Vaeltajan laulut

Ehkä ihmiset ovat myöskin huomanneet, että Vaeltajan laulut ovat toisintoa luterilaisesta virrenveisuusta, joka sinänsä ei ole tänä päivänä viimeisimmän muodin mukaista.

Niiden historiasta: Ne otettiin käytäntöön Virossa 1800-luvun jälkipuolella, kun siellä luterilaisille oli tarjottu tiettyjä etuisuuksia vastineeksi ortodoksiseen kirkkoon liittymisestä, johon monet suostuivatkin. Jokin myönnytys kuitenkin oli tarpeellinen, kun osoittautui, että suuri osa liittyneistä halusi palata luterilaisuuteen. Suomessa näitä lauluja lanseerasi virolaissyntyinen arkkipiispa Herman. Varmaan vilpittömin ajatuksin.

tai... kirjoitti:

Ehkä ihmiset ovat myöskin huomanneet, että Vaeltajan laulut ovat toisintoa luterilaisesta virrenveisuusta, joka sinänsä ei ole tänä päivänä viimeisimmän muodin mukaista.

Niiden historiasta: Ne otettiin käytäntöön Virossa 1800-luvun jälkipuolella, kun siellä luterilaisille oli tarjottu tiettyjä etuisuuksia vastineeksi ortodoksiseen kirkkoon liittymisestä, johon monet suostuivatkin. Jokin myönnytys kuitenkin oli tarpeellinen, kun osoittautui, että suuri osa liittyneistä halusi palata luterilaisuuteen. Suomessa näitä lauluja lanseerasi virolaissyntyinen arkkipiispa Herman. Varmaan vilpittömin ajatuksin.

Lue lisää

oli 1800-luvun alkupuolella alkupuolella eikä loppupuolella. Liike perustui vääriin huhuihin, että "keisarinuskoisille" oli luvattu maata. Venäjän ortodoksinen kirkko ei ollut houkutellut näitä käännynnäisiä mitenkään, eikä heille oltu luvattu mitään etuja kääntymisestä. Venäjän silloisten lakien mukaan ortodoksisesta kirkosta ei voinut erota. Tämä tuli mahdolliseksi vasta vuonna 1906. Viron luterilainen kirkko oli kokonaan saksalaisten käsissä, eikä Viron kansa ollut vieraskielisessä kirkossa oikein omaksunut luterilaisuutta.

Länsi-Viron ortodoksisuus on kokonaan syntynyt tämän uskonmuuttoliikkeen pohjalta. Arkkipiispa Herman, joka oli kotoisin Muhun saarelta, oli itse ainakin kolmannen polven ortodoksi. Hänen isänsä oli kanttori.

Viron kanssa on aina ollut erityisen laulavaista. Siksi sen keskuudessa syntyi myös ortodoksisia hengellisiä kansanlauluja esim Raamulin kokoelma, josta on saatu meille lauluja Vaeltajan lauluihin. Myös arkkipiispa Paavali kirjoitti ja sävelsi nuorena pappismunkkina hengellisiä lauluja, samoin esim isä Olavi Petsalo ja monet muut. Kaikki Vaeltajan laulut eivät siten ole ulkomaista alkuperää.

En näe hengellisissä kansanlauluissa mitään erityistä luterilaisuutta. Niitähän ei ole tarkoitus laulaa kirkossa. Olisiko muka ortodoksisen kirkon tilaisuuksissa parempi laulaa sellaisia kansanlauluja, joissa ei puhuta Jumalasta ja uskosta mitään? Muistan, että 1970-luvulla ortodoksisissa nuorten tilaisuuksissa laulettiin paljon rajakarjalaisia maallisia kansanlauluja, joissa oli usein aika arveluttavat sanat. Jos kerran lauletaan, niin miksi ei voitaisi laulaa hengellisiä lauluja eikä maallisia?

Kilvoittelija kirjoitti:

oli 1800-luvun alkupuolella alkupuolella eikä loppupuolella. Liike perustui vääriin huhuihin, että "keisarinuskoisille" oli luvattu maata. Venäjän ortodoksinen kirkko ei ollut houkutellut näitä käännynnäisiä mitenkään, eikä heille oltu luvattu mitään etuja kääntymisestä. Venäjän silloisten lakien mukaan ortodoksisesta kirkosta ei voinut erota. Tämä tuli mahdolliseksi vasta vuonna 1906. Viron luterilainen kirkko oli kokonaan saksalaisten käsissä, eikä Viron kansa ollut vieraskielisessä kirkossa oikein omaksunut luterilaisuutta.

Länsi-Viron ortodoksisuus on kokonaan syntynyt tämän uskonmuuttoliikkeen pohjalta. Arkkipiispa Herman, joka oli kotoisin Muhun saarelta, oli itse ainakin kolmannen polven ortodoksi. Hänen isänsä oli kanttori.

Viron kanssa on aina ollut erityisen laulavaista. Siksi sen keskuudessa syntyi myös ortodoksisia hengellisiä kansanlauluja esim Raamulin kokoelma, josta on saatu meille lauluja Vaeltajan lauluihin. Myös arkkipiispa Paavali kirjoitti ja sävelsi nuorena pappismunkkina hengellisiä lauluja, samoin esim isä Olavi Petsalo ja monet muut. Kaikki Vaeltajan laulut eivät siten ole ulkomaista alkuperää.

En näe hengellisissä kansanlauluissa mitään erityistä luterilaisuutta. Niitähän ei ole tarkoitus laulaa kirkossa. Olisiko muka ortodoksisen kirkon tilaisuuksissa parempi laulaa sellaisia kansanlauluja, joissa ei puhuta Jumalasta ja uskosta mitään? Muistan, että 1970-luvulla ortodoksisissa nuorten tilaisuuksissa laulettiin paljon rajakarjalaisia maallisia kansanlauluja, joissa oli usein aika arveluttavat sanat. Jos kerran lauletaan, niin miksi ei voitaisi laulaa hengellisiä lauluja eikä maallisia?

Lue lisää

"En näe hengellisissä kansanlauluissa mitään erityistä luterilaisuutta."

Eihän niissä tarvitsisi olla, mutta valtaosa Vaeltajan lauluista on syystä tai toisesta sepitetty tyyliformuun, jossa ovat läsnä kaikki luterilaisen koraalin ominaispiirteet.

vilvoittelija kirjoitti:

"En näe hengellisissä kansanlauluissa mitään erityistä luterilaisuutta."

Eihän niissä tarvitsisi olla, mutta valtaosa Vaeltajan lauluista on syystä tai toisesta sepitetty tyyliformuun, jossa ovat läsnä kaikki luterilaisen koraalin ominaispiirteet.

Lue lisää

On olemassa vaikka miten paljon myös vastaavaa venäjänkielistä ortodoksista hengellistä musiikkia, sekä vanhaa että myös uutta, siis musiikkia joka ei ole kirkkoveisuja lainkaan (vaikka samoja aihepiirejä niissä saattaa toistuakin), vaan luterilaisten virsien tapaan enemmän maallisten laulujen muotoa muistuttavia. Lienevätkö luterilaiset pilanneet venäläisenkin ortodoksisen kulttuurin? ;) En taida osata säveltä yhteenkään suomalaiseen Vaeltajan lauluun, ja minusta menetetään jotain arvokasta, jos meillä ei ole lainkaan mitään tuollaista elävää hengellistä lauluperinnettä.

theoforos. kirjoitti:

On olemassa vaikka miten paljon myös vastaavaa venäjänkielistä ortodoksista hengellistä musiikkia, sekä vanhaa että myös uutta, siis musiikkia joka ei ole kirkkoveisuja lainkaan (vaikka samoja aihepiirejä niissä saattaa toistuakin), vaan luterilaisten virsien tapaan enemmän maallisten laulujen muotoa muistuttavia. Lienevätkö luterilaiset pilanneet venäläisenkin ortodoksisen kulttuurin? ;) En taida osata säveltä yhteenkään suomalaiseen Vaeltajan lauluun, ja minusta menetetään jotain arvokasta, jos meillä ei ole lainkaan mitään tuollaista elävää hengellistä lauluperinnettä.

Lue lisää

Etkö osaa esim "Valamo saari ihmehinen", "Ken kielin voisi kuvaella" tai "Nouse nuori ortodoksi".

Tuttujahan nuo Vaeltajan laulut ovat ainakin meille vanhemmille ihmisille. 50- ja 60-luvuilla niitä laulettiin vielä paljon. Näistä lauluista kaksi on muuten venäläistä alkuperää ja viimeinen on arkkipiispa Paavalin tekemä.

Minulle Vaeltajan laulut merkitsevät yhteyttä arkkipiispa Paavaliin, jota rakastin ja kunnioitin. Ollos iäti muistettu, samoin kuin kaikki muutkin Vaeltajan laulujen säveltäjät ja kirjoittajat!

theoforos. kirjoitti:

On olemassa vaikka miten paljon myös vastaavaa venäjänkielistä ortodoksista hengellistä musiikkia, sekä vanhaa että myös uutta, siis musiikkia joka ei ole kirkkoveisuja lainkaan (vaikka samoja aihepiirejä niissä saattaa toistuakin), vaan luterilaisten virsien tapaan enemmän maallisten laulujen muotoa muistuttavia. Lienevätkö luterilaiset pilanneet venäläisenkin ortodoksisen kulttuurin? ;) En taida osata säveltä yhteenkään suomalaiseen Vaeltajan lauluun, ja minusta menetetään jotain arvokasta, jos meillä ei ole lainkaan mitään tuollaista elävää hengellistä lauluperinnettä.

Lue lisää

"En taida osata säveltä yhteenkään suomalaiseen Vaeltajan lauluun, ja minusta menetetään jotain arvokasta, jos meillä ei ole lainkaan mitään tuollaista elävää hengellistä lauluperinnettä."

Kannattaisiko sinun sitten opetella niitä säveleitä?

(Minusta taas ei menetetä mitään mainittavaa, jos nuo laulut jäävät laulamatta. Sen vuoksi en ole viitsinyt niitä ottaa ohjelmistooni. Ja olen iloinen, ettei niitä juuri kukaan kaipaa. Vähemmän melusaastetta.)

Kilvoittelija kirjoitti:

Etkö osaa esim "Valamo saari ihmehinen", "Ken kielin voisi kuvaella" tai "Nouse nuori ortodoksi".

Tuttujahan nuo Vaeltajan laulut ovat ainakin meille vanhemmille ihmisille. 50- ja 60-luvuilla niitä laulettiin vielä paljon. Näistä lauluista kaksi on muuten venäläistä alkuperää ja viimeinen on arkkipiispa Paavalin tekemä.

Minulle Vaeltajan laulut merkitsevät yhteyttä arkkipiispa Paavaliin, jota rakastin ja kunnioitin. Ollos iäti muistettu, samoin kuin kaikki muutkin Vaeltajan laulujen säveltäjät ja kirjoittajat!

Lue lisää

"Valamo saari ihmehinen" saattaisi mennäkin, jos joku muu varmempi tapaus laulaisi. Mutta sekin on tutumpi venäläisenä versiona, koska se sattuu olemaan minulla yhdellä cd:llä. Noita kahta muuta en kyllä taida osata. Tai hetkinen, voisiko "Ken kielin voisi kuvaella" olla sama kuin "Ne mozhet izjasnit jazyk"? Siinä tapauksessa taidan osata... Tai oikeastaan se kyllä alkaa venäjäksi "Kol slaven nash Gospod v Sione" ja vasta seuraavassa lauseessa tulee tuo edellä mainittu, mutta järjestyshän voi vähän vaihdella kielestä toiseen.

Paitsi että eikö siinä kirjassa ole nuotitkin? Minulle on se kirja kyllä kotona, mutta lähinnä pölyttymässä...

Isä esipaimen Paavali, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

vilvoittelija kirjoitti:

"En taida osata säveltä yhteenkään suomalaiseen Vaeltajan lauluun, ja minusta menetetään jotain arvokasta, jos meillä ei ole lainkaan mitään tuollaista elävää hengellistä lauluperinnettä."

Kannattaisiko sinun sitten opetella niitä säveleitä?

(Minusta taas ei menetetä mitään mainittavaa, jos nuo laulut jäävät laulamatta. Sen vuoksi en ole viitsinyt niitä ottaa ohjelmistooni. Ja olen iloinen, ettei niitä juuri kukaan kaipaa. Vähemmän melusaastetta.)

Lue lisää

No jos yritettäisiin hieman käännyttä sinua, niin eikö sinustakin olisi parempi, jos suomeksi olisi jotain samanlaista kuin ns. koljadki, joita voisi laulaa sen sijaan, että laulettaisiin luterilaisia yms. joululauluja? Minusta tuollaisen lauluperinteen olemassaolo kertoo ortodoksisen kulttuurin elävyydestä ja elinvoimaisuudesta, ja sellaisen laulukulttuurin poissaolo taas kertoo ortodoksisen kulttuurin kuolemasta tai sulautumisesta valtakulttuuriin.

theoforos. kirjoitti:

"Valamo saari ihmehinen" saattaisi mennäkin, jos joku muu varmempi tapaus laulaisi. Mutta sekin on tutumpi venäläisenä versiona, koska se sattuu olemaan minulla yhdellä cd:llä. Noita kahta muuta en kyllä taida osata. Tai hetkinen, voisiko "Ken kielin voisi kuvaella" olla sama kuin "Ne mozhet izjasnit jazyk"? Siinä tapauksessa taidan osata... Tai oikeastaan se kyllä alkaa venäjäksi "Kol slaven nash Gospod v Sione" ja vasta seuraavassa lauseessa tulee tuo edellä mainittu, mutta järjestyshän voi vähän vaihdella kielestä toiseen.

Paitsi että eikö siinä kirjassa ole nuotitkin? Minulle on se kirja kyllä kotona, mutta lähinnä pölyttymässä...

Isä esipaimen Paavali, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Lue lisää

Dimitri Bortjanskin tekemä sävelmä on taatusti tuttu kaikille vanhemmille suomalaisille niin ortodokseille kuin luterilaisillekin. Otsikossa mainitut sanat on suomentanut Sergei Okulov, mutta samalla sävelmällä on laulettu myös keisarihymniä "Oi, Herra siunaa ruhtinaamme". Itsenäisyytemme aikana tuo laulu tai virsi (se on ollut luterilaisten virsikirjassakin) alkoi vähän kömpelöin sanoin "Oi, Herra siunaa päämies maamme". Vielä minun kansakouluaikanani 50-luvulla tuota hymniä laulettiin koulussa.

Laulujen osaamattomuus yleensäkin on nuoremman sukupolven ongelma, kun koulujen musiikin opetus on nykyisin painottunut kovin kevyeen musiikkiin. Nuoret eivät enää osaa edes maakuntalauluja -mistään hengellisistä lauluista puhumattakaan.

Kilvoittelija kirjoitti:

Dimitri Bortjanskin tekemä sävelmä on taatusti tuttu kaikille vanhemmille suomalaisille niin ortodokseille kuin luterilaisillekin. Otsikossa mainitut sanat on suomentanut Sergei Okulov, mutta samalla sävelmällä on laulettu myös keisarihymniä "Oi, Herra siunaa ruhtinaamme". Itsenäisyytemme aikana tuo laulu tai virsi (se on ollut luterilaisten virsikirjassakin) alkoi vähän kömpelöin sanoin "Oi, Herra siunaa päämies maamme". Vielä minun kansakouluaikanani 50-luvulla tuota hymniä laulettiin koulussa.

Laulujen osaamattomuus yleensäkin on nuoremman sukupolven ongelma, kun koulujen musiikin opetus on nykyisin painottunut kovin kevyeen musiikkiin. Nuoret eivät enää osaa edes maakuntalauluja -mistään hengellisistä lauluista puhumattakaan.

Lue lisää

Jos sen sävel on sama kuin keisarihymni, niin sitten se on sama kuin tuo yllä arvelemani "Kol slaven Gospod v Sione", eli osaan.

Maakuntalauluja en osaa yhtäkään, ja veikkaisin että aika moni omasta sukupolvestani, nuoremmista puhumattakaan, ei edes tiedä, mikä sellainen "maakuntalaulu" ylipäätänsä on... :)

theoforos. kirjoitti:

No jos yritettäisiin hieman käännyttä sinua, niin eikö sinustakin olisi parempi, jos suomeksi olisi jotain samanlaista kuin ns. koljadki, joita voisi laulaa sen sijaan, että laulettaisiin luterilaisia yms. joululauluja? Minusta tuollaisen lauluperinteen olemassaolo kertoo ortodoksisen kulttuurin elävyydestä ja elinvoimaisuudesta, ja sellaisen laulukulttuurin poissaolo taas kertoo ortodoksisen kulttuurin kuolemasta tai sulautumisesta valtakulttuuriin.

Lue lisää

"No jos yritettäisiin hieman käännyttä sinua, niin eikö sinustakin olisi parempi, jos suomeksi olisi jotain samanlaista kuin ns. koljadki, joita voisi laulaa sen sijaan, että laulettaisiin luterilaisia yms. joululauluja?"

Tottakai olisi. Mutta Vaeltajan laulut eivät ole ollenkaan kuin koljadki, vaan ne ovat i*k*ä*v*i*ä (niitä paria poikkeusta lukuunottamatta, joiden alkuperä ei ole virolainen tai suomalainen vaan ortodoksinen).

"Minusta tuollaisen lauluperinteen olemassaolo kertoo ortodoksisen kulttuurin elävyydestä ja elinvoimaisuudesta, ja sellaisen laulukulttuurin poissaolo taas kertoo ortodoksisen kulttuurin kuolemasta tai sulautumisesta valtakulttuuriin."

Niin minustakin. Luterilaisten virsien apinointi nimenomaan kertoo ortodoksisen kulttuurin kuolemasta, joka on jo tapahtunut tai jonka odotetaan kohtapuoleen tapahtuvan. Paitsi että tänä päivänä virrenveisuu on niin kertakaikkisen out, että sitä tuskin voidaan pitää valtakulttuurina (vaan siitä tulee puujalkavitsi). Eiväthän normaalit luterilaiset vapaaehtoisesti virsiä veisaile seurakunnan tilaisuuksissa, paitsi ehkä hyvin vanhat mummot.

theoforos. kirjoitti:

No jos yritettäisiin hieman käännyttä sinua, niin eikö sinustakin olisi parempi, jos suomeksi olisi jotain samanlaista kuin ns. koljadki, joita voisi laulaa sen sijaan, että laulettaisiin luterilaisia yms. joululauluja? Minusta tuollaisen lauluperinteen olemassaolo kertoo ortodoksisen kulttuurin elävyydestä ja elinvoimaisuudesta, ja sellaisen laulukulttuurin poissaolo taas kertoo ortodoksisen kulttuurin kuolemasta tai sulautumisesta valtakulttuuriin.

Lue lisää

ne ns. luterilaiset joululaulut on parempia kuin halvat kopiot.