ongelmahan tuli tossa jo otsikoinnissa. suurin ongelma on siinä että mulla on jo mies ja lapset. tää sisilialainen haluais mut sinne ja naimisiin. ollaan salaa soiteltu ja meseilty jo kauemminkin, salaa tietysti mieheltäni.
mitä helvettiä mä teen? olen onneton omani kanssa ja sydän palaisi nyt etelään. toisaalta en uskalla irrottautua tästä turvallisesta joskin ei niin onnellisesta liitosta. enhän voi tietää mikä hullu mua olis vastassa tai millanen helvetti tai taivas odottais kun arki siellä astuis kuvaan.
kertokaapa mitä mun pitäisi tehdä koska on omat plussat ja miinukset.
kiitti jo etukäteen.
ps. en halua mitään kiihko saarnoja pettämisestä vaan ohjeita ja omakohtaisia kokemuksia vaikka.
mitä helvettiä mä teen? olen onneton omani kanssa ja sydän palaisi nyt etelään. toisaalta en uskalla irrottautua tästä turvallisesta joskin ei niin onnellisesta liitosta. enhän voi tietää mikä hullu mua olis vastassa tai millanen helvetti tai taivas odottais kun arki siellä astuis kuvaan.
kertokaapa mitä mun pitäisi tehdä koska on omat plussat ja miinukset.
kiitti jo etukäteen.
ps. en halua mitään kiihko saarnoja pettämisestä vaan ohjeita ja omakohtaisia kokemuksia vaikka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kääk. Kannattaisi ehkä selvittää ne välit sen "tänhetkisen" kanssa ennenkuin integroituu sisialaisen kanssa...?
Ero vireille ja menoksi. Älä aikaile sillä unelmiesi miehen voi joku muu ottaa. Toimi nopeasti. Osta pelkkä menolippu sillä paratiisista on ihan turha palata tänne tylsyyteen. Samalla voisit luopua lastesi huoltajuudesta, ihan vaan lastesi parhaaksi. Miehesi löytää kyllä uuden äidin niille.
Hyvää matkaa :)
ellei sitten mies anna lupaa lasten muuttamiselle pois maasta, ilman sellaistahan ne ei minnekään täältä muuta. Mut samaa mieltä, ei kun menoksi vaan!
Niin etta 5 vuoden kokemuksella. Ok ei onneksi menty naimisiin. Syyna eroon ne tavalliset:
-sairaan mustasukkainen ilman syyta
-mammanpoika
-aina olisi pitanyt huolehtia myos miehen asioista esim matkallelahdettaessa, ravintolaan mentaessa tms
-ei tiennyt mita elamaltaan halusi
-suurin osa suvusta ei hyvaksynyt ulkomaalaista, eihan ne meinaa hyvaksya pohjois-italialaisiakaan
lopeta yhteydenpito tyyppiin.
Hinkusi lievittyy muutamassa viikossa. Löydät luultavasti pian uuden kohteen, kun kerran tuota tyyppiä olet. Sellaista sattuu, ehkä joskus jokaiselle, mutta järki on pidettävä päässä.
Ajattele lapsiasi, niin tiedät, mitä sinun on tehtävä.
Miehesi ja erityisesti lapsesi ansaitsevat vastuuntuntoisen puolison ja äidin. Siksi minusta sinun olisi jätettävä nykyinen perheesi ja lähdettävä sinne romanttiseen Sisiliaan tai mihin v-uun vaan.
Mulla on ihan samanlainen tilanne meneillään kuin sinulla, Figa.
Poikkeuksena sinun tapaukseen on, että minulla ja aviopuolisollani ei ole lapsia. Aviopuolisoni tietää turkkilaisesta ihastuksestani.
On niin vaikea päättää mitä tekisi...
Rakastan kyllä aviomiestäni, mutta en kuitenkaan tunne enää samalla tavalla kuin rakastuessamme...
Mutta kun näen mesessä turkkilaisen mieheni, olen myyty...
Hän olisi valmis tekemään puolestani mitä vain, että saisi minut kumppanikseen Turkkiin.
Päätös on todellakin vaikea minulle. En tiedä, teenkö koskaan oikeaa päätöstä, mitä sitten ikinä päätänkään...
Menoksi sitten vaan, ja jos sinulla on kunnon mies, sehän jää sinua odottelemaan takaisin kotiin, jos sielläkin ihastuminen muuttuisi arjeksi.
*Aviopuolisoni tietää turkkilaisesta ihastuksestani.
On niin vaikea päättää mitä tekisi...
Rakastan kyllä aviomiestäni, mutta en kuitenkaan tunne enää samalla tavalla kuin rakastuessamme...
Mutta kun näen mesessä turkkilaisen mieheni, olen myyty...
Hän olisi valmis tekemään puolestani mitä vain, että saisi minut kumppanikseen Turkkiin. *
Vaihtaisit suomalaisen hyvän miehen johonkin valehtelevaan turkin retkuun???????????????
Missä järki ja tunteillakaan tuossa ei ole mitään tekemistä,himo sokaisee luulemaan että elämä olisi jotenkin auvoisaa,mene turkkiin ja katso mitä hän tarjoaa sinulle,suominaiset ovat kovassa kurssissa,hehän tuovat karvaranteensa tänne suomeen seikkailemaan lopulta.
Säästä meitä kaikkia niljakkaalta turkkilaiseltasi.
Kunnollinen turkkilainenkaan ei hanki naista netistä,vaan ottaa oman maan siveän impyen vaimokseen.
Mutta että suomen vaimotkin(viis vanhasta ulosta ja lapsista) jo ovat tyrkyllä kansainvälisillä internet markkinoilla,voi mikä häpeä suomelle.
Salatkaa edes jotenkin synnyinmaanne.
Osaa varmasti sanoa suomeksi jo sinulle mesetellessä:mina rakasta sinua paljo:D
Kyllähän rupesi taas tulemaan kateellisen suomalaisen miehen kaivattuja mielipiteitä asiasta...
Kiva, että jaksatte ottaa kantaa asiaan, josta ette tiedä yhtään mitään!
vaihtokauppaa. Harkitse vielä pitkään.
Ensinnäkin lopeta mesettely turkkilaisen kanssa vaikkapa kuukaudeksi ja käytä säästynyt aika ja vaiva yhteydenpitoon aviomiehesi kanssa.
Harkitse sitten uudelleen. Mitä se turkkilainen sinulle tarjoaa? Entä miehesi?
"kateellinen suomalainen mies" sanoo tuohon että tee ihan mitäs tykkäät, lähde vaikka Turkkiin se on fine, mutta älä tuo sitä äijää tänne sosiaalielätiksi. meillä on niitä jo ihan tarpeeksi. Jos tuon ohjeen sisäistät niin uskompa ettei kenelläkään ole valintojasi vastaan mitään. realiteetti vaan on että 99% suomalaisnaisista ei tee noin vaan ennemmin tai myöhemmin äijä on täällä fattan tai poliisin asiakkaana. Got the point?
Tässä sinulle "vastinetta tässä" ihan vaan tiedoksi, että ei ole tarvetta tuoda turkkilaista miestä tänne Suomeen elätiksi. Hänellä on kyllä rahaa omasta takaa, ettei tarvitse käyttää elämiseen Suomen sosiaaliapua...
Enkähän muutenkaan toisi häntä näin rasistiseen mahaan asumaan!
sunkin mies on NASA:n ydinfyysikko, mikä sattuma!
Vaikka et miehesi kanssa enää jatkaisikaan yhteistä taivalta, niin mieti nyt tilannetta lapsiesi kannalta. Kyllä se arki tulee joka suhteeseen oli sitten ulkomaalaisen tai suomalaisen kanssa. Ja ne kulttuurierot...
tosin ei ole lapsia ja ihastukseni asuu myös Suomessa (ja on jo oleskelulupa, vakituinen työ jne, että ei tarvii niistä tulla aukomaan) eli ei tarvitsis kauaksi edes lähteä. En tieten tahtoen tällaista halunnut ja kyse ei nyt ole pelkästä äkkinäisestä ihastuksesta, himosta, lomaromanssista tai netti-ihastumisesta (niitä yhtään väheksymättä! ;)) koska olen kärvistellyt rakastumisentunnetta vastaan jo reilun vuoden päivät.
Lähteäkkö rakkauden matkaan vai jatkaa onnettomassa mutta turvallisessa suhteessa... kas siinäpä pulma.
No nyt olen yrittänyt pitää etäisyyttä tähän ihastukseeni, tuloksetta. Hän lähettelee minulle päivittäin monia monia sähköposteja ja kaipaa minua.
Sydäntäni särkee kun en ole vastannut rakkaalleni! Hän vannoo rakkauttaan ja ihmettelee onko minulle tapahtunut jotain? Aikaisemmin suomalainen mieheni on hakannut minua ja rakkaani tietää sen. Pelkää nyt näin taas käyneen.
Hän on viesteissään sanonut tulevansa hakemaan minut turvaan jos minulla on joku hätänä, jos vain haluan niin.
En pysty tähän! En pysty luopumaan hänestä!
Muuten? Eikö niitä naisia huonosti kohtelevia ole muissakin uskonnoissa ja kansalaisuuksissa kuin vain sisilialaisissa? Ollaksemme monikulttuuristen suhteiden otsikon alla, olette varsin rasisitisia? Vaikkakin olen erittäin kiitollinen jokaisesta kommentista ja neuvosta!!