Itse yritin elää persoonaallisuus häiriöisen narsistin kanssa, ja hän repi luottamukseni naisiin täysin. Hän ei pettänyt ( tietääkseni) , mutta käytti aika ajoin häikäilemättömästi hyväkseen. Kaikki muut kuin minä ( ystävät ja ystävän ystävätkin) oli hänelle tärkeämpiä, jos hän lupasi tulla vaikkapa Tiistaina, siihen ei todellakaan voinut luottaa tuliko hän. Asuimme eri kaupungeissa. Hän jätti minut jo kerran, mutta itkien huuti sitten jonkun ajan päästä minua avukseen, kun oli elämänsä pistänyt täysin sekaisin. No, minä menin...kyllä minä kerran katson asioiuta sormien lävitse, mutta toista kertaa. Ja luulin että kun hän sitten vannoi rakkautta ja että olin ainoa ihminen joka hänet voi rauhoittaa , ja uskoin että hän nyt sitten sitä tarkoittaa. E-hei...sama kaavaa taitaa toistua, hän jätti jonkun ajan kuluttua kun minä kuulemma olin niin vaikea ihminen. Niin, olen nyt selvinnyt hänestä yli, ja en todellakaan aioi palata enää siihen hullun myllyyn , jossa joutuu anatamaan kaikkensa, mutta ei saa itse mitään vastavuoroisesti. Kaikkea hyvää hänelle, ja toivon että hän löytäisi ensin itsensä ennen kuin yrittää etsiä muita. Jep.
Empatian omaava mies...
Empatian omaava mies...
Vastaukset 17
Vanhimmat
ainoan oikean ratkaisun, minä olin aikanaan aivan samankaltaisessa tilanteessa paitsi että minua hän petti. Valehtelu ja hyväksikäyttö oli jokapäiväinen ohjelma, kun laittoi hanttiin niin se oli hyökkäys häntä vastaan jne. Nyt vaikkakin vaikeimman kautta olen hänestä päässyt eroon, nautin elämästäni täysin siemauksin, nyt saan vastarakkautta ja minuakin kunnioitetaan aivan kuten minäkin toista. Tuollaisen ihmisen kanssa ei kukaan ns. tervejärkinen pysty kauaa olemaan, niinpä heidän tapoihinsa kuuluu vaihtaa kumppania usein. Nostan sinulle hattua kun älysit tilanteen etkä antanut hänen pilata omaa elämääsi tuon enempää, omansa he pilaavat joka tapauksessa.
ei kelpaa naisena ja oikkujensa kanssa?
olen joskus ehdottanut samma naisten mollaajille.
Tuskin se elo miehen kanssa sen helpompaa on, valheita ja petoksia siitäkin maailmasta löytyy
Valheita niin paljon että suorastaan hämmästyttää että uskooko hän itse niihin, kyllä uskoo. Heti jos on eri mieltä jostain asiasta niin on syyttävä ja tuomitseva jne. Been there, done that, got the t-shirt.
Pahemmaksi se menee eron yhteydessä, silloin vasta saa kuulla miten paska, säälittävä, ruma jne olet, iskee niin järjetön viha niskaan että välillä miettii miten tuommoinen saa olla edes vapaalla jalalla.
Tunnistan noita oireita ja niitä on ziljoona lisääkin, pidän itseäni kohtuullisen henkisesti tasapainoisena ihmisenä muttä tämä nainen sai minut melkeen hulluuden partaalle, ei mitään logiikkaa, järkeä missään sen sanoissa tai tekemisissä, kaikki oli ihan helvetin ristiriidassa sen omien sanojensa kanssa eikä mitään tarvinnut ikinä perustella.
Kehui vielä sillä miten se manipuloi kaikkia ihmisiä.. Huoh .. Onneksi tuo on ohi.
häntä manaa,missä lähimmät ja rakkaimmat ystäväsi ovat?Ovatko kaikki ihmiset tuosta tyypistä samaa mieltä,teillä ei vain sujunut...
Lupasin joskus aikoinaan naiselle että minä en kerro hänen ongelmistaan jne. muille enkä ole sitä myöskään tehnyt kellekkään joka ei asioista ole ollut jo tietoinen. Ne jotka tuntee hänet, ollaan kaikki samaa mieltä että sairashan se tyttö on, eikä ole vain meidän mielipide vaan hänellä on ihan oikeasti puhelinluettelon paksuinen sairaskertomus josta yli puolet näitä henkisiä sairauksia. Ollut viimeisen vuoden aikana kaksi kertaa suljetulla jne.
Ne jotka eivät häntä tunteneet, olen vain todennut että "me emme sopineet yhteen eikä asia ole sen kummallisempi", eikä kukaan ole siitä sen enempää udellut.
Minä puolestani laitoin itseni täysin likoon. Koska elämäni oli siinä vaiheessa ettei minulla ollut menetettävää enkä käsittänyt rakkaudekseni luulemani ihmisen käytöstä, halusin selvittää sen täysin. Joo homma karkasi käsistä ihan pelleilyn puolellekin ja yritin paeta tilanteesta monta kertaa.
Huomasin kuitenkin olevani täydellisessä ansassa enkä voinut jatkaa enää ilman selityksiä. Tein kaikkeni jotta asia ei paisuisi muiden ihmisten käsiin mutta pian huomasin että rakas narsistini oli sen jo tehnyt. En voinut uskoa todeksi. Hän toimi selkäni takana, minä olin hänelle jonkinlainen kohde.
Hajotin itseni hänen takiaan ja seuraavaksi halusinkin nähdä että mitä keinoja hän käyttää tuhotakseen minua. Yleisömme kasvoi ja sain osakseni rajua pilkkaa ja häiriköintiä myös tuntemattomilta ihmisiltä niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Aloin rakastaa yleisön lisääntymistä sillä tiesin sen olevan myös minun yleisöni kun minä muutuin narsistiksi ja aloin maksaa velkaani takaisin.
Luovuin empatiasta, narsistina on helpompi maksaa potut pottuina ja vähän ylikin.
Siitä olen iloinen että en missään vaiheessa luopunut empatiasta, ymmärsin vain että en koskaan ollutkaan ihanan nuoren naisen kanssa vaan kaikki oli illuusiota.
Sen verran ehdin tulla ajoissa vainoharhaiseksi kun jutut alkoi olemaan niin käsittämättömiä että minulla on kaikki tarvittavat todisteet iskeä pöytään tältä istumalta jos neiti meinaa jotain ongelmia minulle vielä järjestää ja hänen omaksi parhaaksi hän ei tule sitä tekemään, tietää että silloin hän menettää viimeisetkin kunnioituksen rippeet ihmisiltä. Tuo ei ole kiristyskeino vaan puhdasta itsepuolustusta.
Minä en aijo olla sijaiksärsijä hänen ongelmilleen. Antaa mun olla rauhassa ja hän voi mun puolesta jatkaa toisen naruttamista (kuten on jo tehnytkin) mutta jos vetää mut vielä mukaan johonkin soppaansa niin käy huonosti, hänelle. Hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä mitä laitan pöytään ja hän tietää sen.
Tällä mun neidillä on niin paljon ongelmia nuoresta iästään huolimatta että siihen ei riitä vuoden tai kahden intensiivinen psykoterapia, taustalla on vaikka mitä, kaikkea lapsuuden traumoja, ongelmia vanhempien kanssa, väkivaltaisia ja narsistisia parisuhteita, iso kirjo erilaisia psykologisia ja fysiologisia vakavia sairauksia. En tiedä onko tämä ihminen edes korjattavissa, hän ei elä tässä todellisuudessa juuri millään tavalla. On saanut potkut jokaisesta työpaikastaan toistaiseksi ei pysty sitoutumaan yhtään mihinkään elämässä, ei koulutukseen, ei kotiin, ei suhteisiin, ei mihinkään, aina pitää olla menossa kohti uusia suuria seikkailuja vaikka päätä ja häntää eikä hänellä ole minkään näköistä realismia hänen suurissa seikkailuissaan. Aivan hullu näyttäminen, suorittaminen, halu olla haluttu, kaikki pitää näyttää siltä että hän on maailman kokenein, viisain, älykkäin ja ihanin ihminen, suorastaan jumalan lahja miehille ja kaikille muillekkin. Jos myönsit omia heikkouksiasi hänelle niin olit säälittävä ja naurettava paska, jos kerroit vahvuuksistasi niin olit itsekäs ja omahyväinen paska. Jos vaan olit normaalisti niin olit säälittävä itsekäs paska, jos sulla oli ideoita mitä tehdä yhdessä niin ne oli naurettavia ja jos ei ollut niin olit mielikuvitukseton paska. Jos yritti auttaa ja jutella hänen kanssaan niin olit typerä ja ymmärtämätön mies ja jos taas annoit hänen olla rauhassa ja omissa oloissa niin välinpitämätön idiootti. Ihan riippumatta siitä mitä teki, oli tekemättä, sanoi tai oli sanomatta niin aina oli vaan säälittävä paska.
Aaaarrrggg.. Pitää lopettaa tämä kirjoittaminen että en kerro liikaa :)
voisin luulla että tuo on minun entinen kumppanini, mutta hän ei ollut enää nuori tyttö. Olkaamme onnellisia siitä että ollaan päästy eroon tuollaisista sairaista naisista, nautitaan siitä että terveitäkin naisia on maailma täynnä..
Olen jo jonkun aikaa viettänyt aika paljon aikaa oman ikäiseni mukavan naisen kanssa ja tuntuu ihan oudolta että voin olla eri mieltä jostain asiasta ilman että siitä tehdään katastrooffi, miten mulla voi olla huonoja hetkiä ja päiviä ja se ymmärretään, miten mun ajatuksia ja ideoita otetaan vastaan ilman että olen idiootti. Tuntuu kummalliselta että uskaltaa olla vaan oma itsensä pelkäämättä että toinen heti tekee asiasta maailmanlopun.
narsisti,eikä sinun edellinen.
ainesta.Ja sinä pois koneelta.
Enpä tiedä olenko narsisti vai en, minun ei tarvitse siitä enää edes välittää. Minulla on asiat taas ojennuksessa enkä sekoile omien ajatuksieni kanssa, on ystävällisiä ihmisiä lähellä joiden kanssa viettää aikaa ja jutella. Selkeitä suunnitelmia pitkästä aikaa omalle elämälle eikä kaikki ole yhtä sekasotkua. Tiedän mihin kykenen ja mihin en, mun ei tarvitse olla yhtään sen enempää kuin mitä olen enkä ole edes epäihminen sen takia.
Jos olen narsisti niin olen ehkä hieman outo semmoinen, mistä sen tietää, en ole koskaan käynyt missään testeissä kokeilemassa tuota asiaa. Sen kyllä myönnän että narsistin läheisyydessä omat narsistiset piirteet voimistuu exponentiaalisesti ja sen huomaa jopa itse.
, että olet noi tehnyt, eli laitat vahingon kiertoon? Se kertoo jo sinusta aika paljon :)))Onneksi kaikki ei kuulu tuohon kastiin, kosto on heikkojen puolustus...
kasvamaan äidin helmoihin,miks aikuiset miehet,sitten jahtaa neitejä ja prinsessoita,kun ei niistä ole niille edes mieheksi.Etsikää vierellenne aikuinen nainen ja nauttikkaa elämästä.Älkää erehtykö enää pikku neiteihin,vaikka ne suloisia onkin,heille on jo prinssinsä.On nääs prinsessoiden palvojiakin....Sellaista ne kaipaa,he on prinsessoita hautaan asti ja piste....
Kyllä tuossa oli vähän ihmeellistä käytöstä mun puoleltani, jos kertoisin koko tarinan niin voisi olla ymmärrettävempää miten sorruin tämmöiseen pikkuprinsessaan (halusi että häntä kutsutaan prinsessaksi).
En enää stressaa siitä niin paljon ja olipahan kantapään kautta oppitunti, mulla nämä oppitunnit tulee tuskallisen usein kantapään kautta.
Mutta tätä tämä elämä on, shit happens and life goes on, tärkeintä että osaa käsitellä vastoinkäymiset koska niitä on ja tulee aina olemaan jokaisella.
Muutama rivi ei riitä kertomaan ahdingosta jossa elin. Ihme, jotta olen hengissä ja kohtalaisen terveenä..
Nykyisin kai on näitä narsistien tuki juttuja eri puolilla Suomea..Voimia kaikille..