Tässä on joku noheva hesari-jäbä listannut kymmenen suomalaisen urheilun synkintä hetkeä. Hirveää luettavaa:
1. Lahden dopingskandaali 2001. Ei tällaista ollut kukaan voinut kuvitella, lokaan vedettiin kaikki pyhä rakastetusta hiihtourheilusta Lapin maakuntaan. Tahallaan katkotut sauvat, tankeroenglantia sönkännyt (ja parhaansa yrittänyt) Paavo M. Petäjä mustien verhojen edessä, huoltoasemalle unohtunut lääkelaukku – tervetuloa pimeimpään itäblokkiin EU-Suomen huikaisevan kirkkaassa maaliskuussa. Ainoana lohtuna oli tapahtumaketjun absurdius ja tragikoomisuus. Rehdistä lapinmiehestä ja muista ”lahtismeista” tuli yhteistä kansanperinnettä. Kari-Pekka Kyrö alkoi saada myyttistä mainetta kuin kieltolain aikaiset pirtukuninkaat ikään.
Ennustettiin, että Suomen maastohiihdon uuteen nousuun menisi ainakin vuosikymmen, mutta runsas puolikas onneksi riitti.
2. Suomen oma maali täpötäydellä olympiastadionilla jalkapallon MM-karsintaottelussa Unkaria vastaan 1997. Suomi johtaa 1-0, voitto veisi meidät ensimmäistä kertaa jatkokarsintaan, vain yhden kaksoisottelun päähän maailman seuratuimmasta urheilutapahtumasta. Erotuomarin antamaa lisäaikaa on pelattu jo minuuttikaupalla, ja pallo kimpoaa Unkarin pelaajasta vieraiden päätyrajan yli. Erotuomari näkee tilanteen väärin ja antaa maalipotkun. Seuranneesta hyökkäyksestä Unkari saa kulmapotkun. Paniikissa olevat suomalaiset söhläävät kulman neljän oman pelaajan kautta maaliinsa. Antero Mertaranta selostaa: ”hirveältä näyttää, ja voi luoja, voi luoja paratkoon…”
3. Kaikkien Ruotsi-romahdusten äiti jääkiekon MM-kisoissa Moskovassa 1986. Voitto länsinaapurista ylemmän jatkosarjan ottelussa olisi tiennyt kaikkien aikojen ensimmäistä arvokisamitalia. Viimeiselle minuutille tultaessa Suomi johtaa 4-2. Ajassa 59:19 Ruotsin Anders ”Masken” Carlsson kaventaa. Suomi voittaa maalin jälkeisen aloituksen, suomalaispakki nakkaa paniikissa päämäärättömän kiekon kohti keskialuetta. Se osuu Carlssonin polveen, ruotsalainen kimpoaa kiekon perässä läpiajoon ja tasoittaa. Pohja myöhempien aikojen Ruotsi-kompleksille on lopullisesti valettu.
4. Juha Mieto häviää 15 kilometrin hiihdon olympiakullan yhdellä sadasosasekunnilla Lake Placidissa 1980, Ruotsin Thomas Wassbergille tietenkin. Itsekin tapahtuneesta järkyttynyt Wassberg tarjoutuu jakamaan kullan Miedon kanssa, mutta Mietaa kieltäytyy. Hän ei koskaan voittanut henkilökohtaista olympiakultaa. Lake Placidin tapahtumien jälkeen sadasosasekuntien mittaamisesta luovutaan yhtenä perusteena se, että pelkkien laitteiston epätarkkuuksien takia mittausvirhe saattoi olla useita sadasosia.
5. Paavo Nurmen julistaminen ammattilaiseksi ennen vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisia. Maailmanhistorian ylivoimaisin yleisurheilija kaadettiin kabineteissa, kun hänelle ei kilpakentillä haastajaa löytynyt. Tapahtuneesta katkeroitunut Nurmi heitti pian hyvästit urheilulle ja ryhtyi liikemieheksi. Pahat kielet kertoivat kateellisten ruotsalaisten vakoilleen Nurmen palkintorahoja ja kannelleen niistä kisajärjestäjille.
6. Martti Vainion dopingkäry LA:n seuraavissa kisoissa 52 vuotta myöhemmin eli 1984. Vainio oli suomalaisen miehen ja kestävyysjuoksijan prototyyppi, vähän juntahtava reilu puurtaja joka ei kirissä pärjännyt. Pieni italialainen paineli takasuoralla ohi 10 000 metrillä, mutta hieno hopea tuli. Kunnes käry kävi. Kisojen hieno suomalaismenestys jäi dopingin varjoon.
Suomalaiset urheilujohtajat ottivat käyttöön myöhemmiltä ajoilta tutun väistelyn ja vastuunpakoilun doktriinin. Urheiluliiton valmennuspäällikkö Antti Lanamäki joutui lopulta eroamaan, Suomen olympiakomitean nokkamiehet Carl-Olaf Homén ja Matti Ahde eivät omien sanojensa mukaan tienneet mistään mitään. Näytelmän roistoksi nimettiin lopulta piikittelevä talonmies Alpo Nyrönen.
7. Suomen romahdus Ruotsille omissa jääkiekon MM-kisoissaan 2003. Suomi johtaa tähtiä vilisevällä joukkueellaan ottelua jo 5-1. Ruotsin tähdet ovat kuitenkin sen verran kovempia jätkiä, että voittavat matsin 6-5. Spekulaation varaa jää lähinnä siitä, jäätyivätkö Suomella pahemmin pelaajat vai valmennusjohto. Kaikkien aikojen kiekkonöyryytys voisi olla listalla korkeammallakin sijalla, mutta kun tuohon oli vuosikymmenten mittaan jo niin totuttu. Lisäksi aiemmat mitalit ja se vuoden 1995 kultakin olivat parantaneet pahimmat traumat.
8. Lahden Kuusysin tappio Steua Bukarestille jalkapallon Euroopan cupin puolivälierissä 1986 yhteismaalein 0-1. Olympiastadionin katsomot ovat täynnä suuria lumikasoja ja ihmisiä maaliskuun maagisessa illassa. Ensimmäinen osaottelu Romaniassa oli päättynyt 0-0. Voitolla Kuusysi etenisi neljän parhaan joukkoon maailman arvostetuimmassa seurajoukkuekilpailussa.
Romanialaiset tekevät lopussa voittomaalin ja voittavat lopulta koko cupin. Kysymys jää leijumaan pakkasilmaan: Jos Kuusysi olisi onnistunut parissa aiemmassa maalipaikassaan edes kerran, olisiko suomalainen amatöörijoukkue voinut päästä nostamaan legendaarista pokaalia?
9. Stig Wetzellin kiistanalainen doping-käry jääkiekon MM-kisoissa Helsingissä 1974. Vaikka Wetzellin toinen näyte (nykyinen termi B-näyte) oli negatiivinen, tuomitaan Wetzell efedriinin käytöstä. Samalla Suomen upea Tshekkoslovakia-voitto käännetään 0-5 tappioksi. Mikäli tulos olisi pysynyt ennallaan olisi Suomi voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisamitalinsa.
Suomikiekon kummisetä Kalervo Kummola on vielä hiljattain vakuuttanut Wetzellin syyttömyyttä.
10. Matti Nykänen 1980-luvun jälkipuoliskolta tähän päivään. Rakastetuimman mäkihyppysankarimme (ja lajin suvereenin valtiaan) tuskallinen vajoaminen valtakunnanpelleksi, vaimonhakkaajaksi ja julkijuopoksi kuuluisi tavallaan listan ykköseksi. Yhden ihmisen tuskallinen vivisektio julkisuuden valokeilassa on lopulta isompi asia kuin yksikään takaisku kilpakentillä. Lukemattomat urheilutähtemme ovat joutuneet nielemään tappionsa, Matti taas ei ole kyennyt käsittelemään menestystään. Alamäkeä ovat parhaansa mukaan vauhdittaneet erilaiset hämärämanagerit ja eräät aikakauslehdet.
Jätin tarkoituksellisesti listalta tragedioista suurimmat, eli kuolemaan johtaneet urheiluturmat. Niiden listaaminen järjestykseen olisi mautonta.
1. Lahden dopingskandaali 2001. Ei tällaista ollut kukaan voinut kuvitella, lokaan vedettiin kaikki pyhä rakastetusta hiihtourheilusta Lapin maakuntaan. Tahallaan katkotut sauvat, tankeroenglantia sönkännyt (ja parhaansa yrittänyt) Paavo M. Petäjä mustien verhojen edessä, huoltoasemalle unohtunut lääkelaukku – tervetuloa pimeimpään itäblokkiin EU-Suomen huikaisevan kirkkaassa maaliskuussa. Ainoana lohtuna oli tapahtumaketjun absurdius ja tragikoomisuus. Rehdistä lapinmiehestä ja muista ”lahtismeista” tuli yhteistä kansanperinnettä. Kari-Pekka Kyrö alkoi saada myyttistä mainetta kuin kieltolain aikaiset pirtukuninkaat ikään.
Ennustettiin, että Suomen maastohiihdon uuteen nousuun menisi ainakin vuosikymmen, mutta runsas puolikas onneksi riitti.
2. Suomen oma maali täpötäydellä olympiastadionilla jalkapallon MM-karsintaottelussa Unkaria vastaan 1997. Suomi johtaa 1-0, voitto veisi meidät ensimmäistä kertaa jatkokarsintaan, vain yhden kaksoisottelun päähän maailman seuratuimmasta urheilutapahtumasta. Erotuomarin antamaa lisäaikaa on pelattu jo minuuttikaupalla, ja pallo kimpoaa Unkarin pelaajasta vieraiden päätyrajan yli. Erotuomari näkee tilanteen väärin ja antaa maalipotkun. Seuranneesta hyökkäyksestä Unkari saa kulmapotkun. Paniikissa olevat suomalaiset söhläävät kulman neljän oman pelaajan kautta maaliinsa. Antero Mertaranta selostaa: ”hirveältä näyttää, ja voi luoja, voi luoja paratkoon…”
3. Kaikkien Ruotsi-romahdusten äiti jääkiekon MM-kisoissa Moskovassa 1986. Voitto länsinaapurista ylemmän jatkosarjan ottelussa olisi tiennyt kaikkien aikojen ensimmäistä arvokisamitalia. Viimeiselle minuutille tultaessa Suomi johtaa 4-2. Ajassa 59:19 Ruotsin Anders ”Masken” Carlsson kaventaa. Suomi voittaa maalin jälkeisen aloituksen, suomalaispakki nakkaa paniikissa päämäärättömän kiekon kohti keskialuetta. Se osuu Carlssonin polveen, ruotsalainen kimpoaa kiekon perässä läpiajoon ja tasoittaa. Pohja myöhempien aikojen Ruotsi-kompleksille on lopullisesti valettu.
4. Juha Mieto häviää 15 kilometrin hiihdon olympiakullan yhdellä sadasosasekunnilla Lake Placidissa 1980, Ruotsin Thomas Wassbergille tietenkin. Itsekin tapahtuneesta järkyttynyt Wassberg tarjoutuu jakamaan kullan Miedon kanssa, mutta Mietaa kieltäytyy. Hän ei koskaan voittanut henkilökohtaista olympiakultaa. Lake Placidin tapahtumien jälkeen sadasosasekuntien mittaamisesta luovutaan yhtenä perusteena se, että pelkkien laitteiston epätarkkuuksien takia mittausvirhe saattoi olla useita sadasosia.
5. Paavo Nurmen julistaminen ammattilaiseksi ennen vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisia. Maailmanhistorian ylivoimaisin yleisurheilija kaadettiin kabineteissa, kun hänelle ei kilpakentillä haastajaa löytynyt. Tapahtuneesta katkeroitunut Nurmi heitti pian hyvästit urheilulle ja ryhtyi liikemieheksi. Pahat kielet kertoivat kateellisten ruotsalaisten vakoilleen Nurmen palkintorahoja ja kannelleen niistä kisajärjestäjille.
6. Martti Vainion dopingkäry LA:n seuraavissa kisoissa 52 vuotta myöhemmin eli 1984. Vainio oli suomalaisen miehen ja kestävyysjuoksijan prototyyppi, vähän juntahtava reilu puurtaja joka ei kirissä pärjännyt. Pieni italialainen paineli takasuoralla ohi 10 000 metrillä, mutta hieno hopea tuli. Kunnes käry kävi. Kisojen hieno suomalaismenestys jäi dopingin varjoon.
Suomalaiset urheilujohtajat ottivat käyttöön myöhemmiltä ajoilta tutun väistelyn ja vastuunpakoilun doktriinin. Urheiluliiton valmennuspäällikkö Antti Lanamäki joutui lopulta eroamaan, Suomen olympiakomitean nokkamiehet Carl-Olaf Homén ja Matti Ahde eivät omien sanojensa mukaan tienneet mistään mitään. Näytelmän roistoksi nimettiin lopulta piikittelevä talonmies Alpo Nyrönen.
7. Suomen romahdus Ruotsille omissa jääkiekon MM-kisoissaan 2003. Suomi johtaa tähtiä vilisevällä joukkueellaan ottelua jo 5-1. Ruotsin tähdet ovat kuitenkin sen verran kovempia jätkiä, että voittavat matsin 6-5. Spekulaation varaa jää lähinnä siitä, jäätyivätkö Suomella pahemmin pelaajat vai valmennusjohto. Kaikkien aikojen kiekkonöyryytys voisi olla listalla korkeammallakin sijalla, mutta kun tuohon oli vuosikymmenten mittaan jo niin totuttu. Lisäksi aiemmat mitalit ja se vuoden 1995 kultakin olivat parantaneet pahimmat traumat.
8. Lahden Kuusysin tappio Steua Bukarestille jalkapallon Euroopan cupin puolivälierissä 1986 yhteismaalein 0-1. Olympiastadionin katsomot ovat täynnä suuria lumikasoja ja ihmisiä maaliskuun maagisessa illassa. Ensimmäinen osaottelu Romaniassa oli päättynyt 0-0. Voitolla Kuusysi etenisi neljän parhaan joukkoon maailman arvostetuimmassa seurajoukkuekilpailussa.
Romanialaiset tekevät lopussa voittomaalin ja voittavat lopulta koko cupin. Kysymys jää leijumaan pakkasilmaan: Jos Kuusysi olisi onnistunut parissa aiemmassa maalipaikassaan edes kerran, olisiko suomalainen amatöörijoukkue voinut päästä nostamaan legendaarista pokaalia?
9. Stig Wetzellin kiistanalainen doping-käry jääkiekon MM-kisoissa Helsingissä 1974. Vaikka Wetzellin toinen näyte (nykyinen termi B-näyte) oli negatiivinen, tuomitaan Wetzell efedriinin käytöstä. Samalla Suomen upea Tshekkoslovakia-voitto käännetään 0-5 tappioksi. Mikäli tulos olisi pysynyt ennallaan olisi Suomi voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisamitalinsa.
Suomikiekon kummisetä Kalervo Kummola on vielä hiljattain vakuuttanut Wetzellin syyttömyyttä.
10. Matti Nykänen 1980-luvun jälkipuoliskolta tähän päivään. Rakastetuimman mäkihyppysankarimme (ja lajin suvereenin valtiaan) tuskallinen vajoaminen valtakunnanpelleksi, vaimonhakkaajaksi ja julkijuopoksi kuuluisi tavallaan listan ykköseksi. Yhden ihmisen tuskallinen vivisektio julkisuuden valokeilassa on lopulta isompi asia kuin yksikään takaisku kilpakentillä. Lukemattomat urheilutähtemme ovat joutuneet nielemään tappionsa, Matti taas ei ole kyennyt käsittelemään menestystään. Alamäkeä ovat parhaansa mukaan vauhdittaneet erilaiset hämärämanagerit ja eräät aikakauslehdet.
Jätin tarkoituksellisesti listalta tragedioista suurimmat, eli kuolemaan johtaneet urheiluturmat. Niiden listaaminen järjestykseen olisi mautonta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.