Mummi

Rakas mummini nukkui pois viime yönä.

Olen nyt 15 vuotias, enkä koskaan ennen kohdannut kuolemaa... on niin tyhjä ja raskas olo.

Mummi oli sairastellut koko viime vuoden, Altzhimerin tauti (en osaa kirjoittaa sitä). Kuukausi sitten ilmeni sisälin ja maksa syöpä.
Viime lauantaina juttelin hänen kanssaan vielä puhelimessa, kun sitten tiistaina tuli ilmoitus että on joutunut sairaalaan.

Äitini lensi kotipaikkakunnalleen Savoon oitis (asumme Helsingissä), minä sisarusten ja isän kanssa vasta lauantina, ettei olisi mennyt koulun tielle. Menimme heti mummia katsomaan, siellä se makasi sairaalan sängyssä ja oli tajuton. Hoitaja sanoi että voi ja kannattaakin puhua; kuulo- ja tuntoaistit ovat ennallansa. Minä olin noin 10 min. mummin kanssa kahden kesken ja itkin ja lauloin ja kerroin kaikenlaista ja muistelin... ja arvatkaapa vain, mummi avasi silmänsä, katsoi minua ja hänen silmistään tuli kaksi kyyneltä
92346
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Voi ei, otan osaa. Olen kokenut tuon jo monta kertaa, olen myös 15 v. tyttö. Sanon yhden neuvon jolla olen selvinnyt: Kannattaa itkeä se suru nyt pois, ei saa lukittautua yksin ja sitten myöhemmin tajuaa että onhan ne kauniit muistot aina mielessä ja kaikki muu jotka muistuttaa lähimmäisistä. Koita jaksaa

Äänestä
  • Mammani=Mummu kuoli pois heinäkuussa, mahasyöpään. Hän löysi äitienpäivänä patin kaulastaan, ja viisi viikkoa niin hän kuoli, onneksi nopeasti ettei hänen olisi tarvinnut kärsiä.. hän oli mulle niin tärkeä..
    asui kauan meidän talon toisessa päässä kun oli pari talo ja muutti sitten 2 vuodeksi kerrostaloon ja joutui sitten sairaalaan.. en saanut nukutuksi ainakaan kuukauteen kunnolla..

    Äänestä

Mummini kuoli viime kesänä.Hän oli todella tärkeä minulle.Vieläkin haluaisin niin halata häntä ja jutella.Tuntuu pahalta koskaan ei enää nää.Minun mummini oli todella iäkäs.Nyt vaan muistelen kaikkea entistä.Onneksi ikävämmät asiat alkaa unohtua.Se miten huonona hän oli ja näkeminen kuolleena.Me nimittäin löydettiin hänet kuolleena.Silloinhan ei ole laitettu nätisti,siihen oli pitkä elämä päättynyt.Muistelen miten hän saattoi minua kouluun yms.Voimia sinulle!Minua auttoi,kun täältä netistä etsin kuvia kukkalaitteista.Siinä suunnitellessa kaunista laitetta ja värssyä,ei ollut ajatukset pelkästään surussa.Myös nyt todella usein olen käynyt haudalla.Kohta on nimipäivät saan viedä kynttilän lyhtyyn.Mielessäni saan rakastaa mummia yhä ja tiedän hänkin rakasti minua.

Äänestä

Veljeni kuoli 2001. Se oli rankkaa. Tuosta noin, yhtäkkiä vain. Itkimme monta päivää. Näin uniakin hänestä. Sain ensimmäisinä päivinä olla pois koulustakin. Vähitellen arki kuitenkin alkoi sujua normaaliin tapaan. Eihän siinä muukaan auttanut. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Nyt pelkän kuitenkin äitini, mummoni ja poikaystäväni kuolemaa. He ovat hyvin tärkeitä ihmisiä minulle. Ei minulla ole muita.
Hienoa, että kirjoitit asiasta. Se auttaa varmasti. Itke myös niin kauan kuin itkua riittää. Älä pado sisällesi. Siitä seuraa vain huonoa.

Äänestä

kanssa asiasta. Heillä on sinulle todella lohdullista kerrottavaa. Toiveesi voi toteutua....

Äänestä

Mun mummi oli viime keväänä sairaalassa ja oli se kyllä minullekin raskasta. tiedän tunteen :(

Äänestä
  • åå
    KKKKKKK

    Äänestä

Otan osaa suruun. T: Sivusta

Äänestä

Näitä tulee tapahtumaan, mutta koeta tsempata oma elämäsi kuntoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


*särkynyt sydän* kirjoitti:

Rakas mummini nukkui pois viime yönä.

Olen nyt 15 vuotias, enkä koskaan ennen kohdannut kuolemaa... on niin tyhjä ja raskas olo.

Mummi oli sairastellut koko viime vuoden, Altzhimerin tauti (en osaa kirjoittaa sitä). Kuukausi sitten ilmeni sisälin ja maksa syöpä.
Viime lauantaina juttelin hänen kanssaan vielä puhelimessa, kun sitten tiistaina tuli ilmoitus että on joutunut sairaalaan.

Äitini lensi kotipaikkakunnalleen Savoon oitis (asumme Helsingissä), minä sisarusten ja isän kanssa vasta lauantina, ettei olisi mennyt koulun tielle. Menimme heti mummia katsomaan, siellä se makasi sairaalan sängyssä ja oli tajuton. Hoitaja sanoi että voi ja kannattaakin puhua; kuulo- ja tuntoaistit ovat ennallansa. Minä olin noin 10 min. mummin kanssa kahden kesken ja itkin ja lauloin ja kerroin kaikenlaista ja muistelin... ja arvatkaapa vain, mummi avasi silmänsä, katsoi minua ja hänen silmistään tuli kaksi kyyneltä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu