Voitteko selittää, miksi ns. ranskankerman nimi on ranskaksi ”crème fraîche” eli tuore (”freesi”) kerma, kun sehän on hapanta, eikä siis siinä mielessä tuoretta kuin meidän ”tavallinen” kermamme? Onko taustalla jokin kielellinen kommervenkki, jonka perusteella ”crème fraîche’iä” voi pitää freesinä, vai mistä on kyse?
Crème fraîche?
”François”
283653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eikos se freesi kräämi ole sentään vähemmän hapanta kuin vaikkapa Bedřich Smetana?
Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...
Wikipedian näkemys ranskankermasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Crème_fraîche
Muistanpa kuulleeni jutun siitä, miten joku oli kertonut olevansa Heinäveden Kermasta. Kuulijat olivat arvelleet, että siinäpäs oli ihminen ollakseen...
Olen muistavinani, että Suomessa puhuttiin joskus sellaisesta ongelmasta kuin voivuoresta. Täälläkö lienee kirnuttu:
http://images.google.com/images?q=kermajärvi
Mitenkähän Haukivuori? Jokohan alkavat alimmaiset hauet hapantua hajuhaitaksi asti?
http://kojk.cz/hudba/vltava.mp3
Yö vltavalla vuorella (säv. Mison Munroskis) löytyy täältä monen muun unehtumattoman meloodian ohella:
http://www.yle.fi/levysto/firs2/nimi.php?Id=Retuper%E4n+Wbk
Siellä on mm. Sinfonia nro 9 uudesta kaarlepyystä. Sen säveltäjä on tuskin Antonín Dvořák.
ajaa takaa sitä, että lievästi hapatettuna kerma maistuu freesimmältä merkityksessä raikkaammalta kuin ihan tavallinen tuore kerma, joka monen suussa saattaa maistua äimältä eli liiankin makealta?
Enpä sitten tiedä ollenkaan mahdollistaako ranskan sanojen merkitys tuollaisenkin tulkinnan.
Esimerkiksi Hagforsin ja Sundelinin ”Ranskalais-suomalaisen koulusanakirjan” kuvaus sanasta ”frais, fraîche” alkaa näin: ”viileä, raikas”. Eiköhän tämä selitä, miksi miedosti hapatettua kermaa kutsutaan tuolla nimellä.
Ranskan nykyisessä oikeinkirjoituksessa tulee muuten kirjoittaa ”fraiche” ilman sirkumfleksia. Viite: ”L’essentiel de la nouvelle orthographe”,
http://www.enseignement.be/@librairie/documents/ressources/D021/nouvorth.pdf
http://www.asikkalanraikas.net/
http://www.friskbris.fi/
"Fraîche " näkee kyllä kirjoitettavan ranskankielisillä sivuilla. En löytänyt yhtään esimerkkiä jossa olisi "fraiche" .
Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).
Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.
Kielet ja niiden kirjoitetut muodot elävät. Jos lienevät ranskan oikeinkirjoitussäännöt muuttuneet ja muuttumassa, niin sama koskee mm. saksaa. Saksassa tulivat runsas vuosi sitten voimaan uudet oikeinkirjoitussäännöt, jotka koskevat mm. ß-kirjaimen käyttöä.
Asiasta lisää vaikkapa täällä:
http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/neuregelung/laute_und_buchstaben.php#Sschreibung
Saksan oikeinkirjoituksen uudistus toteutettiin olennaisesti vuosina 1998 - 2005, ks.
http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/geschichte/seite_1.php
Vuonna 2006 uudistuksen sääntöjä hiukan muutettiin, mutta ß-kirjaimen osalta.
fraîche on edelleen yleisempi...
http://www.theworldwidegourmet.com/cheeses/cream/fraiche.htm
Hyvä että sait myös asiallisia vastauksia.
Valitettavasti puupäävitsimiehet ovat vallanneet taas palstan muka hauskoine juttuineen.
Käytkö täällä vain joka toinen kuukausi marisemassa moraalista närkästystäsi puujalka- ja joka toinen puupäävitsimiehistä vai onko täällä saatu joskus lukea muitakin päästöjäsi?
Ero puujalkavitsin ja puupäävitsin välillä on kuin veteen piirretty viiva. Puujalkavitsi on vielä joten kuten "hauska" vaikka vähän rautalangasta väännetty. Kun vitsi sitten menee mauttomuudenkin puolelle, se muuttuu puupäävitsiksi.
Tälläkin palstalla esiintyy kyllä molempaakin sorttia.
ranskalaisilta. Hapan kerma jota tannoin Suomessakin vain kermaksi nimitettiin on hyvän aikaa tunnettu slaavilaisella nimellään "smetana". Kun ranskalaiset halusivat saman tuotteen markkinoille siihen lisättiin joitain jauhoja (heh-heh) ja lätkäistiin uusi nimi. Kissanhännännostoa koko krään fräässi...
Voilà! Ranskalaiset osaavat nostaa omaa häntäänsä... markkinointivammaiset, alemmuudentuntoiset suomalaiset eivät osaa, ja se näkyy ihan katukuvassakin, vai mitä?
Nimim. "ovela juoni" sekoilee. Ei "hapan kermaa" saati "hapankermaa" ole taannoin "suomessakin vain kermaksi" nimitetty (ellei kyse ollut tavallisesta kermasta, joka oli päässyt vahingossa hapantumaan). Eikä smetana ole sama asia kuin "ranskankerma".
Ja historiattomuutesi on lähinnä huvittava, kun kuvittelet, että ranskalaisten "ranskankerma" eli crème fraîche olisi jotenkin nuorempi ilmiö kuin venäläisten smetana.
Myös käsittämätön ja siis epäonnistunut väännöksesi "krään fräässi" on säälittävä.
Jos kenenkään muun muisti tällä palstalla ulottuu edes 1960-luvullle ja III-kehän ulkopuolelle, tai jos ulottuu peräti II maailmansodan edelliseen aikaan, niin kyllä maaseudun kotitaloudessa 'kermalla' tarkoitettiin nimenomaan smetanaa - suurimmassa osassa maata kerma oli silloin hapanta. Äitelän eli tuoreen kerman nimi oli toinen jos sellaista tuotetta nyt joku sattui tarvitsemaan, esim. reta tai liuhki. Keittokirjassa tietysti luki kirjakieleen virallistettu merkitys, jota ei kotoisista maitotuotteista käytetty. Aikaisemmin tuoretta maitoa ei juuri muuhun käytetty kuin keittojen suurukseksi, jokseenkin kaikki syötävät ja juotavat maitotuotteet olivat hapatettuja - myös kerma. Sitten kun maitoa ruvetiin myymään meijereihin ja ostamaan sieltä valmiit tuotteet alkoi kermankin merkitys muttua hapamesta tuoreeksi, niinhän purkin kyljessä luki.
En sitten millään usko että krääm frääs olisi ranskalaisten vanha keksintö, kun kauppaanhan se tuli Suomessakin vasta 1980-luvulla ja esiteltiin silloin ranskalaisten parikymmentä vuotta aiemmin tekemänä munnelmana xxx:sta. Itsetuntosyistä ranskalaiset eivät kuulema halunneet käyttää happaman kerman siihen astista yleistä kulinaarista nimeä smetana.
Kolmannekseen Länsi-Euroopassa, kuten Ranskassa, ei vanhastaan tunneta nestemäisiä hapanmaitotuotteita, vaan siellä on juotu ja keitetty maitoa ja tehty siitä jos jonkinlaisia juustoja, nehän nyt taas ovat happamia, mutta kiinteitä. Jako juustoja keittelevään ja raakaa maitoa ryystävään länteen ja piimää ja jogurttia jogurtteja itään on ikivanha ja sillä jaolla on ikää varmaan tuhansia vuosia.
ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".
Tai siis oikeammin kirjoitettuna "krem freš"...
On kyllä aika hulppea tuo väite että ranskalaiset olisivat varastaneet smetanan. Kyllä pastöroimaton kerma happanee ihan spontaanisti ja tuota on vain onnistuttu hyödyntämään ja opittu että samaan astiaan (esim kirnuun) laitetusta kermasta tulee aina samalta maistuvaa voita. Todennäköisesti "keksintö" on tapahtunut samanaikaisesti ympäri maailmaa.
Crème française rankaisee Smetanaa
joka syö sitä ja etanaa
Escargottia vuolukermassa paistoi
sittenpä halulla hartaalla maistoi
hapankermaa ne ranskalaiset? Kaiva faktat esiin, asia on jonkun verran kinnostava, ihan yleisestikin. Toisaalta suomen kielen virallinen käyttö on hyvin nuori ilmiö.