Määrä ei korvaa laatua

Työllisten määrä ei korvaa yhteiskunnan tarkoitusperästä (laatua) haluttavuutta.

Ihminen". Ihminen on oman toimintansa paras asiantuntija.

Palveluita voidaan tuottaa halvalla ja kuluttaa jälkikäteen resursseja laatupoikkeamien korjaamiseen. Tällaisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kutsutaan laatukustannuksiksi.

Laadun nostaminen vähentää korjattavien virheiden määrää, jolloin syntyy kustannussäästöjä.

Laatua tuottava työllisyyspolitiikka on tehokkaampi: pienempi työttömyys, vähemmän korjauksia, pienempi työntekijöiden vaihtuvuus parantuneen työtyytyväisyyden ansiosta - ja usein vähemmän aikaa tarvitaan ihmisen itselleen asettaman päämäärän saavuttamiseen.

Laatujärjestelmän avulla yhteiskunta kykenisi pitämään toimintansa ja työllisten laadun tasaisena.

p.s
Aktiivinen työllisyyspolitiikka vie fyysisen teveyden, aktiivisuuden ja sosiaalinen elämä syrjäytyy kustannustehokkaasti. Työelämä aiheuttaa kustannuksia, kuin myös arkielämä.
2237
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

"Laatua tuottava työllisyyspolitiikka on tehokkaampi: pienempi työttömyys, vähemmän korjauksia, pienempi työntekijöiden vaihtuvuus parantuneen työtyytyväisyyden ansiosta - ja usein vähemmän aikaa tarvitaan ihmisen itselleen asettaman päämäärän saavuttamiseen."

Työllisyyspolitiikkasuunnittelu, suunnitelmat työpaikoilla jne tehdään aina yli ruohonjuuritason. Tämä varsinainen toimenpiteiden kohde ei saa ilmaista mielipiteitään.

Päättäjät eivät tiedä ketä tai millaisia työttömät ovat. Työtön on päättäjien mielissä allkoholisoitunut tai ilman työvoimapoliittisia toimenpiteitä alkoholisoituu. Työtön on työhaluton. Nämä kaksi asiaa mainitaan joko suoraan tai rivien välissä aina kun kerrotaan työllisyyspolitiikasta. Siis toimenpiteitä tehdään täysin jollekin mielikuvituksessa luoduille ei todellisille ihmisille.

Yhtä laadukasta on suunnittelu usein myös työpaikoilla, asioista ei keskustella asiallisesti ja avoimesti ja jälki on sen mukaista.

Äänestä

1. Työntekijä todetaan nykyisessä työpaikassaan tuottamattomaksi. t=0

2. Työpaikan koosta riippuen kestää 6 kk - 2 vuotta että ao. työntekijästä pääsee eroon. t=1-2 vuotta.

3. Työntekijä putoaa ansiosidonnaiselle, ja alkaa etsiä samaa työtä samalla palkalla samalta paikkakunnalta jota ennenkin teki, muu ei kelpaa.

4. Ansiosidonnainen päättyy ja nyt kelpaisi jo muukin työ muualta. Mutta kun ne aloittelijan palkat tuntuvat niin huonoilta, joten ei kelpaa tarjolla oleva työ ei.
t= 3-4 vuotta

5. Peruspäivärahalla oltu jo yli vuosi ja säästötkin alkaa olla syöty. Nyt alkaisi kelpaamaan ne huonommin palkatut työtkin. Mutta kun ei enää työnantajia kiinnosta, ei pääse enää edes haastatteluihin. Ei kukaan halua palkata pitkään työttömänä ollutta "luuseria".
t= 4-5 vuotta

6. Alkaa masentaa kun viimein tajuaa että olisi silloin vuosia sitten pitänyt ottaa heti se "huonosti" palkattu työ vastaan. Syrjäytyminen on tapahtunut ja alkoholi alkaa maistua.
t= 6-8 vuotta.

t= aikaa kulunut siitä, kun työ edellisessä työpaikassa on loppunut

Järjestelmässä on siis syrjitty vilttiketju, jo halutaan työntekijä ulos työmarkkinoilta ennekuin tämä edes itse tajuaa pelinsä olevan ohi.

Uusi työpaikka pitäisi tajuta hommata jo kohdissa 1-3. Kohdasta 4 pääsee ylös tuurilla tai sitkeydellä nousukaudella, mutta kohdassa 5 on jo myöhäistä. PALJON näitä parempia työntekijöitä kun saa nipuittain halvalla ulkomailta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Määrämittainen ajanjakso kirjoitti:

Työllisten määrä ei korvaa yhteiskunnan tarkoitusperästä (laatua) haluttavuutta.

Ihminen". Ihminen on oman toimintansa paras asiantuntija.

Palveluita voidaan tuottaa halvalla ja kuluttaa jälkikäteen resursseja laatupoikkeamien korjaamiseen. Tällaisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kutsutaan laatukustannuksiksi.

Laadun nostaminen vähentää korjattavien virheiden määrää, jolloin syntyy kustannussäästöjä.

Laatua tuottava työllisyyspolitiikka on tehokkaampi: pienempi työttömyys, vähemmän korjauksia, pienempi työntekijöiden vaihtuvuus parantuneen työtyytyväisyyden ansiosta - ja usein vähemmän aikaa tarvitaan ihmisen itselleen asettaman päämäärän saavuttamiseen.

Laatujärjestelmän avulla yhteiskunta kykenisi pitämään toimintansa ja työllisten laadun tasaisena.

p.s
Aktiivinen työllisyyspolitiikka vie fyysisen teveyden, aktiivisuuden ja sosiaalinen elämä syrjäytyy kustannustehokkaasti. Työelämä aiheuttaa kustannuksia, kuin myös arkielämä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu