Nyt vasta tulin ajatelleeksi, että kaikkina niinä vuosisatoina, kun miehet alistivat naisia, ei yhdenkään miehen mieleen tullut, että pitäisi olla tasa-arvoa. Nyt kun naiset alkavat pääsemään parempaan asemaan, kaikki miehet kitisevät kuin pikkulapset, että kaiken pitäisi olla TÄYSIN tasa-arvoista... Ehkä äärifeminismiä syntyy juuri siksi, että naiset tietävät, että jos miehillä olisi mahdollisuus, he alistaisivat meitä edelleen. Tuski yksikään mies oikeasti uskoo tasa-arvoon, heillä vain ei enää ole vaihtoehtoja!
Herää kysymys myös siitä, että jos miehet nyt kokevat olevansa alistettuja, niin perustuiko miesten itsetunto sitten aiemmin siihen, että sai alistaa jotakuta muuta? Sehän vie täysin pohjan siltä sovinistien ajatukselta, että mies olisi luonnostaan ylempiarvoinen...
Herää kysymys myös siitä, että jos miehet nyt kokevat olevansa alistettuja, niin perustuiko miesten itsetunto sitten aiemmin siihen, että sai alistaa jotakuta muuta? Sehän vie täysin pohjan siltä sovinistien ajatukselta, että mies olisi luonnostaan ylempiarvoinen...
Vastaukset 30
Vanhimmat
ole mitään parempaa tekemistä alkuviikosta keskellä yötä? Menisit vaikka nukkumaan.
No kuule ei ole, kun olen lähdössä pitkälle lomalle ja jännittää niin kauheasti, etten saa nukuttua! :)
tehkää niitä aloitteita mars!
esimerkiksi minun ei ole kukaan nähnyt kitisevän, eikä itsetuntoni riipu siitä mikä on muiden miesten asema/asenne naisten suhteen. Historiallisesti patriarkaalisuus on kirkon pönkittämä juttu, ja tasa-arvoistuminen on luonnollinen (ja hyvä) seuraus maallistumisesta. Kirkonmiehethän ne nytkin eniten vastaan vänkyröivät, tosin vain omalla tontillaan.
"että kaikkina niinä vuosisatoina, kun miehet alistivat naisia, ei yhdenkään miehen mieleen tullut, että pitäisi olla tasa-arvoa"
Eikä ehkä yhdenkään naisen... Yhteiskunnan modernisoitumiskehitys osaltaan synnytti myös tasa- arvotoimet ja tasa- arvokeskustelun. Sukupuolisidonnaisilla toimilla lienee siinä vähemmän merkitystä, kuin usein luullaankaan.
"Nyt kun naiset alkavat pääsemään parempaan asemaan, kaikki miehet kitisevät kuin pikkulapset, että kaiken pitäisi olla TÄYSIN tasa-arvoista..."
Niin no osa kitisee, mutta mun nähdäkseni kitinä koskee kyllä enemmänkin sitä, mitä asioita _ei_ pitäisi muuttaa tasa- arvoisempaan suuntaan tai muuttaa ylipäätään mitenkään (vrt. esim. lainsäädännölliset toimet), kuin sitä, että sukupuolten välisten asioiden pitäisi olla joillakin tietyillä tavoilla tasa- arvoisempia. Kitisijöiden mielestä kaikki asiat yleensä hyvin, kun ne säilyvät ennallaan sellaisinaan. Ja näiden kitisijöiden joukossa on myös naisia.
"Ehkä äärifeminismiä syntyy juuri siksi, että naiset tietävät, että jos miehillä olisi mahdollisuus, he alistaisivat meitä edelleen."
En oikein usko... Kaikkien vähänkin yhteiskunnallisesti vaikuttavampien tms. 'merkityksellisempien' aatteiden sisältä löytyy ääriaineksia ja ääritoimenpiteitä kannattavia ihmisiä. Itse en näitä aina kovin ymmärrä.
"Tuski yksikään mies oikeasti uskoo tasa-arvoon, heillä vain ei enää ole vaihtoehtoja!"
Mä taas luulen, että aika hyvinkin moni uskoo. Feminismi kuitenkin käsite-/ mielikuvatasolla määrittyy monen päässä vain naisliikkeenä, joten monen fiksunkin miehen on varmaan ikään kuin 'pakko' julkisissa yhteyksissä leimata asia akkojen kotkotuksiksi, vaikkei heillä todellisuudessa oliskaan mitään esim. naisten työelämässä menestymistä ja palkkatasa- arvoa vastaan. Feministeihin/ feminismiin suhtautuminen riippuu aika yllättävän usein miehellä ihan itsetuntokyssäristä (ja miksei joillakin naisillakin).
"Herää kysymys myös siitä, että jos miehet nyt kokevat olevansa alistettuja, niin perustuiko miesten itsetunto sitten aiemmin siihen, että sai alistaa jotakuta muuta?"
Ei varmaankaan. Kyllä se alistettu joskus aikojen alussakin tais olla lähinnä vaan metsän peura, hirvi etc... Aika harvoin pidän sukupuolten välisen vastakkaisasettelun korostamisesta julkisessa tasa- arvokeskustelussa: tuntuu, että se usein ainoastaan tappaa järkevää kiihkotonta keskustelua. Sama sanan "alistettu" kohdalla, mikä monen taviksen mielissä juontaa tyyliin jonnekin luola & pampulla kumauttava mies- seksuaalifantasioihin asti, ts. ylipäätään ohjaa keskustelua liiaksi _sukupuolisuuteen itsessään_ asioiden kustannuksella.
"Sehän vie täysin pohjan siltä sovinistien ajatukselta, että mies olisi luonnostaan ylempiarvoinen..."
Tuskin moni sovakko sisimmässään itseään niin ylempiarvoiseksi tuntee.;) Puheet on kovat, mutta sisin jotain muuta. Ja sitten taas nämä tosi 'misogynistijepet' on _onneksi_ kuitenkin melko pieni porukka.
Mutta luulen, että aika harva mies on kanssasi samaa mieltä. Tai sitten vain vedän puoleeni sovinisteja! :(
Kuinkahan moni tietää, että myytti siitä, että nainen olisi heikompi osapuoli liittyy siihen, että keskiajalla ruoassa ei ollut rautaa, jolloin naiset jotka sekä kuukausittain että synnytyksissä menettivät verta, pyörtyilivät ja olivat heikkoja.
Tuolla naisten logiikassa joku väitti, ettei nainen pysty vaihtamaan renkaita autoon, kun emme saa muttereita auki... :) Olen sitten ilmeisesti ajanut vuosikausia ilman renkaita... :)
"Tai sitten vain vedän puoleeni sovinisteja! :("
Toivottavasti ei noin kuitenkaan.;)
"Kuinkahan moni tietää, että myytti siitä, että nainen olisi heikompi osapuoli liittyy siihen, että keskiajalla ruoassa ei ollut rautaa, jolloin naiset jotka sekä kuukausittain että synnytyksissä menettivät verta, pyörtyilivät ja olivat heikkoja."
Jännä juttu tuo rautapitoisuusasia... Tiedätkö, mihin tarkemmin tuo liittyi, ruoan puutteeseenko yleisesti vai? Periaatteessa ainakin hiilareita keskiajan ravinnossa takuulla oli paljon vähemmän, kuin nykyihmisen ravinnossa. Ns. nykytermein 'paleodietin' mukaiset sapuskat tais aika pitkälle olla ominaisinta pöperölinjaa. Ja joskus varmaan puutetta vähän kaikesta. Vegetarianismin yleisyydestä keskiajalla olis kiva tietää... Lihassa nyt kuitenkin rautaa kai aika paljon.
Keskiajan synnytyksiä en halua edes ajatella.;D
"Tuolla naisten logiikassa joku väitti, ettei nainen pysty vaihtamaan renkaita autoon, kun emme saa muttereita auki... :) Olen sitten ilmeisesti ajanut vuosikausia ilman renkaita... :)"
Vähän tylsää. En kyllä ole lukenut keskustelua. Jos miehellä oli vaan vaikka joku ihme ongelmanratkaisuvaihde päällä, eikä tajunnu ajatella asiaa sun kannaltasi. Tai vaihtoehtoisesti oma muija hiljattain motkottanu sille sen omista mutterinvaihtotaidoista.;)
Väsyttää niin paljon, että kirjoitusvirhe tossa:
"mutterinvaihtotaidoista."
Meinasin renkaiden vaihtoa siis...
Hmmm... esittää tasapainoisia näkemyksiä asiasta, eikä niissä sinänsä ole korjaamista.
Luulen, että aitoja sovinisteja on melko vähän. Kyllä tasa-arvon idea noin ylimalkaan on sisäistetty. Samaten luulen, että aitoja feministejä on melko vähän: tasa-arvon ideaa ei sittenkään ole sisäistetty kovin hyvin. Itsekkäitä ihmisiä riittää sitäkin enemmän.
Aito tasa-arvo on sellainen elävä asia, vähän kuin demokratiakin. Se ei voi jähmettyä vain olemaan. Lainsäädännön tasolla, siis yhteiskunnan tasolla, voidaan yrittää taata joitakin viipaleita, kuten tuo palkkatasa-arvo. Mutta lait ovat vain kehys: ihmiset tekevät asioita lain sisällä, eikä toteutus aina vastaa suunnitelmaa. Poliittisella feminismillä riittää edelleen tehtävää.
Yksilöiden tasolla tasa-arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä, ja se vaatii molemilta sukupuolilta tasa-arvon idean sisäistämistä. Siihen kuuluu paitsi se, että naiset vaativat ja miehet hyväksyvät naisen tasa-arvoisuuden, myös se, että naiset ottavat tasa-arvoisen paikan elämässä.
Valtasuhteisiin kuuluu tämmöinen kaava: kun valta lisääntyy, vastuukin lisääntyy. Kun valta vähenee, vastuu vähenee. Tasa-arvo on mun mielestä tuon asian sisäistämistä, molemmin puolin. En tässä selitä asiaani puhki, tilaa on liian vähän.
Jos molemmat sukupuolet aidosti sisäistävät tuon valta-vastuu -tasapainon, niin henkilötason tasa-arvolla on hyvät mahdollisuudet. Monesti vain on niin, että ihan omaa itsekkyyttä (yritetään saada valtaa ilman vastuun ottamista) perustellaan usein tasa-arvovaatimuksilla, tai tukeudutaan väitteisiin toisen sukupuolen kyvyttömyydestä milloin missäkin asiassa.
Aitoon sisäistämiseen kuuluu myös se, että ymmärretään sukupuolten todelliset erot: täysi tasa-arvo ei nouse siitä, että molemmilta vaaditaan samaa, vaan siitä, että molemmat hoitavat osuutensa. Ja mikä se osuus on, se on juuri se elävä asia, mistä täytyy keskustella aina uudelleen.
...tuosta ruoka-asiasta puhui joku vieraileva amerikkalainen ruoan merkitystä tutkiva proffa viime vuonna, mutta se mainitsi asiasta vain ohimennen. Ilmeisesti ainakaan köyhillä ei ollut varaa syödä terveellisesti, mutta toisaalta kyllähän ne taisi olla nimenomaan ylemmän yhteiskuntaluokan naiset, jotka enemmän pyörtyilivät. Täytyypä ottaa selvää, jos löydän jostain muistiinpanoista sen proffan nimen...
Kiits vastauksesta. Jos sattuisit löytämään lisätietoa, laitahan vaan ihmeessä tänne.
Kuin myös.;)
"esittää tasapainoisia näkemyksiä asiasta,"
Näin näyttäisi ainakin, mitä pikaisesti nyt luin, olevan omankin kirjoituksesi kohdalla. Sori en nyt ehdi tarkemmin perehtyä siihen, mutta toiv., ehkä myöhemmin.
Hirveän kiva lukea mielipiteitä, joissa logiikka pysyy matkassa koko ajan.;) Ja raikasta kiihkottomuutta tähänkin aiheeseen. Verraten usein S24:ssa saa nimittäin lukea niitä 'luola- ajalle' ( vrt. aiempi esimerkkini) degeneroituneita ja kompleksisia kommentteja, etenkin mitä tulee tasa- arvoon...Voin kertoa, että ei sitten vähääkään kiinnostais tulla tietoiseksi esimerkiksi jonkun seksuaalikomplekseista, jos asiansa kuitenkin on koskevinaan esimerkiksi palkkatasa- arvoa.;D
Mulla ei ole hirveästi korjattavaa sanomaasi. Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. Jotain sanasia kuitenkin:
"Luulen, että aitoja sovinisteja on melko vähän. Kyllä tasa-arvon idea noin ylimalkaan on sisäistetty. Samaten luulen, että aitoja feministejä on melko vähän: tasa-arvon ideaa ei sittenkään ole sisäistetty kovin hyvin. Itsekkäitä ihmisiä riittää sitäkin enemmän."
Toi itsekkyys... Yksi tärkeä pointti (vaikka itsekkyydellä tietysti voidaan tarkoittaa moninaisia asioita näkökulmasta riippuen). Sukupuolittunut näkökulma tasa- arvokeskustelussa usein ns. 'hämää' tasa- arvotoimenpiteiden julkituontia esinmerkiksi medioissa siltä osin, että varjoon jää paljon realiteetteja: sitä, mitä muita intressejä (eli ensisijaisesti tietysti taloudellisia) sukupuolten välisen/ yl. tasa- arvon toteutumisen tiellä oikeasti on.
Otetaan nyt naisvaltaisten alojen palkkaus esimerkiksi: jos hoiturit ei saa tarpeeksi liksaa, asia saatetaan mediassa esittää mesoamalla naisvaltaisten alojen arvostuksen vähäisyydestä, vaikka todellisuudessa kyse on kuntatyönantajan tal. resurssipulasta, minkä jokainen vähänkin valveutunut tietää.
"Aito tasa-arvo on sellainen elävä asia, vähän kuin demokratiakin. Se ei voi jähmettyä vain olemaan. Lainsäädännön tasolla, siis yhteiskunnan tasolla, voidaan yrittää taata joitakin viipaleita, kuten tuo palkkatasa-arvo. Mutta lait ovat vain kehys: ihmiset tekevät asioita lain sisällä, eikä toteutus aina vastaa suunnitelmaa."
Jees. "Tasa- arvo"-/ tai voisko käyttää sanaa "tasa- arvoisuus" kehityksellä on kaksi suuntaa: yhteiskunnasta yksilöön päin ja yksilöstä yhteiskuntaan. Jos legaalinen järjestelmä tökkii, tökkivät myös tasa- arvoiset oikeudet yksilötasolla. Vastaavasti: jos ns. mikrotasolla ymmärrys sukupuolten (ts. vaikka ihmisten) välisisestä tasa- arvoisista oikeuksista ei toteudu, näkyy se feed- backina päätöksentekojärjestelmään, jarruttaen oikeudenmukaista päätöksentekoa.
"Yksilöiden tasolla tasa-arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä, ja se vaatii molemilta sukupuolilta tasa-arvon idean sisäistämistä. Siihen kuuluu paitsi se, että naiset vaativat ja miehet hyväksyvät naisen tasa-arvoisuuden, myös se, että naiset ottavat tasa-arvoisen paikan elämässä."
Yhdyn precis tähän.
"Aitoon sisäistämiseen kuuluu myös se, että ymmärretään sukupuolten todelliset erot: täysi tasa-arvo ei nouse siitä, että molemmilta vaaditaan samaa, vaan siitä, että molemmat hoitavat osuutensa. Ja mikä se osuus on, se on juuri se elävä asia, mistä täytyy keskustella aina uudelleen."
Hmm... Niin. Sanon nyt vähän tökerösti, kun parempaakaan tähän en näy keksivän *damn me*: miehistä ei tietenkään "väkipakolla" pidä pyrkiä tekemään naisia, eikä naisista miehiä. Jos (?) tuohon suuntaan tarkoitit, olen hyvin samoilla linjoilla. Ja kyllä, jatkuva julkinen (& myös yksilötason) keskustelu hyvin tärkeä asia.
katoaa sivulle 3.
Tuolla alempana keskustelussa juutuin inttämään tasa-arvon ja demokratian oikeutuksesta yleensä. Tässä mua kiinnostaa mikrotason pohdiskelu: kun meillä kaikilla on ällistyttäviä kokemuksia vastakkaisen sukupuolen tasa-arvon vastaisista toimista.
Valta ja tasa-arvo liittyvät yhteen. Valtaa voi käyttää monilla tavoilla. Parisuhdetasolla vallankäyttö saa salakavalia piirteitä, joita kummankin on vaikea nähdä:
Olen ihan 100varma, että iso osa miehistä käyttää valtaa naisiin mies-tyylillä: suhtautumalla välinpitämättömästi naisen toiveisiin. Toinen miesten tapa käyttää valtaa naisiin, on kieltää naisilta sellaisia asioita, joita he itselleen sallivat. Täällähän saa lukea näistä tapauksista: mies katselee pornoa, mutta suuttuu naiselleen, jos se tekee samaa - jne. Tai vielä arkisemmin: mies heittelee kättämänsä tavarat minne sattuu ja vittuilee naiselle, kun koti ei ole siisti. Nämä on kärjistettyjä esimerkkejä, vaikka todellisia. Mies ei havaitse alistavansa naista - ja aina nainenkaan ei huomaa olevansa alistettu.
Homma toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan. Nainen käyttää valtaa mieheen vähättelemällä miehen kykyä hoitaa kotia. Miehen tavasta tehdä taloustöitä voi aina löytää puutteita. Paras tapa nöyryyttää mies on imuroida uudelleen se huone, jonka mies juuri imuroi.
Naisten jatkostrategia on illanistujaisissa katsoa miestä rakastavasti silmiin ja vino hymy suupielessä kertoa tuttaville, kuinka avuton Pekka on: "pane lapsi asialle, mene itse perässä".
Nainen ei havaitse alistavansa miestä - ja aina mieskään ei huomaa olevansa alistettu.
Hienovaraisempiakin (ja salakavalampia) esimerkkejä voi löytää, kun hetken miettii.
Mun mielestä, kun ihmiset ajatuvat elämään noilla tavoilla, kyse on siitä, että kumpikin on sisäistänyt valtapelin. Molemmat elävät valtapelin sisällä. Silloin he eivät myöskään kykene huomaamaan peliä: yhtä vähän kuin huomaamme ilman jota hengitämme.
Kun ihminen on sisäistänyt valtapelin luonnolliseksi osaksi elämäänsä, hän on orja: vallan orja.
Ainoa tapa saavuttaa se aito tasa-arvoisuus, on vapautua tuosta pelistä ja kohdata toinen ihminen realistisesti. Kaveria ei voi muuttaa, itseä voi. Kaverin voi nähdä paljaasti, ilman silmälaseja, semmoisena kuin se oikeasti on. Mutta niin voi nähdä myös itsensä. En tarkoita semmosta lässylässy-meinikiä, missä kaikki tykkää toisistaan no-matter-what. Vaan sitä, että ihmiset on rehellisiä itselleen: näkevät myös omat motiivinsa rehellisesti. Jos siihen pääsee, valtapelit menettää merkityksensä.
Tämä on ehkä sekava puheenvuoro filosofisuudessaan. Mutta mun mielestä tämä pätee myös niihin asioihin, mitä aiemmin puhuit mediasta ja feminismistä: niillä on vaara olla osa sitä valtapeliä: käytetään mediaa, käytetään leimoja oman edun tavoitteluun, eli vallan tavoitteluun.
Tämmösiä tällä kertaa. Om kiva kehitellä ajatuksia joskus vähän pitemmällekin.
"ei yhdenkään miehen mieleen tullut, että pitäisi olla tasa-arvoa"
Jaa loistavaa päättelyä, niin varmaankaan ihmiskunnan historiassa ei milloinkaan ole tullut kenenkään mieleen ko. asia :D
"kaikki miehet kitisevät kuin pikkulapset, että kaiken pitäisi olla TÄYSIN tasa-arvoista"
Ja taas kaikki....
"Ehkä äärifeminismiä syntyy juuri siksi, että naiset tietävät, että jos miehillä olisi mahdollisuus, he alistaisivat meitä edelleen"
Ehkäpä ääriliikkeitä syntyy siksi, että aina löytyy höyrypäitä, joiden mukaan esimerkiksi kaikki miehet ovat kollektiivisesti vastuussa muiden miesten tekemisistä.
Ehkäpä terrorismi elää ja voi hyvin siksi, että aina löytyy pässejä joiden mukaan kaikki Amerikkalaiset ovat sekopää sotahulluja.
Ehkäpä maailmassa kaikki paha saadaan aikaan syyllistämällä yksilöiden teoilla kokonaisia kansoja.
"Tuski yksikään mies oikeasti uskoo tasa-arvoon, heillä vain ei enää ole vaihtoehtoja! "
Mitäpä tällaiseen väittämään voi sanoa? Ei varmaan muuta kuin, että mahtaa olla karmeeta elää noin vittumaisessa maailmassa?
"Herää kysymys myös siitä, että jos miehet nyt kokevat olevansa alistettuja, niin perustuiko miesten itsetunto sitten aiemmin siihen, että sai alistaa jotakuta muuta? Sehän vie täysin pohjan siltä sovinistien ajatukselta, että mies olisi luonnostaan ylempiarvoinen... "
Ei miehet ole mitään alistettuja reppanoita.
Kuulehan jos nuo alistetut naiset naiset ilmeisesti sun maailmassa joutuvat tietenkin yksin kasvattamaan lapset, kun äijät vaan hummailee, niin missä vaiheessa se kasvatus epäonnistuu?
Missä vaiheessa se kiltti äidin poikalapsi muuttuu pahaksi sovinistiksi ja pikkulapsia salamenoissa uhraavaksi hirviöksi?
Lopuksi valtaosa kaikesta pahasta maailmassa johtuu siitä, että kaikki maailman yleistäjät onnistuu usuttamaan helppoja vastauksia etsivät pässit toistensa kurkkuun kiinni.
Unohda kaikki saatanan ismit ja ota ihmiset yksilöinä jokka vastaa vaan omista tekemisistään, ei muiden tekemisistä.
juuri näin. Aikamoista seuraa on ap. elämäänsä valinnut jos on tollanen kuva miehistä...
Enpä tunne yhtään miestä joka kokisi olevansa alistettu naisten suhteen... eli ei taida ihan yleinen ilmiö olla... muualla kuin joidenkin/tiettyjen feministien toiveunissa....
miestä miehenä jos perustaa itseluottamuksen naisiin ja heihin liittyviin juttuihin.
ei vittu ei voi kun nauraa näille tasa-arvo/alistamis kysymyksille.
naiset nyt luulevat asiat on todella huonosti ja maailma on paha paikka jne. en usko tasa-arvoon tällä hetkellä, koska naiset jotka siihen uskovat, eivät itse usko asiaansa. ei naiset tasa-arvoa kokonaan halua, koska silloin ne eivät voi olla heikkoja missään asiassa. ja mökkitikkaakin joutuu heittelemään samalta viivalta kuin äijät. siinä vaiheessa kun tasa-arvo on kaikki kaikesta...niin uskon siihen.
kokeeko savannin leijonauros olevansa tasa-arvoinen leijonanaaraan kanssa? Ei koe, se odottaa, että naaraat käy metsästämässä ja tulee sitten syömään. Ja antaa selkään leijonanaaraille jos ei ole rotia tarpeeksi :D.
Sama se on miehissäkin. Ei kukaan normaalikokoinen mies koe olevansa naisen tasolla, koska voi tarvittaessa lyödä siltä nenän aivoihin.
Sitten tulee nykyajan ristiriita kun fyysisesti vahvempi mies pitää olla tasa-arvoinen tai jopa heikomman alla (raha tai lainsäädäntö) ja miehet alkaa sitten kiukutella.
No onneksi tämä on vain välivaihe kun eurooppa islamisoituu tämän vuosisadan aikana. Ilmeisesti kumpikaan sukupuoli ei ollut tasa-arvoon tyytyväisiä.
välisiä suhteita. Ei 190cm karpaasi koe olevansa kovin tasa-arvoinen 160cm kynäniskan kanssa vaikka olisi kuinka terrieri.
onneksi tasoittavat tilannetta.
paras lähestymistapa - kuten ei mikään muukaan lajivertaus. Voimme yhtä hyvin puhua hämähäkeistä: kokeeko naarashämppis olevansa tasa-arvoinen syödessään koiraan parittelun päätteeksi.
Tota noin... tarkoittaiskohan se tasa-arvo, tai sen puuttuminen, jotain muuta kuin sitä, että "isommat on parempia, koska ne pystyy vetämään pienempiään daijuun?"
Kukaan normaaliälyinen mies ei ajattele tasa-arvoa fyysisenä vertailuna. Pelottaa, hävettää ja ahdistaa olla mies, kun törmää tällaisiin veljiin.
Kyllä, sitä se tarkoittaa. Ihmisten johtaja 20-40v mies joka pystyy alistamaan heikompansa. Muu on pintakiiltoa ja sekoittaa niin naisten kuin miestenkin pakkaa kun vahvin voikin olla 60v käppänä tai 20v pieni nainen (raha-raha-raha).
Eläinvertaus oli hyvä. Jossain lajeissa (hämähäkit, heinäsirkat jne) naaraat tosiaan on isompia kuin urokset ja ne ovatkin sitten siellä vallassa.
Ihmisillä ja leijonilla näin ei ole eikä se asia muuta vaikka kuinka kääntelee.
Tasa-arvoa ei ole. Luonnossa (ja ihmisen liskoaivoissa) vahvin on joka komentaa vaikka ihmiset onkin sekoittuneet rahan, statuksen ja muun vallankäytön muuttaessa tilannetta. Koirakin on onneton jos lauman hierarkia on epäselvä.
Analogiat eläinmaailmasta ovat tehokkaita yksinkertaistajia. Niiden taakse on hyvä vetäyryä harjoittamaan biologisesti perusteltua itsekkyyttä.
Ihminen ei ole samanlainen kuin leijona, hämppis tai edes paviaani. En yritä kiistää biologista alkuperäämme, vaan sanoa, että ihminen on lajina ihan omansa.
Älkäämme perustelko kulttuurievoluutiota biologisesti: lajina meillä on tasa-arvo olemassa yhtenä käyttäytymismahdollisuutena, siinä kuin erilaiset dominanssitkin. Vahvimman valta voi toteutua, matriarkaalinen kulttuuri voi toteutua, samoin patriarkaalinen. Ne ovat LAJINA meille kaikki mahdollisia - mutta eivät leijonalle, hämppikselle ja paviaanille.
Tuon jos hyväksyy, joutuukin sitten inhimillisten ongelmien eteen: minkä mahdollisuuden tahdomme toteuttaa... eih perkele... moraalifilosofiaa keskellä nettipalstaa...
Lajilleen kannattaa olla uskollinen - meidän lajilla ON moraalifilosofia, kuten kaienlaisia muitakin ongelmia, joita muilla eläimillä ei ole.
ihmisen moraalifilosofia alkoi siitä kun joku älypää keksi halkaista kiven kahdelta puolen ja tehdä siitä terän. Ei se tarkoita etteikö ne apina-aivot enää vaikuttaisi meihin vaikka työkalut onkin korvanneet isot lihakset ja ison ei ole enää välttämättä vahvin.
Ja en sanoisi, että tasa-arvoon pyrkivä kulttuuri olisi se vahvin valinta (tai mihin olemme ajautuneet). Eurooppalainen ja kristillinen kulttuurimmehan on lähinnä näivettymässä jos ei jopa kuolemassa vahvempien tieltä.
Minusta kyllä ihminen on ihan samanlainen kuin muutkin eläimet pl. älykkyys. Ainoat erot on työkalujen käyttö ja lajitoverin auttaminen ilman odotusta välittömästä palkinnosta joita ei osaa kun ihminen ja jotkut apinalajit.
"Eurooppalainen ja kristillinen kulttuurimmehan on lähinnä näivettymässä jos ei jopa kuolemassa vahvempien tieltä."
Hmm. Tarkoitatko islamia? Minä en niistä kovin paljon sittenkään perustaisi, kulttuurisessa mielessä. Toki islam on nyt pinnalla, mutta eihän ne mitään kovin merkittävää panosta tällä hetkellä anna: tappavat omia johtajiaan pää veressä. Ei huolta.
Tarkoitatko kiinalaisia? Kommunismi on kyllä perin eurooppalainen kulttuurin tuote, olkoonkin että se elää tällä hetkellä lähinnä Kiinassa - edelleen länsimaisella kapitalismilla ryyditettynä.
Mutta globaali reaalipolitiikka on asia sinänsä ja meidän tapa ratkaista miesten ja naisten välisiä suhteita on taas toinen asia. Vaikka en ottaisi kulttuurien välistä globaalia kilpailua hyväksi arkipäivän rakaisumalliksi, niin kuitenkin: demokratia ja tasa-arvo ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa toisiinsa. Kun nyt katselen Kiinan ja Islamin sisäisiä ongelmia, euroopan ongelmat ovat sittenkin aika pieniä?
Voisiko se olla, että tämä malli on kuitenkin joustava ja tehokas?
suvaitsevainen, joustava ja jossain määrin tehokaskin, mutta onko siitä paljon apua jos se joustaa tai suorastaa väistyy toisten tieltä.
Siis käsittääkseni aasia on nousemassa taloudessa ykköseksi euroopan näivettyessä (ei varmaan niitä tasa-arvoisimpia ja suvaitsevaisimpia maita aasiassa) ja vanhentuessa. Nuoret ihmiset on maahanmuuttajia jotka myös tekevät lapsia (mikseivät etnisesti eurooppalaiset tee lapsia?) ja heillä on ihan eri uskonto ja kulttuuri kun meillä. Olen lukenut netistä, että vuonna 2050 75% syntyvistä saksalaisista on maahanmuuttajien jälkeläisiä (tarkoittanee lähinnä turkkilaisia?).
Oma tuomipäivän ennustukseni on, että eurooppalaiset tuhosivat kulttuurinsa ja uskontonsa vapaaseen kauppaan ja tasa-arvoon.
sosiaalisesti. Myönnän toki, että eurooppalaisen demokratian arvot eivät Aasiassa juhli. Ja Aasia on taloudessa nousemassa maailman ykköseksi. Maailman kriisipesäkkeissä kuitenkin yritetään käsittääkseni globaalisti vakauttaa tilanteita aika paljon eurooppalaisen mallin mukaan: valta paikallisille, koulutusta kaikille, jne. Tällainen työ on myös eurooppalaista kulttuuria... joo joo, tiedän että tuo on karkea yleistys.
Myös se on eurooppalaista kulttuuria, että erilaiset maahanmuuttajat yritetään aktiivisesti integroida yhteiskuntaan: viimeiseen asti yritetään välttää etnisten ghettojen syntymistä. Vaikeaa työtä, eikä onnistumisesta ole takeita. Mutta sellaista se demokratia ja tasa-arvo on: arkista tekemistä, missä aatteen toimivuus punnitaan jatkuvasti uudelleen.
Tämä rupeaa olemaan melko kaukana ap. kirjoituksesta. Mutta tässä nyt väännetään vissiin koko demokratian ja tasa-arvo -ajattelun oikeutuksesta. Olen kyllä viisastunut keskustelusta jo nyt: edes demokratian ja tasa-arvon perusperiaatteet eivät ole yleisesti hyväksyttyjä? Puhumattakaan sitten käytännön elämän tasa-arvosTA?
Siis eurooppalaista kulttuuria on se, että yritetään hävittää eurooppalaista kulttuuria. Mielenkiintoista. Jotenkin tuo kuulostaisi uskottavammalta jos puhuisimme USA:sta joka on perinteisesti ollut vapaa satama ja kulttuuriton maa.
Siis minusta eurooppalaiset eivät jostain syystä pidä kulttuuristaan. En näe mitään muuta syytä miksi etnisesti eurooppalaiset eivät tee jälkikasvua tai miksi ennen näkemättömän suurta kansainvaellusta muista maanosista pidetään propagandassamme välttämättömänä. Tosin en ole nähnyt missä euroopan maassa asiasta on demokraattisesti päätetty?
Ja syy miksi keskustelu poukkoili leijonista ja tasa-arvosta eurooppalaiseen kulttuurin on se, että jonkinlainen itseinho meillä on. Onko se 2.maailmansodan moraalista krapulaa (jonka vuoksi saksalaiset erityisen innokkaasti tuhoaa omaa verenperintöään?), sukupuolten tasa-arvon tuomaa epävakautta perheissä ja ihmissuhteissa, vapaan kaupan ja kovan kilpailun tuomaa markkina-ajattelua joka puskee kaikkialla vai yleistä arvotyhjiötä maallistuneen kristinuskon näivettyä, sitä on vaikea sanoa. Itse sanoisin, että kaikki nämä tapahtumat yhdessä ja tuossa kronologisessa järjestyksessä.
Ps. aasialaiset mailla menee tosiaan aika kovaa vaikka tekevät asiat melkeinpä päinvastoin kuin täällä oppikirjat sanoo. Tasa-arvo on nimellistä ja maahanmuutto on olematonta. Kenties pienemmän demokratian takia?
Pss. voidaan kohta puhua siitä miten integroimme eurooppalaiset kristityt valtaväestön kanssa: "Saksassa ennustetaan että vuonna 2025 noin 75% kaikista syntyvistä lapsista syntyy muslimiperheisiin." Taloussanomat
Psss. miksi sitten eurooppalaiset haluavat islamilaisen euroopan? Päästäkseen eroon sukupuolten tasa-arvosta?
Öhh... en ymmärtänyt - miten niin yritetään hävittää eurooppalaista kulttuuria? Jos puhut maahanmuuttajien integroinnista, niin ajatukseni oli että nimenomaan integroidaan: sulautetaan kulttuuriin, saadaan omaksumaan kohdemaan kultuurisia arvoja ja periaatteita. Ei se ole mielestäni kulttuurin hävittämistä.
Eurooppalaiset eivät tee jälkikasvua - on ihan liian monikmutkainen kysymys tässä ratkottavaksi. Mutta kun monkään maan väestö ei voi rajattomasti kasvaa, lisääntymisen on jossain vaiheessa loputtava. Silloin tullaan tilanteeseen, jossa Eurooppa on nyt: vanhenevaa väestöä on enemmän kuin nuoria ikäluokkia. Tuo "ylimäärä" hitaasti poistuu ihan luonnollisella tavalla. Sen jälkeen väestön ikärakenne tasapainottuu. Ne maat, joiden väestö edelleen kasvaa voimakkaasti, tulevat tähän vaiheeseen myöhemmin. Voit kuvitella Kiinan ja Intian ongelmia, kun siellä ollaan vastaavassa tilanteessa. Kun hekään eivät voi loputtomasti vain lisääntyä. Syyt, miksi väestön vaurastuminen johtaa syntyvyyden laskuun, jätän nyt vaan tilankäytön takia pois.
Euroopassa (Suomessa) ei liene mitään propagandaa maahanmuuton puolesta. Kyseessä on yleensä elinkeinoelämän hätäratkaisu työvoimapulaan, jota mediassa käsitellään isommin kuin olisi aihetta.
Eurooppaa vaivannee jonkinlainen itseinho, joka johtuu 2. maailmansodan edelleen jatkuvasta krapulasta, mutta myös kolonialismin edelleen jatkuvasta krapulasta.
Sitä asiaa voisi tarkastella niinkin, että Euroopassa on vihdoin opittu jotain: demokratia ja tasa-arvo ovat välttämättömiä keinoja vakaiden olojen saavuttamiseksi. Jatkuvat dominanssipyrkimykset elämän eri tasoilla johtavat vain tuhoon. Tuo oppi lienee eurooppalaisen kulttuurin tämänhetkisiä todellisia saavutuksia. Tätä oppia länsimaista yritetään viedä myös muihin maihin (melko vaihtelevalla menestyksellä).
Tässä menee kaksi asiaa päällekkäin ja ristiin. Ensin se, minkälainen kulttuuri on vahvin: sinä kannatat hierarkkista kulttuuria ja arvelet sen vahvaksi, minä taas joustavaa, neuvottelevvaa (ja siksi sekavan olista) kulttuuria ja arvelen sen vahvaksi. Se on yksi asia.
Toiseksi on se tosiasia, että Kiinan ja Intian tapaiset maat ovat vasta nyt vaurastumassa: eli saavuttamassa massansa kokoisen painoarvon maailmantaloudessa. Se näyttää invaasiolta, vaikka se invaasio on vain seuraus siitä, että ne faktisesti ovat juuri noin hiton isoja.
Se ei ole eurooppalaisen kulttuurin näivettymistä: se on kansainvälistä tasa-arvoa. Kehitysmaat lakkaavat olemasta kehitysmaita.
Vaikka tämä näkökulma saattaa tehdä häijyä, niin puhuttaessa eri kulttuurien suhteista: Eurooppalainen kulttuuri on saanut jonkinmoisen sillanpääaseman Aasiassa (Australia), Amerikassa (USA, Kanada) ja Afrikassa (Etelä-Afrikka). Jos islamilainen kulttuuri nyt saa jonkinlaisen sillanpääaseman Euroopassa (Saksa), niin globaalisti ja historiallisesti ajatellen eurooppalainen kulttuuri ei ole ihan heti häviämässä maailmankartalta...
Tähän ei enää mahtunut tasa-arvoasiaa nimeksikään... puhutaan sitten siitä mihin puhe vie.