Mitä markkina-arvoteoriassa tapahtuu, kun otaksuman mukaan matalamman markkina-arvon omaava yksilö ei kelpuutaKAAN korkeamman markkina-arvon omaavaa yksilöä? Pitäisikö teorian mukaan kelpuuttaminen tapahtua automaattisesti? Vai onko dumppaaja aina automaattisesti yläpuolella?
Markkina-arvo-osaajille...
Äm Aa Tee
9444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
lienee voimaton selittämään yksittäisten kaheleiden käytöstä.
minkä ihmeen takia kenenkään tulisi kelpuuttaa yhtään ketään?
teoriat perustuvat yleensä rationaaliseen käyttäytymiseen.
teorioiden avulla pyritään hallitsemaan kaikkien käyttäytymistä?
niiden avulla voidaan korkeintaan pyrkiä selittämään yleisesti ihmisten käyttäytymistä ja teoreettisten mallien avulla ennustamaan yleisesti ihmisten käyttäytymistä (ei mikään teoria kuitenkaan selitä tai voi ennustaa jokaisen yksilön kaikkea käyttäytymistä).
Esim.
Tulos on hyvä jos miljoonasta ihmisestä 90% käyttäytyy odotetusti, olkoonkin että silloinkaan 100.000 ihmistä ei käyttäydy odotetusti.
Kaikkia ei voi ikinä miellyttää, sillä ihmiset ovat erilaisia eri arvoineen ja ajattelevat itsenäisesti sekä saattavat käyttäytyä järjenvastaisestikin. Demokratiat perustuvat enemmistön päätöksiin. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Ei autojakaan voida valmistaa kohtuuhintaan jokaiselle erilaista, vaan myydään useaa tyydyttäviä malleja.
elämä maapallolla loppuisi? Tosin mitäpä merkitystä silläkään on, joten lähdetään siitä, että esim. onnellisuuteen pyrkivän ihmisen on viisasta kelpuuttaa itselleen kumppani, jonka kanssa on onnellisempi kuin toisen kumppanin kanssa tai ilman kumppania.
ajatusta, jossa ihmisillä ei olisi OIKEUTTA antaa kenelle tahansa pakkeja missä tahansa tilanteessa ja millä tahansa (teko)syyllä.
Niin.
Se on vain teoria, joka ei muutu, vaikka jossain yksittäisessä tapauksessa tapahtuisikin toisin. Siksi toisekseen, se markkina-arvo on subjektiivinen juttu, eli se joka dumppaa, pitää itseään yleensä ytm:nä tai ytn:nä, oli todellisuus sitten mitä tahansa.
Mat ei ole mikään kaikenteoria. Se selittää yleisiä pariutumislainalaisuuksia silti ihan hyvin. Esimerkiksi käsitteiden YTM tai ATM sisältö vastaa lähes kaikkien havaintoja arkielämästä, tiedetään mistä puhutaan. :)
Pariutumisvalinnat noudattavat yleisellä tasolla tällaisia kaavoja, vaikkei niistä ole kaikkea ennustamaan.
Mat ei kerro vaikkapa sitä, miksi Hannele on onnellinen Pertin kanssa, ja onneton Yrjön kanssa, vaikka Pertti ja Yrjö vastaisivat kaikkien mielestä toistensa mat-tasoa.
Ylipäänsä melko samantasoisia ihmisiä on paljon, toisten seurassa voi silti viihtyä paremmin kuin toisten.