen Agents / Renegades asiantuntija.
Hieno kunnianosoitus suomalaista rautalankamusiikkia kohtaan. Tämän suurin ilmentymä oli juuri Renegades. Bändin ansiosta Suomeen tuli pienoinen häivähdys kansainvälisyyttä 60-luvulla. Eikö tämmöinen toiminta ansaitse jonkinlaisen kunnianosoituksen. Lisäksi Agents ja Topi ovat Suomen mestereita omassa lajissaan.Ehdottomasti..
Mitä tulee itse levyyn, kannattaa kuunnella enemmänkin kuin kaksi kertaa. Levyn teossa on todellinen käsityön maku. Tietokoneella ei ole tehty mitään valmiiksi. Niinkuin monet äänitteet valmistellaan nykyään, ennen varsinaista soittimien käyttöä...Sitä paitsi on sitä tehty ennenkin erilaista teemamusiikkia esim. Eino Leinoa kyllästymiseen asti tai Beatless musiikkia yms. Onko tämä Renegades juttu sen huonompi?
Ei ole, vaan rautaa....
Kyllä olen eri linjoilla, että levy olisi huono. Minusta Agentsit tuovat aina joitain uutta uuden levyn myötä ja niin myös tälläkin kertaa. Eiköhän ne kitara soi ja ajomies tyyppiset biisit ole Agentseilta ja Topilta kuunneltu niin moneen kertaan, että oli aikakin tulla uutta ja vähän erityyppistä tuotantoa heiltä. Kyseinen levy on varmaankin tehty paremminkin vanhojen muistojen kunniaksi ja tekemisen ilosta eikä olla kiinnitetty huomiota kaikkiin pikkuseikkoihin ja niiden viilaamiseen.
Kyllä levy mielestäni paranee kuuntelukertojen lisääntyessä. Onko ihme jos bändi tekee esikuvistaan levyn että he kuulostavat silloin esikuviltaan? Ja mitä kellot soi kappalleeseen tulee, minusta se on hyvin erilainen kuin renegadesien versio.
Cadillac on levytetty niin monen artistin toimesta nopeana varsiona, tosin nimellä brand new cadillac, että minusta renegadessin nimeä kantavalla levyllä on ihan hyvä olla se 'alkuperäinen' tapa soittaa se..
Minun hyllystä löytyvästä levyn kansista löytyy selvästi teksist: "suom. san. Jukka Itkonen".
Juha Hurskaisen saksofoni sopii hyvin levylle ja tuo 'jotain uutta' agentsien soundiin.. ja toimii myös keikoilla erittäin hyvin. En muista kuulleeni yhtä hienoa hopeista kuuta koskaan.
Minä jäin nälkäiseksi vielä tämän levyn jälkeenkin.. Lisää Topia ja agentteja renegadessilla tai ilman!!
ohjelmassa, että tämä välivaihe Agentsien kanssa on kiertueen jälkeen ohi ja homma jatkuu oman Kulkukoirat-yhtyeen kanssa tiiviiseen tahtiin.
Uusi levy on luvassa ensi keväänä, joten pian pääsemme nauttimaan jälleen Topista ilman pulliaisia ja Agentsia. Jospa Topi intoutuisi vielä ottamaan uudelle levylleen muutaman instrumentaaliesityksen edellisen oman levynsä tyyliin, olisi se tosi hieno homma.
Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan!
seuraavan levynsä kulkukoirien kanssa kuten luotu lähtemään..
Laulava variksenpoika..