Lenin ja Suomi, itsenäistyminen

Tässä asia on lyhyesti:

Lainaus alkaa

katkelma WWW.uta.fi/suomi80/



Senaatti taipuu

Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo.

Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille.

Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi.

Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä.


Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä.


Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".


Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.
Kansankomissaarien neuvosto, ei Venäjän hallitus
Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista.



Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud. Valtuuskunta odotti pääsyä kansankomissaarien neuvoston puheille ja asiansa käsittelyä iltamyöhään asti. Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palautti valtuuskunnan laatiman kirjelmän. Asiaa ei käsitelty, koska kirje oli suunnattu Venäjän hallitukselle. Bolsevikit eivät tunnustaneet mitään hallituksia ja kirje olisi tullut osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckellin ehdotusta asiakirjan korjaamisesta "päällekirjoituksella" kansliapäällikkö ei hyväksynyt. Viralliseen asiapaperiin ei voitu tehdä muutoksia. Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen. Kirjeessä kansankomissaarien neuvosto ehdottaa toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamista.


Kiitollinen suomalainen valtuuskunta halusi tavata Leninin ja lausua tälle kiitoksensa.

Kansankomissaarien neuvosto kiisteli, kuka tapaisi suomalaisten valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä.


Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.
Itsenäisyys tunnustetaan
Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta. Tunnustamisen osalta Englanti ja Yhdysvallat halusivat odottaa (Venäjän) tilanteen kehittymistä.


--------------------------------------------------------------------------------

Kirjallisuutta

Ketola, Eino, Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. Tammi, Helsinki 1987.

Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1971.

Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi1917- 1920: 1 helmikuu 1917- toukokuu 1918. Porvoo- Helsinki 1967.