Crème fraîche?

”François”

Voitteko selittää, miksi ns. ranskankerman nimi on ranskaksi ”crème fraîche” eli tuore (”freesi”) kerma, kun sehän on hapanta, eikä siis siinä mielessä tuoretta kuin meidän ”tavallinen” kermamme? Onko taustalla jokin kielellinen kommervenkki, jonka perusteella ”crème fraîche’iä” voi pitää freesinä, vai mistä on kyse?

28

3436

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sursill

      Eikos se freesi kräämi ole sentään vähemmän hapanta kuin vaikkapa Bedřich Smetana?

      • minusta

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...


      • Eau d'Foin
        minusta kirjoitti:

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...

        Wikipedian näkemys ranskankermasta:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Crème_fraîche

        Muistanpa kuulleeni jutun siitä, miten joku oli kertonut olevansa Heinäveden Kermasta. Kuulijat olivat arvelleet, että siinäpäs oli ihminen ollakseen...


      • Sursill
        Eau d'Foin kirjoitti:

        Wikipedian näkemys ranskankermasta:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Crème_fraîche

        Muistanpa kuulleeni jutun siitä, miten joku oli kertonut olevansa Heinäveden Kermasta. Kuulijat olivat arvelleet, että siinäpäs oli ihminen ollakseen...

        Olen muistavinani, että Suomessa puhuttiin joskus sellaisesta ongelmasta kuin voivuoresta. Täälläkö lienee kirnuttu:
        http://images.google.com/images?q=kermajärvi

        Mitenkähän Haukivuori? Jokohan alkavat alimmaiset hauet hapantua hajuhaitaksi asti?


      • Má vlast

      • Korvailija
        minusta kirjoitti:

        Smetanan sinfoninen runoelma Moldau (Vltava) on valtavan makee...

        Yö vltavalla vuorella (säv. Mison Munroskis) löytyy täältä monen muun unehtumattoman meloodian ohella:

        http://www.yle.fi/levysto/firs2/nimi.php?Id=Retuper%E4n Wbk

        Siellä on mm. Sinfonia nro 9 uudesta kaarlepyystä. Sen säveltäjä on tuskin Antonín Dvořák.


    • siinä

      ajaa takaa sitä, että lievästi hapatettuna kerma maistuu freesimmältä merkityksessä raikkaammalta kuin ihan tavallinen tuore kerma, joka monen suussa saattaa maistua äimältä eli liiankin makealta?
      Enpä sitten tiedä ollenkaan mahdollistaako ranskan sanojen merkitys tuollaisenkin tulkinnan.

    • Esimerkiksi Hagforsin ja Sundelinin ”Ranskalais-suomalaisen koulusanakirjan” kuvaus sanasta ”frais, fraîche” alkaa näin: ”viileä, raikas”. Eiköhän tämä selitä, miksi miedosti hapatettua kermaa kutsutaan tuolla nimellä.

      Ranskan nykyisessä oikeinkirjoituksessa tulee muuten kirjoittaa ”fraiche” ilman sirkumfleksia. Viite: ”L’essentiel de la nouvelle orthographe”,
      http://www.enseignement.be/@librairie/documents/ressources/D021/nouvorth.pdf

      • Surströmming

      • Kräm frisk

      • hirveän väärin?

        "Fraîche " näkee kyllä kirjoitettavan ranskankielisillä sivuilla. En löytänyt yhtään esimerkkiä jossa olisi "fraiche" .


      • hirveän väärin? kirjoitti:

        "Fraîche " näkee kyllä kirjoitettavan ranskankielisillä sivuilla. En löytänyt yhtään esimerkkiä jossa olisi "fraiche" .

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.


      • Hr. Holzbein
        Yucca kirjoitti:

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.

        Kielet ja niiden kirjoitetut muodot elävät. Jos lienevät ranskan oikeinkirjoitussäännöt muuttuneet ja muuttumassa, niin sama koskee mm. saksaa. Saksassa tulivat runsas vuosi sitten voimaan uudet oikeinkirjoitussäännöt, jotka koskevat mm. ß-kirjaimen käyttöä.

        Asiasta lisää vaikkapa täällä:

        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/neuregelung/laute_und_buchstaben.php#Sschreibung


      • Hr. Holzbein kirjoitti:

        Kielet ja niiden kirjoitetut muodot elävät. Jos lienevät ranskan oikeinkirjoitussäännöt muuttuneet ja muuttumassa, niin sama koskee mm. saksaa. Saksassa tulivat runsas vuosi sitten voimaan uudet oikeinkirjoitussäännöt, jotka koskevat mm. ß-kirjaimen käyttöä.

        Asiasta lisää vaikkapa täällä:

        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/neuregelung/laute_und_buchstaben.php#Sschreibung

        Saksan oikeinkirjoituksen uudistus toteutettiin olennaisesti vuosina 1998 - 2005, ks.
        http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/geschichte/seite_1.php

        Vuonna 2006 uudistuksen sääntöjä hiukan muutettiin, mutta ß-kirjaimen osalta.


      • ortografia
        Yucca kirjoitti:

        Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

        Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.

        fraîche on edelleen yleisempi...


    • puujalkapäät svidduu!

      Hyvä että sait myös asiallisia vastauksia.

      Valitettavasti puupäävitsimiehet ovat vallanneet taas palstan muka hauskoine juttuineen.

      • ...niin mikä?

        Käytkö täällä vain joka toinen kuukausi marisemassa moraalista närkästystäsi puujalka- ja joka toinen puupäävitsimiehistä vai onko täällä saatu joskus lukea muitakin päästöjäsi?


      • Erotuomari#
        ...niin mikä? kirjoitti:

        Käytkö täällä vain joka toinen kuukausi marisemassa moraalista närkästystäsi puujalka- ja joka toinen puupäävitsimiehistä vai onko täällä saatu joskus lukea muitakin päästöjäsi?

        Ero puujalkavitsin ja puupäävitsin välillä on kuin veteen piirretty viiva. Puujalkavitsi on vielä joten kuten "hauska" vaikka vähän rautalangasta väännetty. Kun vitsi sitten menee mauttomuudenkin puolelle, se muuttuu puupäävitsiksi.
        Tälläkin palstalla esiintyy kyllä molempaakin sorttia.


    • ovela juoni

      ranskalaisilta. Hapan kerma jota tannoin Suomessakin vain kermaksi nimitettiin on hyvän aikaa tunnettu slaavilaisella nimellään "smetana". Kun ranskalaiset halusivat saman tuotteen markkinoille siihen lisättiin joitain jauhoja (heh-heh) ja lätkäistiin uusi nimi. Kissanhännännostoa koko krään fräässi...

      • sinulle, ystäväiseni?

        Voilà! Ranskalaiset osaavat nostaa omaa häntäänsä... markkinointivammaiset, alemmuudentuntoiset suomalaiset eivät osaa, ja se näkyy ihan katukuvassakin, vai mitä?


      • Sekoilunvastustaja

        Nimim. "ovela juoni" sekoilee. Ei "hapan kermaa" saati "hapankermaa" ole taannoin "suomessakin vain kermaksi" nimitetty (ellei kyse ollut tavallisesta kermasta, joka oli päässyt vahingossa hapantumaan). Eikä smetana ole sama asia kuin "ranskankerma".

        Ja historiattomuutesi on lähinnä huvittava, kun kuvittelet, että ranskalaisten "ranskankerma" eli crème fraîche olisi jotenkin nuorempi ilmiö kuin venäläisten smetana.

        Myös käsittämätön ja siis epäonnistunut väännöksesi "krään fräässi" on säälittävä.


      • smetanaa se on
        Sekoilunvastustaja kirjoitti:

        Nimim. "ovela juoni" sekoilee. Ei "hapan kermaa" saati "hapankermaa" ole taannoin "suomessakin vain kermaksi" nimitetty (ellei kyse ollut tavallisesta kermasta, joka oli päässyt vahingossa hapantumaan). Eikä smetana ole sama asia kuin "ranskankerma".

        Ja historiattomuutesi on lähinnä huvittava, kun kuvittelet, että ranskalaisten "ranskankerma" eli crème fraîche olisi jotenkin nuorempi ilmiö kuin venäläisten smetana.

        Myös käsittämätön ja siis epäonnistunut väännöksesi "krään fräässi" on säälittävä.

        Jos kenenkään muun muisti tällä palstalla ulottuu edes 1960-luvullle ja III-kehän ulkopuolelle, tai jos ulottuu peräti II maailmansodan edelliseen aikaan, niin kyllä maaseudun kotitaloudessa 'kermalla' tarkoitettiin nimenomaan smetanaa - suurimmassa osassa maata kerma oli silloin hapanta. Äitelän eli tuoreen kerman nimi oli toinen jos sellaista tuotetta nyt joku sattui tarvitsemaan, esim. reta tai liuhki. Keittokirjassa tietysti luki kirjakieleen virallistettu merkitys, jota ei kotoisista maitotuotteista käytetty. Aikaisemmin tuoretta maitoa ei juuri muuhun käytetty kuin keittojen suurukseksi, jokseenkin kaikki syötävät ja juotavat maitotuotteet olivat hapatettuja - myös kerma. Sitten kun maitoa ruvetiin myymään meijereihin ja ostamaan sieltä valmiit tuotteet alkoi kermankin merkitys muttua hapamesta tuoreeksi, niinhän purkin kyljessä luki.

        En sitten millään usko että krääm frääs olisi ranskalaisten vanha keksintö, kun kauppaanhan se tuli Suomessakin vasta 1980-luvulla ja esiteltiin silloin ranskalaisten parikymmentä vuotta aiemmin tekemänä munnelmana xxx:sta. Itsetuntosyistä ranskalaiset eivät kuulema halunneet käyttää happaman kerman siihen astista yleistä kulinaarista nimeä smetana.

        Kolmannekseen Länsi-Euroopassa, kuten Ranskassa, ei vanhastaan tunneta nestemäisiä hapanmaitotuotteita, vaan siellä on juotu ja keitetty maitoa ja tehty siitä jos jonkinlaisia juustoja, nehän nyt taas ovat happamia, mutta kiinteitä. Jako juustoja keittelevään ja raakaa maitoa ryystävään länteen ja piimää ja jogurttia jogurtteja itään on ikivanha ja sillä jaolla on ikää varmaan tuhansia vuosia.


      • ei nyt
        smetanaa se on kirjoitti:

        Jos kenenkään muun muisti tällä palstalla ulottuu edes 1960-luvullle ja III-kehän ulkopuolelle, tai jos ulottuu peräti II maailmansodan edelliseen aikaan, niin kyllä maaseudun kotitaloudessa 'kermalla' tarkoitettiin nimenomaan smetanaa - suurimmassa osassa maata kerma oli silloin hapanta. Äitelän eli tuoreen kerman nimi oli toinen jos sellaista tuotetta nyt joku sattui tarvitsemaan, esim. reta tai liuhki. Keittokirjassa tietysti luki kirjakieleen virallistettu merkitys, jota ei kotoisista maitotuotteista käytetty. Aikaisemmin tuoretta maitoa ei juuri muuhun käytetty kuin keittojen suurukseksi, jokseenkin kaikki syötävät ja juotavat maitotuotteet olivat hapatettuja - myös kerma. Sitten kun maitoa ruvetiin myymään meijereihin ja ostamaan sieltä valmiit tuotteet alkoi kermankin merkitys muttua hapamesta tuoreeksi, niinhän purkin kyljessä luki.

        En sitten millään usko että krääm frääs olisi ranskalaisten vanha keksintö, kun kauppaanhan se tuli Suomessakin vasta 1980-luvulla ja esiteltiin silloin ranskalaisten parikymmentä vuotta aiemmin tekemänä munnelmana xxx:sta. Itsetuntosyistä ranskalaiset eivät kuulema halunneet käyttää happaman kerman siihen astista yleistä kulinaarista nimeä smetana.

        Kolmannekseen Länsi-Euroopassa, kuten Ranskassa, ei vanhastaan tunneta nestemäisiä hapanmaitotuotteita, vaan siellä on juotu ja keitetty maitoa ja tehty siitä jos jonkinlaisia juustoja, nehän nyt taas ovat happamia, mutta kiinteitä. Jako juustoja keittelevään ja raakaa maitoa ryystävään länteen ja piimää ja jogurttia jogurtteja itään on ikivanha ja sillä jaolla on ikää varmaan tuhansia vuosia.

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".


      • Edellinen
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        Tai siis oikeammin kirjoitettuna "krem freš"...


      • Voi on aina voita ja kerma ...
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        On kyllä aika hulppea tuo väite että ranskalaiset olisivat varastaneet smetanan. Kyllä pastöroimaton kerma happanee ihan spontaanisti ja tuota on vain onnistuttu hyödyntämään ja opittu että samaan astiaan (esim kirnuun) laitetusta kermasta tulee aina samalta maistuvaa voita. Todennäköisesti "keksintö" on tapahtunut samanaikaisesti ympäri maailmaa.


      • L'ail
        Voi on aina voita ja kerma ... kirjoitti:

        On kyllä aika hulppea tuo väite että ranskalaiset olisivat varastaneet smetanan. Kyllä pastöroimaton kerma happanee ihan spontaanisti ja tuota on vain onnistuttu hyödyntämään ja opittu että samaan astiaan (esim kirnuun) laitetusta kermasta tulee aina samalta maistuvaa voita. Todennäköisesti "keksintö" on tapahtunut samanaikaisesti ympäri maailmaa.

        Crème française rankaisee Smetanaa
        joka syö sitä ja etanaa

        Escargottia vuolukermassa paistoi
        sittenpä halulla hartaalla maistoi


      • käyttäneet
        ei nyt kirjoitti:

        ollutkaan ensisijaisesti kyse kehä kolmosen ulkopuolisen maatalousyhteiskunnan historiallisesta murrekielisyydestä, vaan enemmänkin virallisemmasta kielenkäytöstä.
        Ja väitteesi, että crème fraîche olisi 1960-luvulla syntynyt ranskalaisten kopio smetanasta, on outo. Ranskassa meikäläinen "normaalikerma" on itse asiassa melkoinen harvinaisuus, he itse käyttävät lähes kaikkeen juuri crème fraîche'iä. Aito ranskalainen "ranskankerma" eli crème fraîche ei ole yhtä hapanta kuin aito smetana.
        Ja mihin perustuu tuo kirjoitustapasi "krääm frääs"? Ymmärrän, että pyrit jonkinlaiseen humoristisuuteen, mutta kuka niin ääntää? Minä sanon "krem fresh".

        hapankermaa ne ranskalaiset? Kaiva faktat esiin, asia on jonkun verran kinnostava, ihan yleisestikin. Toisaalta suomen kielen virallinen käyttö on hyvin nuori ilmiö.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      149
      6459
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      32
      2312
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      187
      2089
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1333
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      82
      1263
    6. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      73
      1067
    7. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      24
      1047
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      25
      987
    9. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      44
      951
    10. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      10
      838
    Aihe