Ongelmanani on aina ollut ns. ailahtelevaisuus asioiden suhteen ja se, että kiinnostun miehistä jotka ovat ns. mahdottomia saada. Tapasin noin pari kuukautta sitten erään miehen josta innostuin valtavasti ja aloin piirittämään häntä, en tosin saanut vastakaikua (ja tästäkös vasta sainkin lisäpotkua). Yhtäkkiä tilanne muuttui enkä enää tuntenut vetoa häneen, ja samantien hän alkoi osoittaa kiinnostuksen merkkejä minua kohtaan. Annoin hänelle kuitenkin mahdollisuuden ja olemme käyneet ulkona muutaman kerran ja pitäneet hauskaa keskenämme enkä näe hänessä mitään vikaa pidempää suhdetta ajatellen. Tässä viime aikoina olen kuitenkin huomannut kiinnostukseni hiipuneen, toisin kuin tämän miekkosen joka menee koko ajan syvemmälle alkavaan suhteeseen. Tiedän että minun pitäisi kertoa miehelle tästä, mutta tunnen itseni pahaksi kun en voinut kertoa sitä jo alunperin. Joka toinen päivä hän kiinnostaa minua mielettömästi ja olen iloinen että olen löytänyt jonkun jonka kanssa jakaa ajatuksia ja muuta, mutta toisinaan mietin ettei hän olisi sittenkään minulle sopivaa seuraa.
Mitä ihmettä teen asian suhteen? En haluaisi päästää tällaista hienoa tilaisuutta käsistäni, mutta toisaalta eihän sille mitään mahda jos ei yksinkertaisesti kiinnosta enää.. Vai ehdotanko miehelle pientä aikalisää?
Mitä ihmettä teen asian suhteen? En haluaisi päästää tällaista hienoa tilaisuutta käsistäni, mutta toisaalta eihän sille mitään mahda jos ei yksinkertaisesti kiinnosta enää.. Vai ehdotanko miehelle pientä aikalisää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun kerran olet jo kuitenkin hyvällä kaveri- tai ystävyystasolla, niin eiköhän olisi hyvä jutella tästäkin asiasta aivan avoimesti? Eiköhän se siinä ala selviämään - tuo vastapuolenkin syvyys suhteen rakentamiseen.
Lisäksi kannattaa kyllä puhua vähän tärkeämmistä asioistakin kuin pitää vain pinnallisesti hauskaa. Ystäväsi näyttäisi olevan halukkaampi etsimään sitä oikeaa ja sitoutumaan - ottaa selville enemmän kuin sen miltä pinnalla näyttää. Mitäpä ajattelit itsellesi tehdä...
Ja tämä oli pinnallinen ulkopuolisen arvio ja ajatuksia - toivon sinulle paljon rakkautta elämässäsi!
että sinulla on olemassa joku ns. tilaisuus, niin et tule oikeaa, kestävää suhdetta saamaan. Elämä ja ihmiset on (taikka ei), ei ole mitään "tilaisuuksia".
jos rakastuu oikopäätä, se pääsääntöisesti laantuu/osoittautuu virhearvioksi kumminkin
kun taas kaveripohjalta lähteneet ihmissuhteet vaikuttavan olevan niitä jotka kestää.
.. jos haluaa rivarinpätkän ja koiran kans.