kun läheinen, rakas ihminen hautoo itsemurhaa, muttei hae/ota apua vastaan?kerran sitä itsemurhaa jo oikeesti yrittänytkin.
Rakastan tätä miestä, mutten tiedä mitä tekisin kun en osaa ja voi auttaa.Olen huolissani hänestä, toisaalta olen vihainen.Kamalan vihainen siitä, että pitää minua ja muita läheisiä jatkuvassa huolessa.Jos en rakastaisi, asia olisi helppo.Unohtaisin ja häipyisin kokonaan.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta?Miten itse selviää syyllisyydestä ja vääränlaisesta vastuuntunteesta? Tiedän kyllä etten voi häntä auttaa jos ei halua hakea apua enkä voi pit'
toista hengissä.
Rakastan tätä miestä, mutten tiedä mitä tekisin kun en osaa ja voi auttaa.Olen huolissani hänestä, toisaalta olen vihainen.Kamalan vihainen siitä, että pitää minua ja muita läheisiä jatkuvassa huolessa.Jos en rakastaisi, asia olisi helppo.Unohtaisin ja häipyisin kokonaan.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta?Miten itse selviää syyllisyydestä ja vääränlaisesta vastuuntunteesta? Tiedän kyllä etten voi häntä auttaa jos ei halua hakea apua enkä voi pit'
toista hengissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kieltämättä tilanne on vaikea tuollaisessa tapauksessa. Kerronpa oman tapaukseni. Erosimme ja mieheni lähetteli ihme viestejä. Viesteistä sai sellaisen käsityksen, että voisi tehdä itselleen jotakin. Luin viestejä aamulla ja menin tosi peloissani katsomaan, että mikä on tilanne. Minulla oli silloin hänen asuntonsa avaimet, koska omistimme sen yhdessä. Yritin soittaa hänelle, ei vastannut, eikä myöskään tullut aukaisemaan ovea. Tosi peloissani päätin kuitenkin mennä sisälle. Siellä näin miehen sängyssä nukkumassa humalaansa. Aloin itkemään, koska olin ollut niin peloissani. Tämän tapauksen jälkeen mitkään hänen itsariin viittaavat viestit tai puheet eivät ole minua hätkäyttäneet. Olen hänelle itselleen sanonut, että hän on todella itsekäs, jos oikeasti tekee jotakin. Eli toista ihmistä ei voi pakottaa hakemaan apua. Ja mielestäni ystävä tai rakastettu ei ole vastuussa missään mielessä toisen henkilön tekemisistä. Ei sinun mielestäni tarvitse tuntea syyllisyyttä.