Taidan olla väärällä palstalla..mutta jospa tämä nyt jotakin apua tois vellovaan mielialaani.
Korostan, että tämän kirjoittaminen ottaa jo ajatuksena koville. Ja viesti voi olla hieman sekava..
Olemme olleet muutamia vuosia avoliitossa. Molemmilla yksi avioliitto takana. Minulla lapsia, hänellä ei.
Heti pian tutustumisen jälkeen mies puheli paljon homoista. Sivutin sen huumorilla. Enkä ajatellut puheita sen kummemmin. Pidin selvänä, että olemme molemmat heteroita.
Aikaa kului ja puheet jatkuivat, nykyään jo jossain määrin joka päivä. Esimerkkinä vaikka joku tv-ohjelma, joka on ihan tavallinen (siis ei mikään tosi tv:n tirkistely..vaikka nyt homomiesten stylistijuttu). Hän kommentoi jossain vaiheessa, että" ton täytyy olla joku homo, kato nyt..oishan se hirveetä jos tuommosen kanssa joutuis sängyssä olemaan".Hän antaa ymmärtää ns. inhonsa, mutta täytyykö siitä jokapvä mainita? Meitä kun on niin heteroita,homoja,lesboja, bi..ei haittaa mua ja siksi en päätäni moisilla vaivaa.
Sängyssä hän on pariin kertaan maininnut, että "Miltähän se tuntuisi jos sullekin ois yön aikana munat ilmestynyt". Aloin todella ahdistua.
Jokin aika sitten riitelimme. Onneksi lapset olivat pois kun hän yllättäen alkoi haukkumaan ex-miestäni homoksi sekä lapsiani. Vastasin, että nyt alkaa riittämään. Sattumoisin ovat minun lapsiani ja olkootki sitten homoja tai mitä vaan rakastan heitä sellaisina kuin ovat. Haluan korostaa, että lapseni ovat vielä alta 10v, joten hänenä en alkaisi arvuuttelemaan mitä heistä tulee. Loukkaannuin melkoisesti.
Olen puhunut hänelle asiallisesti ja kysynyt ihan suoraan, että onko hänellä sittenkin tunteita omaan sukupuoleensa tai onko hänellä bi-taipumuksia. Vastaus oli ehdoton ei ja naurua päälle.
En ole ahdasmielinen ja ymmärrän, että sekä naisilla, että miehillä voi olla fantasioita jotka kohdistuvat omaan sukupuoleensa. Mutta sitä en jaksa, että niistä puhutaan jatkuvaan ja loukataan minua niillä (kuten nyt tuo lapsiini kohdistuva)
Siis mikä neuvoksi? Tämä saattaa näyttää pikkuasialta, mutta kuten sanottu en jaksa viljellä huumoria tästä enään. Välistä tuntuu, että ehken riitäkkään hänelle. Mutta hyväisä sentään, erotkoot ja eläkööt fantasiansa todeksi.
Kertokaa mielipiteitä, asiallisia neuvoja, vinkkejä ja kokemuksia jos joku elää tai on elänyt vastaavanlaisessa tilanteessa.
Rakastan toki miestäni, mutta en voi mitään, että liika on liikaa ja kyllä se sänkypuuhiinkin on kohdaltani vaikuttanut.
Korostan, että tämän kirjoittaminen ottaa jo ajatuksena koville. Ja viesti voi olla hieman sekava..
Olemme olleet muutamia vuosia avoliitossa. Molemmilla yksi avioliitto takana. Minulla lapsia, hänellä ei.
Heti pian tutustumisen jälkeen mies puheli paljon homoista. Sivutin sen huumorilla. Enkä ajatellut puheita sen kummemmin. Pidin selvänä, että olemme molemmat heteroita.
Aikaa kului ja puheet jatkuivat, nykyään jo jossain määrin joka päivä. Esimerkkinä vaikka joku tv-ohjelma, joka on ihan tavallinen (siis ei mikään tosi tv:n tirkistely..vaikka nyt homomiesten stylistijuttu). Hän kommentoi jossain vaiheessa, että" ton täytyy olla joku homo, kato nyt..oishan se hirveetä jos tuommosen kanssa joutuis sängyssä olemaan".Hän antaa ymmärtää ns. inhonsa, mutta täytyykö siitä jokapvä mainita? Meitä kun on niin heteroita,homoja,lesboja, bi..ei haittaa mua ja siksi en päätäni moisilla vaivaa.
Sängyssä hän on pariin kertaan maininnut, että "Miltähän se tuntuisi jos sullekin ois yön aikana munat ilmestynyt". Aloin todella ahdistua.
Jokin aika sitten riitelimme. Onneksi lapset olivat pois kun hän yllättäen alkoi haukkumaan ex-miestäni homoksi sekä lapsiani. Vastasin, että nyt alkaa riittämään. Sattumoisin ovat minun lapsiani ja olkootki sitten homoja tai mitä vaan rakastan heitä sellaisina kuin ovat. Haluan korostaa, että lapseni ovat vielä alta 10v, joten hänenä en alkaisi arvuuttelemaan mitä heistä tulee. Loukkaannuin melkoisesti.
Olen puhunut hänelle asiallisesti ja kysynyt ihan suoraan, että onko hänellä sittenkin tunteita omaan sukupuoleensa tai onko hänellä bi-taipumuksia. Vastaus oli ehdoton ei ja naurua päälle.
En ole ahdasmielinen ja ymmärrän, että sekä naisilla, että miehillä voi olla fantasioita jotka kohdistuvat omaan sukupuoleensa. Mutta sitä en jaksa, että niistä puhutaan jatkuvaan ja loukataan minua niillä (kuten nyt tuo lapsiini kohdistuva)
Siis mikä neuvoksi? Tämä saattaa näyttää pikkuasialta, mutta kuten sanottu en jaksa viljellä huumoria tästä enään. Välistä tuntuu, että ehken riitäkkään hänelle. Mutta hyväisä sentään, erotkoot ja eläkööt fantasiansa todeksi.
Kertokaa mielipiteitä, asiallisia neuvoja, vinkkejä ja kokemuksia jos joku elää tai on elänyt vastaavanlaisessa tilanteessa.
Rakastan toki miestäni, mutta en voi mitään, että liika on liikaa ja kyllä se sänkypuuhiinkin on kohdaltani vaikuttanut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa siltä että miehellesi tuosta "homottelusta" on tullut jo jonkinlainen tapa. Ilmeisesti häntä ajatus kiusaa/kiehtoo, mutta sen ilmituomistapa on aika kamala.
Mitään suoraan neuvoa on vaikea antaa, muuta kun se että koittaisit yhä edelleen keskustella aiheesta. Ja vaikka ihan vain siltä pohjalta että SINUA loukkaa se ainainen aiheesta jankutus, ja sinua myös loukkaa toisen suvaitsemattomuus.
Jokaisellahan on tietysti oikeus mielipiteeseensä, ja tutkimustulosten mukaan isoin osa tuntee jonkinlaista seksuaalisviritteistä kiinnostusta omaan sukupuoleensa, ja sitten on näitä joilla on se "kaapin ovi" liimattu pikaliimalla tukkoon. En siis tarkoita sitä että miehesi olisi homo, vaan sitä että hän vaikuttaa kovin suvaitsemattomalta, eikä varmasti suvaitse itsessään minkäänlaisia siihen viittaavia tunteita. Sen vuoksi sinun kyselyt aiheesta saattavat saada hänet suotta puolustuskannalle tai jopa sulkemaan korvansa asialta jota haluat sanoa.
Siinä missä hän voi olla ihan juuri sitä mieltä kuin on, olisi ihan hyvä sinun tuoda esiin se että sinä todella pahoitat mielesi moisesta suvaitsemattomuudesta. Ja eritoten että omaa vihaansa ja kykenemättömyyttä ymmärtää erilaisuutta ei MISSÄÄN tilanteessa saa purkaa lapsiin. Lapsille ennemmin pitää opettaa se että ihmisiä tässä ollaan kaikki ja kaikki erilaisia.
Vaikea tilanne on tietysti siksi, että mitä enemmän asia sinua vaivaa, sitä enemmän kiinnität huomiota miehesi juttuhin. Ja pahimmillaan tämä johtaa siihen että miehesi yhä enemmän puhuu negatiiviseen sävyyn homoseksuaaleista hälventääkseen sinun epäilysi hänen suuntauksestaan. Ja sitten ollaankin jo noidankehässä josta on vaikea päästä irti.
Koita keskustella asiasta ihan rauhassa, ja puhu nimenomaan siitä miten tuo homottelu vaikuttaa SINUUN, älä siitä että epäilet miehen suuntausta. Ehkä se auttaisi häntäkin keskustelemaan asiasta rauhalliseti.
Se miksi hän kutsuu ex-miestäsi tai TV-sankaria kertoo siitä että hän on epävarma itsestään ja vielä teinipojan tasolla. Voisi olla syy lähtöön monille naisille. Mutta monet naiset kestävät sellaista typeryyttä hämmästyttävän kauan. Fantasiat ovat sitten eri asia. Niiden kanssa voi elää jos ne vaan ovat fantasioita. Yksi asia on ainakin varma: itse lähtisin heti jos mieheni haukkuisi lapsiani homoiksi. Siis haukkuisi. Oletan ettette keskustelleet poikien mahdollisista taipumuksista. Silloin on tietysti mahdollista että voi kutusua toista homoksi.
Miten voit jäädä??? Mies on a)hullu mustasukkaisuudesta joka kohdistuu jopa lapsiin ja täysin epävarma itsestään b) ehkä kiinnostunut sinun pojistasi. En jäisi sekuntiakaan!!!
Mies näkee homoja kaikkialla ja pelkää aivan tautisesti kohdata oman sisäisen homonsa.
Osta teille yhteisesti leikkimielellä gay-lehti ja katselette sitä yhdessä, alastoman miesvartalon näkemisellä suuntautuminen selviää hetkessä teille molemmille ja tilanne lähtee purkautumaan keskusteluna.
mutta mies kuvittelee aika usein minua toisen naisen kanssa makaamassa sängyssä nakuna kun hän tulis töistä, johtuneeko siitä että olen bi. no itsekin fantasioin tuollaisesta mutten ikinä sitä ole aikeissa toteuttaa kolmen lapsen takia. fantasia on fantasiaa...koittakaa puhua asiat selviksi
Sanot sille suoraan, että sä et jaksa kuunnella sen jatkuvaa homoläppää milloin missäkin tilanteessa. Sanot että se toistaa itseään kuin rikkinäinen levy. Sanot ettei normaalit heterot tollasta paskaa jatkuvasti jauha. Sanot sille suoraan, että erotaan sitten, niin se pääsee toteuttamaan tota fantasiaansa ja ehkä uskaltaa sinkkuna tulla sieltä kaapistakin.
Siinä lääke miehellesi.
tiesi jo sanoa näin.
Varsin ahdistavalle ja ymmärrän sen olevankin sitä. Näyttää siltä, että mies ei ota tosissaan ahdistustasi tai sitten hän yrittää lähettää sinulle sanattoman viestin. Asia on varmasti vaikea ottaa puheeksi, sen uskon.
En tiedä, miten puolisosi reagoi, jos pyydät häntä asiallisesti keskustelemaan homo- ja biaiheesta?
Jotenkin tuntuu, että asiaan on saatava pikaisesti jokin selvyys tai siitä tulee enemmän kärsimystä koko perheelle.
Saattaa myös olla, että miehesi seksuaalisuus on hänellä itselläänkin hukassa ja hän etsii itseään ja samalla lähettää vihjeitä sinun suuntaasi. Kyseessä saattaa olla biseksuaalisuus. Joskus ihmiset ajattelevat olevansa homoja ja miettivät niitä asioita, kunnes sitten tunnustautuvat biseksuaaleiksi.
Kaikki tämä on olettamusta. Voidakseen tehdä joitakin määrittelyjä, pitää olla enemmän tietoa miehesi reagoinneista ja vasta sitten kaikki ehkä selviää, jos hän itse myöntää olevansa bi tai homo.
Kyllähän noi teidän antamat kommentit laittoivat miettimään.
En kuitenkaan ala hommaamaan gay-aineistoa ja yhdessä tutkimaan sitä. Täytyy ajatella, että missä minunkin sietokykyni menee. Ei pahalla homoja yms kohtaan, mutta tulisi varmasti likainen olo.
Pornoa olemme joskus katsoneet, mutta nyt alan vasta tajuta mitä siinä on oikein katsottu. Näin se vaan on.
Mies on sen sortin tyyppi, ettei varmasti kirveelläkään myöntäis suuntautumistaan.
Joten teen kuten eräs kehotti, pyydän häntä lopettamaan puheensa.
Itse saa selvittää mitä ja kuka on ja toimia sen mukaan.
Liikaa tää tosiaan alkaa hallitsemaan ja minunkin täytyy muuttaa suhtautumistani tähän, jos meinaan vielä jatkaa tätä.
Tuntuu vaan pahalta. Toisaalta hänenkin puolesta. Olisi tosiaan reilumpaa kun sanoisi miten asiat todella ovat, kuin että peitellä sitä. Tavallaanhan hän pettää itseään ja minua.
Ajattelin kun luin noita, että eikö kenelläkään todella ole vastaavanlaisia kokemuksia? Vai olenko ainoa, joka on näin tyhmä ollut jo vuosia?!
keskusteluosiossa on pari muutakin vastaavanlaista kyselyä?