Crème fraîche?

”François”

Voitteko selittää, miksi ns. ranskankerman nimi on ranskaksi ”crème fraîche” eli tuore (”freesi”) kerma, kun sehän on hapanta, eikä siis siinä mielessä tuoretta kuin meidän ”tavallinen” kermamme? Onko taustalla jokin kielellinen kommervenkki, jonka perusteella ”crème fraîche’iä” voi pitää freesinä, vai mistä on kyse?

28

3412

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sursill

      Eikos se freesi kräämi ole sentään vähemmän hapanta kuin vaikkapa Bedřich Smetana?

      • minusta

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...


      • Eau d'Foin
        minusta kirjoitti:

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...

        Wikipedian näkemys ranskankermasta:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Crème_fraîche

        Muistanpa kuulleeni jutun siitä, miten joku oli kertonut olevansa Heinäveden Kermasta. Kuulijat olivat arvelleet, että siinäpäs oli ihminen ollakseen...


      • Sursill
        Eau d'Foin kirjoitti:

        Wikipedian näkemys ranskankermasta:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Crème_fraîche

        Muistanpa kuulleeni jutun siitä, miten joku oli kertonut olevansa Heinäveden Kermasta. Kuulijat olivat arvelleet, että siinäpäs oli ihminen ollakseen...

        Olen muistavinani, että Suomessa puhuttiin joskus sellaisesta ongelmasta kuin voivuoresta. Täälläkö lienee kirnuttu:
        http://images.google.com/images?q=kermajärvi

        Mitenkähän Haukivuori? Jokohan alkavat alimmaiset hauet hapantua hajuhaitaksi asti?


      • Má vlast

      • Korvailija
        minusta kirjoitti:

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...

        Yö vltavalla vuorella (säv. Mison Munroskis) löytyy täältä monen muun unehtumattoman meloodian ohella:

        http://www.yle.fi/levysto/firs2/nimi.php?Id=Retuper%E4n Wbk

        Siellä on mm. Sinfonia nro 9 uudesta kaarlepyystä. Sen säveltäjä on tuskin Antonín Dvořák.


    • siinä

      ajaa takaa sitä, että lievästi hapatettuna kerma maistuu freesimmältä merkityksessä raikkaammalta kuin ihan tavallinen tuore kerma, joka monen suussa saattaa maistua äimältä eli liiankin makealta?
      Enpä sitten tiedä ollenkaan mahdollistaako ranskan sanojen merkitys tuollaisenkin tulkinnan.

    • Esimerkiksi Hagforsin ja Sundelinin ”Ranskalais-suomalaisen koulusanakirjan” kuvaus sanasta ”frais, fraîche” alkaa näin: ”viileä, raikas”. Eiköhän tämä selitä, miksi miedosti hapatettua kermaa kutsutaan tuolla nimellä.

      Ranskan nykyisessä oikeinkirjoituksessa tulee muuten kirjoittaa ”fraiche” ilman sirkumfleksia. Viite: ”L’essentiel de la nouvelle orthographe”,
      http://www.enseignement.be/@librairie/documents/ressources/D021/nouvorth.pdf

      • Surströmming

      • Kräm frisk

      • hirveän väärin?

        "Fraîche " näkee kyllä kirjoitettavan ranskankielisillä sivuilla. En löytänyt yhtään esimerkkiä jossa olisi "fraiche" .


      • hirveän väärin? kirjoitti:

        "Fraîche " näkee kyllä kirjoitettavan ranskankielisillä sivuilla. En löytänyt yhtään esimerkkiä jossa olisi "fraiche" .

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.


      • Hr. Holzbein
        Yucca kirjoitti:

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.

        Kielet ja niiden kirjoitetut muodot elävät. Jos lienevät ranskan oikeinkirjoitussäännöt muuttuneet ja muuttumassa, niin sama koskee mm. saksaa. Saksassa tulivat runsas vuosi sitten voimaan uudet oikeinkirjoitussäännöt, jotka koskevat mm. ß-kirjaimen käyttöä.

        Asiasta lisää vaikkapa täällä:

        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/neuregelung/laute_und_buchstaben.php#Sschreibung


      • Hr. Holzbein kirjoitti:

        Kielet ja niiden kirjoitetut muodot elävät. Jos lienevät ranskan oikeinkirjoitussäännöt muuttuneet ja muuttumassa, niin sama koskee mm. saksaa. Saksassa tulivat runsas vuosi sitten voimaan uudet oikeinkirjoitussäännöt, jotka koskevat mm. ß-kirjaimen käyttöä.

        Asiasta lisää vaikkapa täällä:

        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/neuregelung/laute_und_buchstaben.php#Sschreibung

        Saksan oikeinkirjoituksen uudistus toteutettiin olennaisesti vuosina 1998 - 2005, ks.
        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/geschichte/seite_1.php

        Vuonna 2006 uudistuksen sääntöjä hiukan muutettiin, mutta ß-kirjaimen osalta.


      • ortografia
        Yucca kirjoitti:

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.

        fraîche on edelleen yleisempi...


    • puujalkapäät svidduu!

      Hyvä että sait myös asiallisia vastauksia.

      Valitettavasti puupäävitsimiehet ovat vallanneet taas palstan muka hauskoine juttuineen.

      • ...niin mikä?

        Käytkö täällä vain joka toinen kuukausi marisemassa moraalista närkästystäsi puujalka- ja joka toinen puupäävitsimiehistä vai onko täällä saatu joskus lukea muitakin päästöjäsi?


      • Erotuomari#
        ...niin mikä? kirjoitti:

        Käytkö täällä vain joka toinen kuukausi marisemassa moraalista närkästystäsi puujalka- ja joka toinen puupäävitsimiehistä vai onko täällä saatu joskus lukea muitakin päästöjäsi?

        Ero puujalkavitsin ja puupäävitsin välillä on kuin veteen piirretty viiva. Puujalkavitsi on vielä joten kuten "hauska" vaikka vähän rautalangasta väännetty. Kun vitsi sitten menee mauttomuudenkin puolelle, se muuttuu puupäävitsiksi.
        Tälläkin palstalla esiintyy kyllä molempaakin sorttia.


    • ovela juoni

      ranskalaisilta. Hapan kerma jota tannoin Suomessakin vain kermaksi nimitettiin on hyvän aikaa tunnettu slaavilaisella nimellään "smetana". Kun ranskalaiset halusivat saman tuotteen markkinoille siihen lisättiin joitain jauhoja (heh-heh) ja lätkäistiin uusi nimi. Kissanhännännostoa koko krään fräässi...

      • sinulle, ystäväiseni?

        Voilà! Ranskalaiset osaavat nostaa omaa häntäänsä... markkinointivammaiset, alemmuudentuntoiset suomalaiset eivät osaa, ja se näkyy ihan katukuvassakin, vai mitä?


      • Sekoilunvastustaja

        Nimim. "ovela juoni" sekoilee. Ei "hapan kermaa" saati "hapankermaa" ole taannoin "suomessakin vain kermaksi" nimitetty (ellei kyse ollut tavallisesta kermasta, joka oli päässyt vahingossa hapantumaan). Eikä smetana ole sama asia kuin "ranskankerma".

        Ja historiattomuutesi on lähinnä huvittava, kun kuvittelet, että ranskalaisten "ranskankerma" eli crème fraîche olisi jotenkin nuorempi ilmiö kuin venäläisten smetana.

        Myös käsittämätön ja siis epäonnistunut väännöksesi "krään fräässi" on säälittävä.


      • smetanaa se on
        Sekoilunvastustaja kirjoitti:

        Nimim. "ovela juoni" sekoilee. Ei "hapan kermaa" saati "hapankermaa" ole taannoin "suomessakin vain kermaksi" nimitetty (ellei kyse ollut tavallisesta kermasta, joka oli päässyt vahingossa hapantumaan). Eikä smetana ole sama asia kuin "ranskankerma".

        Ja historiattomuutesi on lähinnä huvittava, kun kuvittelet, että ranskalaisten "ranskankerma" eli crème fraîche olisi jotenkin nuorempi ilmiö kuin venäläisten smetana.

        Myös käsittämätön ja siis epäonnistunut väännöksesi "krään fräässi" on säälittävä.

        Jos kenenkään muun muisti tällä palstalla ulottuu edes 1960-luvullle ja III-kehän ulkopuolelle, tai jos ulottuu peräti II maailmansodan edelliseen aikaan, niin kyllä maaseudun kotitaloudessa 'kermalla' tarkoitettiin nimenomaan smetanaa - suurimmassa osassa maata kerma oli silloin hapanta. Äitelän eli tuoreen kerman nimi oli toinen jos sellaista tuotetta nyt joku sattui tarvitsemaan, esim. reta tai liuhki. Keittokirjassa tietysti luki kirjakieleen virallistettu merkitys, jota ei kotoisista maitotuotteista käytetty. Aikaisemmin tuoretta maitoa ei juuri muuhun käytetty kuin keittojen suurukseksi, jokseenkin kaikki syötävät ja juotavat maitotuotteet olivat hapatettuja - myös kerma. Sitten kun maitoa ruvetiin myymään meijereihin ja ostamaan sieltä valmiit tuotteet alkoi kermankin merkitys muttua hapamesta tuoreeksi, niinhän purkin kyljessä luki.

        En sitten millään usko että krääm frääs olisi ranskalaisten vanha keksintö, kun kauppaanhan se tuli Suomessakin vasta 1980-luvulla ja esiteltiin silloin ranskalaisten parikymmentä vuotta aiemmin tekemänä munnelmana xxx:sta. Itsetuntosyistä ranskalaiset eivät kuulema halunneet käyttää happaman kerman siihen astista yleistä kulinaarista nimeä smetana.

        Kolmannekseen Länsi-Euroopassa, kuten Ranskassa, ei vanhastaan tunneta nestemäisiä hapanmaitotuotteita, vaan siellä on juotu ja keitetty maitoa ja tehty siitä jos jonkinlaisia juustoja, nehän nyt taas ovat happamia, mutta kiinteitä. Jako juustoja keittelevään ja raakaa maitoa ryystävään länteen ja piimää ja jogurttia jogurtteja itään on ikivanha ja sillä jaolla on ikää varmaan tuhansia vuosia.


      • ei nyt
        smetanaa se on kirjoitti:

        Jos kenenkään muun muisti tällä palstalla ulottuu edes 1960-luvullle ja III-kehän ulkopuolelle, tai jos ulottuu peräti II maailmansodan edelliseen aikaan, niin kyllä maaseudun kotitaloudessa 'kermalla' tarkoitettiin nimenomaan smetanaa - suurimmassa osassa maata kerma oli silloin hapanta. Äitelän eli tuoreen kerman nimi oli toinen jos sellaista tuotetta nyt joku sattui tarvitsemaan, esim. reta tai liuhki. Keittokirjassa tietysti luki kirjakieleen virallistettu merkitys, jota ei kotoisista maitotuotteista käytetty. Aikaisemmin tuoretta maitoa ei juuri muuhun käytetty kuin keittojen suurukseksi, jokseenkin kaikki syötävät ja juotavat maitotuotteet olivat hapatettuja - myös kerma. Sitten kun maitoa ruvetiin myymään meijereihin ja ostamaan sieltä valmiit tuotteet alkoi kermankin merkitys muttua hapamesta tuoreeksi, niinhän purkin kyljessä luki.

        En sitten millään usko että krääm frääs olisi ranskalaisten vanha keksintö, kun kauppaanhan se tuli Suomessakin vasta 1980-luvulla ja esiteltiin silloin ranskalaisten parikymmentä vuotta aiemmin tekemänä munnelmana xxx:sta. Itsetuntosyistä ranskalaiset eivät kuulema halunneet käyttää happaman kerman siihen astista yleistä kulinaarista nimeä smetana.

        Kolmannekseen Länsi-Euroopassa, kuten Ranskassa, ei vanhastaan tunneta nestemäisiä hapanmaitotuotteita, vaan siellä on juotu ja keitetty maitoa ja tehty siitä jos jonkinlaisia juustoja, nehän nyt taas ovat happamia, mutta kiinteitä. Jako juustoja keittelevään ja raakaa maitoa ryystävään länteen ja piimää ja jogurttia jogurtteja itään on ikivanha ja sillä jaolla on ikää varmaan tuhansia vuosia.

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".


      • Edellinen
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        Tai siis oikeammin kirjoitettuna "krem freš"...


      • Voi on aina voita ja kerma ...
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        On kyllä aika hulppea tuo väite että ranskalaiset olisivat varastaneet smetanan. Kyllä pastöroimaton kerma happanee ihan spontaanisti ja tuota on vain onnistuttu hyödyntämään ja opittu että samaan astiaan (esim kirnuun) laitetusta kermasta tulee aina samalta maistuvaa voita. Todennäköisesti "keksintö" on tapahtunut samanaikaisesti ympäri maailmaa.


      • L'ail
        Voi on aina voita ja kerma ... kirjoitti:

        On kyllä aika hulppea tuo väite että ranskalaiset olisivat varastaneet smetanan. Kyllä pastöroimaton kerma happanee ihan spontaanisti ja tuota on vain onnistuttu hyödyntämään ja opittu että samaan astiaan (esim kirnuun) laitetusta kermasta tulee aina samalta maistuvaa voita. Todennäköisesti "keksintö" on tapahtunut samanaikaisesti ympäri maailmaa.

        Crème française rankaisee Smetanaa
        joka syö sitä ja etanaa

        Escargottia vuolukermassa paistoi
        sittenpä halulla hartaalla maistoi


      • käyttäneet
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        hapankermaa ne ranskalaiset? Kaiva faktat esiin, asia on jonkun verran kinnostava, ihan yleisestikin. Toisaalta suomen kielen virallinen käyttö on hyvin nuori ilmiö.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Moikka rakas

      Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa
      Ikävä
      65
      17083
    2. Mitä tapahtunut

      Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?
      Kankaanpää
      41
      4844
    3. HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa
      Maailman menoa
      300
      2748
    4. Gallup: kaivattusi syntymävuosi

      Minä vuonna kaipaamasi henkilö on syntynyt?
      Ikävä
      147
      2041
    5. Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan

      Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.
      Maailman menoa
      132
      1607
    6. Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?

      Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon
      Maailman menoa
      398
      1534
    7. Missäpäin,,,

      Lapuaa tapettu ihminen viime yönä ? Hurjaa touhua nykymeno täällä...
      Lapua
      17
      1527
    8. Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa

      Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki
      Seinäjoki
      23
      1418
    9. Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä

      Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E
      Ikävä
      10
      1303
    10. mahdollista, että olet ollut iltavuorossa

      Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k
      Ikävä
      11
      1233
    Aihe