Kerron miehelle "asian" jossa olen oikeassa.Mies kertoo, että asia on toisin.Minä naisena en sitä usko vaan väitän edelleen olevani oikeassa.Mies kaivaa todisteet väittämän todenperäisyydestä ja nainen vieläkin väittää olevansa oikeassa.Mies etsii lisää todisteita osoittaakseen naisen olevan väärässä ja siinä vaiheessa nainen huomaa olevansa väärässä, mutta ei sitä myönnä ja sen seurauksena vaihtaa puheenaihetta ja alkuperäinen puheenaihe/väittämä unohdetaan lopulliseesti, KOSKA nainen oli väärässä siksi sitä ei enää muistella eikä siitä saa puhua.
En ole koskaan väärässä olenhan nainen
Nenian
16817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
käytöksen olevan yleistä miespuolisislla olioilla. Ehkä kokemuksemme ovat yksipuolisia?
***
Eli siinä vaiheessa, kun nainen toteaa olevan väärässä mitä tietenkään ei myönnä hän alkaa kertoa miehelleen mitä tämä itse oli tehnyt joskus vuosia sitten ja plä plä plääää.Eli ei koskaan myönnetä omaa virhettä vaan aina etsitään toisista sitä vikaa ja syypäätä.
...semmoiset. Henkilökohtaisesti en (enää) sideä moista kummaltakaan sukupuolelta, ääliö on ääliö vaikka millainen värkki olisi kinttujen välissä.
Miksi juuri naiset? Eikö miesten vastaava käytös ärsytä lainkaan?
***
Kun mies on oikeassa ja nainen väärässä, nainen leimaa miehen katkeraksi tai hänen ajatteluaan sanotaan liian mustavalkoiseksi. Kun mies ei myönny, häntä sanotaan jankuttajaksi.
Kuka kasvattaa naiset tällaisiksi? Mielestäni koulu ei sitä tee ja kai monet vanhemmatkin yrittävät kasvattaa lapsiaan arvostamaan rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Silti monilla naisilla on sellainen käsitys, että oikeassa oleminen on sukupuoleen sidottu seikka.
Mielestäni vastuussa asiasta on feministien hallussa oleva media. Lehdet ja televisio viestittävät naisille, että naiset eivät ole samalla tavalla vastuussa sanoistaan ja teoistaan kuin miehet. Nainen kuvataan aina uhrina ja naista pitää aina ymmärtää. Jos miehellä ja naisella on ongelma, se on aina miehen syytä.
Älykkäät ja rehelliset naiset eivät usko sitä, mitä heille syötetään, he ymmärtävät olevansa vastuussa siinä missä miehetkin. Useimmat naiset kuitenkin uskovat kaiken ja kuvittelevat, että heidän halunsa ovat puhtaampia ja aidompia kuin miesten halut. Roskalehti sanoo niin, samoin joutokanavalta tuleva televisio-ohjelma. Oikeuslaitos sanoo samaa ja huoltajuuskiistatkin kääntyvät yleensä naisten eduksi. Kun tarpeeksi monesta suunnasta tulee samanlaista viestiä, keskivertonaisen päähän iskostuu ajatus: "Olen oikeassa pillun oikeutuksella".
Kaksi niin erilaista otusta kuin mies ja nainen eivät voi nähdä samaa asiaa samalla tavalla. Yleensä miehen perustelut ovat rationaalisia ja naisen enemmän tunteet huomioonottavia. Lisäksi naiset ovat herkkäuskoisempia. Käytännön elämässä tämä erilaisuus tuottaa työnjaon. Mies saa päättää "miestenasiat" ja nainen "naistenasiat". Se juuri tuottaa eniten riitoja kun ollaan erimieltä kumpaan ryhmään jokin päätös kuuluu.
Tässä teille oikein rökäleyleistys, joka saa monet älähtämään. Naiset ovat keskimäärin emotionaalisesti ja sosiaalisesti älykkäämpiä (siis nimenomaan yhdistelmänä, täysin asiallisissa tilanteissa miehet voivat olla sosiaalisesti älykkäämpiä). Tämän seurauksena naiset osoittaessaan väittelykumppanin olevan väärässä tekevät samalla jonkin eleen (sanan, ilmeen, äänenpainon), joka on myönnytys vastapuolta kohtaan ja joka vähentää sitä nöyryytystä jonka väärässä oleminen meissä jokaisessa aiheuttaa. Miehet eivät tee tätä, vaan viimeiseen asti revittelevät voitollaan välittämättä vastapuolen kirvelevistä tunteista.
Eli siis: miehen ja naisen väitellessä miehen on usein helpompi olla väärässä ilman nöyryytystä, sen sijaan tätä mahdollisuutta harvoin nainen saa (tai näin hän asian kokee, mies sen sijaan ei välttämättä liitä väittelyyn minkäänlaista tunnelatausta).
Toinen yleistys: naisia pidetään keskimäärin tyhmempinä kuin miehiä, ja valitettavasti tämä stereotypia näkyy myös monissa parisuhteissa. Siksi naiset pelkäävät viimeiseen asti virheitä tai oman fiksuutensa rajallisuuden todistamista (ja tekevät samalla epähuomiossa itsestään idiootin).
yritetään kääntää asioita päinvastaisiksi :)
Miehen sana on laki - miehen mielestä.
Voi hellan lettas sentään... Miksihän mies kaivaa oikein innolla todistaakseen, että nainen on väärässä? Miksi miehelle on niin kauhean tärkeää olla oikeassa ja nimenomaan todistaa se? Eikä riitä, että itse tietää asian oikean laidan vaikka nainen väittäisikin muuta?
Naisen pitää olla oikeassa jos on väärässä???
Jos joku on mielestään oikeassa niin hän on. Jos taas mies tietää olevansa oikeassa ja nainen väärässä, eikä riitä, että itse tietää. Ainakin miehelle, jolla itsetunto on kohdallaan riittää.
Koska nainen ei myönnä olevansa väärässä niin se on pakko todistaa.
Urpojen ihmisten kanssa liikut jos noin asian koet. Kyllä fiksu ihminen myöntää olleensa väärässä jos on ollut.
Ite tiedän kyllä ihan yhtälailla (jollen enemmän) miehiä, joilla on vaikeuksia myöntää virheensä.
Koska myönnän kirjoitusvirheet ym. se ei mulle tuskaa tuota. Minulla internet ei ole mikään pyhä paikka, jossa pyrin täydellisyyteen kirjoitusasussa.
Toisille ihmisten nälviminen kirjoitusasusta ym muusta tuo jonkinlaista nautintoa tai ainakin niin voisi päätellä, kun sitä niin ruhtinaallisesti täällä "netissä" toitotetaan.
Se, miksi joidenkin on vaikea hyväksyä toista näkökulmaa johonkin asiaan saattaa johtua hänen kognitiivisista kyvyistään. Varhaisnuoruudessa kehittyvä formaali ajattelu, joka tarkoittaa, että yksilö pystyy ylittämään konkreettisen aineksen ja ajattelemaan abstraktisti sekä muodostamaan omia teorioita. Formaaliin ajatteluun liittyy myös tapa ajatella, että jokaisella asialla on loogisesti pääteltävissä oleva absoluuttinen kyllä/ei totuus.
Seuraava ajattelun kehittymisen vaihe on postformaalin ajattelun kehittymisen vaihe. Postformaaliin ajatteluun liittyy kyky ymmärtää, että asioita voi katsoa monesta eri näkökulmasta. Kahta eri yhteensopimatonta ajattelutapaa ei hylätä vaan niistä muodostetaan korkeampia yhdistelmiä. Tämä ajatelun taso saavutetaan yleensä aikuisuudessa, tosin, kaikille sitä ei kehity.
Toisaalta kyse saattaa olla myös yksilön ylpeydestä, mutta se näkyy sitten myös kaikissa muissa tämän toimissa.
(Anteeksi todella epäselvästä tekstistä, tuli hiukan kiire kun kouluunkin pitäisi lähteä :P)
"Kahta eri yhteensopimatonta ajattelutapaa ei hylätä vaan niistä muodostetaan korkeampia yhdistelmiä."
Miten yhteensopimattomista ajattelutavoista voi muodostaa yhdistelmän?
No voi itku ja parku. On se kamalaa kun ei elämässä pärjää.