Lihakeitto

Ei nyt ollut aivan oikea. Lihakeiton lihan kimpaleena keittäminen juontaa juurensa menneisyyteen, jolloin kauppa ei tarjonnut veitsenkäsittelytaidottomille paloiteltua kuutiolihaa. Soppalihaa ostettiin palana, johon hyvään soppalihan palaan usein liittyi pala ydinluuta, joka on makuluunakin tunnettu. Jokaiselle kaiketi on selvää, että luut irtoavat helpommin kypsästä lihasta, kuin raaasta. Jos makuluu laitetaan keittoon erillisenä, ei ole mitään estettä lihojen keittämiselle valmiina kuutioinakin. Vielä makoisampaa keitosta saadaan, jos lihakuutiot ruskistaa ennen keittämistä, myös luun voi ruskistaa. Sitten lihat ja luu laitetaan kylmään veteen ja jatketaan , kuten Mattila kertoo. Tosin hänen mainitsemansa keittoaika tuntuu melko ylimitoitetulta ja jotkut lihalaadut hajoavat jo siinä ajassa. Kunhan liha on mureaa, se riittänee. Sitten lisätään juurekset ja perunan lohkot, keitto viimeistellään tarjolle vietäessä persiljasilpulla. Vielä makuluusta, sen tulee olla
pala sellaisesta kohdasta, jossa on luuydintä mukana, muuten sillä ei ole juurikaan merkitystä.

vanha kokki kirjoitti:

Ei nyt ollut aivan oikea. Lihakeiton lihan kimpaleena keittäminen juontaa juurensa menneisyyteen, jolloin kauppa ei tarjonnut veitsenkäsittelytaidottomille paloiteltua kuutiolihaa. Soppalihaa ostettiin palana, johon hyvään soppalihan palaan usein liittyi pala ydinluuta, joka on makuluunakin tunnettu. Jokaiselle kaiketi on selvää, että luut irtoavat helpommin kypsästä lihasta, kuin raaasta. Jos makuluu laitetaan keittoon erillisenä, ei ole mitään estettä lihojen keittämiselle valmiina kuutioinakin. Vielä makoisampaa keitosta saadaan, jos lihakuutiot ruskistaa ennen keittämistä, myös luun voi ruskistaa. Sitten lihat ja luu laitetaan kylmään veteen ja jatketaan , kuten Mattila kertoo. Tosin hänen mainitsemansa keittoaika tuntuu melko ylimitoitetulta ja jotkut lihalaadut hajoavat jo siinä ajassa. Kunhan liha on mureaa, se riittänee. Sitten lisätään juurekset ja perunan lohkot, keitto viimeistellään tarjolle vietäessä persiljasilpulla. Vielä makuluusta, sen tulee olla
pala sellaisesta kohdasta, jossa on luuydintä mukana, muuten sillä ei ole juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Tarkemmin ajateltuna tuo keittoajan pituus juontaa juurensa entisestä Neuvostoliitosta jolloin sain oppia keittotaitoa Leningradissa. Silloin keittoliha ei ollut niin hyvälaatuista että lyhyempi aika olisi riittänyt. Riittävä keittoaika takasi sen että erilaiset jänteet saatiin poistettua ja liha oli niin mureaa että sitä pystyi sormin käsittelemään.

Kannattaa kuitenkin korostaa keittoajan merkitystä maun saamiseksi liemeen. Jos yrittää tehdä pikaruokaa niin, että paloittelee lihan mahdollisimman pieniksi paloiksi niin liemen maku kärsii vaikka liha olisikin jo syötävissä.

kj.mattila kirjoitti:

Tarkemmin ajateltuna tuo keittoajan pituus juontaa juurensa entisestä Neuvostoliitosta jolloin sain oppia keittotaitoa Leningradissa. Silloin keittoliha ei ollut niin hyvälaatuista että lyhyempi aika olisi riittänyt. Riittävä keittoaika takasi sen että erilaiset jänteet saatiin poistettua ja liha oli niin mureaa että sitä pystyi sormin käsittelemään.

Kannattaa kuitenkin korostaa keittoajan merkitystä maun saamiseksi liemeen. Jos yrittää tehdä pikaruokaa niin, että paloittelee lihan mahdollisimman pieniksi paloiksi niin liemen maku kärsii vaikka liha olisikin jo syötävissä.

Lue lisää

Enpä usko sen neukkulehmän olleen sen sitkeämpää, kuin meidän kantturammekaan. Kyllä minä värkkäsin ohranoille ja muullekin henkilökunnalle lihasoppaa veli venäläisen mansikistakin, vieläpä samassa kaupungissakin, tosin nimi oli jo muutettu takaisin Pietariksi. Kyllä se liha kypsyi samassa ajassa kuin suomilehmäkin. Keittolihaksi kun nyt kaikenkaikkiaankin valitaan se hieman heikompi ruhonosa, vain snobbalijat luulevat parhaan sopan syntyvän filetavarasta tai paistista. Tärkein maun antaja keittoon on kuitenkin tuo mainittu makuluu, sillä ilman sitä soppa on kuin purjevene ilman mastoa. Olemmeko samalla aaltopituudella Kari?

vanha kokki kirjoitti:

Enpä usko sen neukkulehmän olleen sen sitkeämpää, kuin meidän kantturammekaan. Kyllä minä värkkäsin ohranoille ja muullekin henkilökunnalle lihasoppaa veli venäläisen mansikistakin, vieläpä samassa kaupungissakin, tosin nimi oli jo muutettu takaisin Pietariksi. Kyllä se liha kypsyi samassa ajassa kuin suomilehmäkin. Keittolihaksi kun nyt kaikenkaikkiaankin valitaan se hieman heikompi ruhonosa, vain snobbalijat luulevat parhaan sopan syntyvän filetavarasta tai paistista. Tärkein maun antaja keittoon on kuitenkin tuo mainittu makuluu, sillä ilman sitä soppa on kuin purjevene ilman mastoa. Olemmeko samalla aaltopituudella Kari?

Lue lisää

samalla aaltopituudella mutta kyllä tuo anoppi ja muu suku keittivät liha- ja borssikeiton lientä sen 3-4 tuntia että varmasti maku irtosi liemeen lihasta ja luista. Kyllä se makuluu tai luut on tärkein maun antaja ja eihän sitä parhaita ruhonosia keittoon valita sillä olisihan se kardinaalimunaus laittaa keittoon sisäfilettä tai edes ulko.

kj.mattila kirjoitti:

samalla aaltopituudella mutta kyllä tuo anoppi ja muu suku keittivät liha- ja borssikeiton lientä sen 3-4 tuntia että varmasti maku irtosi liemeen lihasta ja luista. Kyllä se makuluu tai luut on tärkein maun antaja ja eihän sitä parhaita ruhonosia keittoon valita sillä olisihan se kardinaalimunaus laittaa keittoon sisäfilettä tai edes ulko.

Lue lisää

Ei hyväksy lihasoppaansa muita kuin parasta argentiinalaista sisäfilettä, et sillei hei. Landepaukut säheltää soppansa jostain kylkipaloista, et sillei hei. Teppo tietää parhaat palat ja sen vuoksi vain paras on kyllin hyvää Tepolle. Teppo keittää kokonaisia fileitä ainakin auringon noususta
auringon laskuun, et sillei hei. Teppo on kulinaristien kruunamaton kunkku ja siksi Teppo maustaa sopan kuminalla ja sinapin siemenillä. Makuluille Teppo antaa pitkät, sillä Tepon soppa on loistavaa, kun siihen heitetään purkillinen smetanaa, et sillei hei. Eikä stadin kundi unohda
ryydittää soppaansa kilolla voita ja sit dillii pitää löytyy Tepon sopasta. Perunat stadin kovin kundi keittää kuorineen ja sipulit kans. Tepon keittoo söis varmaan vanha kokkikin, mutta Teppo ei haluu tarjoo, ku se on liika hyvää muille kun stadin parhaalle inhovaattorille. Suvereenisti huippuruokaa tekee vain Teppo, et sillei hei.

vanha kokki kirjoitti:

Ei nyt ollut aivan oikea. Lihakeiton lihan kimpaleena keittäminen juontaa juurensa menneisyyteen, jolloin kauppa ei tarjonnut veitsenkäsittelytaidottomille paloiteltua kuutiolihaa. Soppalihaa ostettiin palana, johon hyvään soppalihan palaan usein liittyi pala ydinluuta, joka on makuluunakin tunnettu. Jokaiselle kaiketi on selvää, että luut irtoavat helpommin kypsästä lihasta, kuin raaasta. Jos makuluu laitetaan keittoon erillisenä, ei ole mitään estettä lihojen keittämiselle valmiina kuutioinakin. Vielä makoisampaa keitosta saadaan, jos lihakuutiot ruskistaa ennen keittämistä, myös luun voi ruskistaa. Sitten lihat ja luu laitetaan kylmään veteen ja jatketaan , kuten Mattila kertoo. Tosin hänen mainitsemansa keittoaika tuntuu melko ylimitoitetulta ja jotkut lihalaadut hajoavat jo siinä ajassa. Kunhan liha on mureaa, se riittänee. Sitten lisätään juurekset ja perunan lohkot, keitto viimeistellään tarjolle vietäessä persiljasilpulla. Vielä makuluusta, sen tulee olla
pala sellaisesta kohdasta, jossa on luuydintä mukana, muuten sillä ei ole juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Kyllä paras lihakeitto tulee kun keittää kokonaista lihaa ja kuutioi sen vasta kypsänä(pitkä keittoaika antaa hyvän maun liemeen jolloin liemikuutioita ei tarvitse käyttää). Luita pitää toki olla mukana, mutta niitä myydään nykyään erikseen. Jos käyttää pienempiä lihapaloja niin luita pitää keittää hyvän tovin ennenkuin ne pienet lihapalat lisätään keittoon. Miten kuvittelet saavasi liemeen hyvän maun jos keität luita yhtä kauan kuin lihakuutioita? Luusi menevät ihan hukkaan. Kerrohan vielä että miten ruskistat luut?

...................... kirjoitti:

Kyllä paras lihakeitto tulee kun keittää kokonaista lihaa ja kuutioi sen vasta kypsänä(pitkä keittoaika antaa hyvän maun liemeen jolloin liemikuutioita ei tarvitse käyttää). Luita pitää toki olla mukana, mutta niitä myydään nykyään erikseen. Jos käyttää pienempiä lihapaloja niin luita pitää keittää hyvän tovin ennenkuin ne pienet lihapalat lisätään keittoon. Miten kuvittelet saavasi liemeen hyvän maun jos keität luita yhtä kauan kuin lihakuutioita? Luusi menevät ihan hukkaan. Kerrohan vielä että miten ruskistat luut?

Lue lisää

Luiden ruskistaminen on ilmeisesti hieman vierasta perheenemännille, mutta ammattilaiset tietävät, että
luut ruskistuvat varsin mukavasti uunissa. Jokaisen kokin takaraivoon on taottu sky liemen valmistus.
Samalla voi ruskistaa myös lihanpalat, tai isommatkin köntit. On erinomaisen huhupuhetta, että isosta köntistä irtoaa enemmän makua kuin vastaavasta määrästä pienempiä kuutioita. Jos lihaa on sama määrä grammoina, ei se isona palana sisällä yhtään enemmän makua kuin grammamääräisesti sama määrä pienittynä, sanoohan sen jo järkikin. Kyllä hyvä lihakauppa myy myös luista keittolihaa, vielä nykyäänkin. Kysykää etuselkää tai lapaa.

vanha kokki kirjoitti:

Luiden ruskistaminen on ilmeisesti hieman vierasta perheenemännille, mutta ammattilaiset tietävät, että
luut ruskistuvat varsin mukavasti uunissa. Jokaisen kokin takaraivoon on taottu sky liemen valmistus.
Samalla voi ruskistaa myös lihanpalat, tai isommatkin köntit. On erinomaisen huhupuhetta, että isosta köntistä irtoaa enemmän makua kuin vastaavasta määrästä pienempiä kuutioita. Jos lihaa on sama määrä grammoina, ei se isona palana sisällä yhtään enemmän makua kuin grammamääräisesti sama määrä pienittynä, sanoohan sen jo järkikin. Kyllä hyvä lihakauppa myy myös luista keittolihaa, vielä nykyäänkin. Kysykää etuselkää tai lapaa.

Lue lisää

Että tapanani on keittää luita keitossa niin kauan, että ydin sulaa luun sisältä, jolloin se on luovuttanut kaiken makunsa liemeen, turhaa liotella sitä pitempään, eisiitä sen enempää irtoa makua eikä juuri muutakaan. Joskus lisäsimme myös palasia jänteestä, mutta tahtovat olla kiven alla. Maun antajana varsin mainio, ei tosin tarkoitettu syötäväksi.

vanha kokki kirjoitti:

Että tapanani on keittää luita keitossa niin kauan, että ydin sulaa luun sisältä, jolloin se on luovuttanut kaiken makunsa liemeen, turhaa liotella sitä pitempään, eisiitä sen enempää irtoa makua eikä juuri muutakaan. Joskus lisäsimme myös palasia jänteestä, mutta tahtovat olla kiven alla. Maun antajana varsin mainio, ei tosin tarkoitettu syötäväksi.

Lue lisää

No mites sinä keität pienet lihakuutiot samassa ajassa kuin luut niin että ne ytimet luista sulaa? Miksei voisi samalla keitellä sen isomman lihapalan ja kuutioida sen kypsänä? Isommasta kypsästä lihapalasta ne jänteetkin voi helposti perata, pienistä kuutioista ei.

Teppo, moi kirjoitti:

Ei hyväksy lihasoppaansa muita kuin parasta argentiinalaista sisäfilettä, et sillei hei. Landepaukut säheltää soppansa jostain kylkipaloista, et sillei hei. Teppo tietää parhaat palat ja sen vuoksi vain paras on kyllin hyvää Tepolle. Teppo keittää kokonaisia fileitä ainakin auringon noususta
auringon laskuun, et sillei hei. Teppo on kulinaristien kruunamaton kunkku ja siksi Teppo maustaa sopan kuminalla ja sinapin siemenillä. Makuluille Teppo antaa pitkät, sillä Tepon soppa on loistavaa, kun siihen heitetään purkillinen smetanaa, et sillei hei. Eikä stadin kundi unohda
ryydittää soppaansa kilolla voita ja sit dillii pitää löytyy Tepon sopasta. Perunat stadin kovin kundi keittää kuorineen ja sipulit kans. Tepon keittoo söis varmaan vanha kokkikin, mutta Teppo ei haluu tarjoo, ku se on liika hyvää muille kun stadin parhaalle inhovaattorille. Suvereenisti huippuruokaa tekee vain Teppo, et sillei hei.

Lue lisää

oletko kauankin ollut päästäsi vähän sillai hei hei ? ?

sillai hei hei kirjoitti:

oletko kauankin ollut päästäsi vähän sillai hei hei ? ?

se sille mitään voi jos isä ja äiti eivät ole voineet sille antaa enempää silloin herkkänä hetkenä.Että sillä lailla hei,TEPON PUOLESTA.

yli neljänkymmenen vuoden työrupeamassa ole tullut keitellyksi jokunenkin lihakeitto, joten luulisin tietäväni mistä kirjoitan, katsos, ei ravintolaväkikään syö aina fileruokia, vaan enimmäkseen ihan tavallisia kotiruokia. Kokin tehtäviin kuuluu myös henkilökunnan ruoan valmistus,
joten eiköhän noita soppiakin ole keitelty jos isosta ja pienestäkin lihasta.

vanha kokki kirjoitti:

yli neljänkymmenen vuoden työrupeamassa ole tullut keitellyksi jokunenkin lihakeitto, joten luulisin tietäväni mistä kirjoitan, katsos, ei ravintolaväkikään syö aina fileruokia, vaan enimmäkseen ihan tavallisia kotiruokia. Kokin tehtäviin kuuluu myös henkilökunnan ruoan valmistus,
joten eiköhän noita soppiakin ole keitelty jos isosta ja pienestäkin lihasta.

Lue lisää

Oletko myös huomannut että harvempi ihminen kertoo lempiruokansa olevan lihakeitto? Eihän se voi ollakaan jos siihen suhtautuu niin kuin sinä siihen suhtaudut.

................... kirjoitti:

Oletko myös huomannut että harvempi ihminen kertoo lempiruokansa olevan lihakeitto? Eihän se voi ollakaan jos siihen suhtautuu niin kuin sinä siihen suhtaudut.

Eipä ole soppani vielä syömättä jääneet. Tee sinä tavallasi, niin minä jatkan tavallani. Minulle on samantekevää ovatko lihat isoja vai pieniä. Maku se on joka ratkaisee, siitä ei ole koskaan moitteita tullut, mutta miten lie itselläsi. Teehän ensin soppasi muutamalle sadalle ehkä tuhannelle ihmiselle
ja kerro sitten mikä on suhtautumisesi lihasoppaan. Ei se ole sen kummempi ruoka kuin muutkaan, huolella tehtynä kaikki ruoka on hyvää. Rakkaus ruokaan ei tarkoita Saarioisten einesten suosimista. Turha jankkaaminen on hedelmätöntä, eikö vain. Kotikokin ja alan ammattilaisen näkemyserot saattavat joskus olla pienestä kiinni.

vanha kokki kirjoitti:

Eipä ole soppani vielä syömättä jääneet. Tee sinä tavallasi, niin minä jatkan tavallani. Minulle on samantekevää ovatko lihat isoja vai pieniä. Maku se on joka ratkaisee, siitä ei ole koskaan moitteita tullut, mutta miten lie itselläsi. Teehän ensin soppasi muutamalle sadalle ehkä tuhannelle ihmiselle
ja kerro sitten mikä on suhtautumisesi lihasoppaan. Ei se ole sen kummempi ruoka kuin muutkaan, huolella tehtynä kaikki ruoka on hyvää. Rakkaus ruokaan ei tarkoita Saarioisten einesten suosimista. Turha jankkaaminen on hedelmätöntä, eikö vain. Kotikokin ja alan ammattilaisen näkemyserot saattavat joskus olla pienestä kiinni.

Lue lisää

Mistäs sinä tuon Saarioisten einesten suosimisen kehitit? Mistäs tiedät senkään että kuinka monelle olen lihakeittoa tehnyt tai kuinka monta vuotta olen kokkina työskennellyt? "Syömättä ei ole jäänyt" on ihan hyvää palautetta kokille, mutta "Tämä on parasta lihakeittoa, mitä koskaan olen syönyt ja milloin teet sitä taas?" on paljon parempi.

................ kirjoitti:

Mistäs sinä tuon Saarioisten einesten suosimisen kehitit? Mistäs tiedät senkään että kuinka monelle olen lihakeittoa tehnyt tai kuinka monta vuotta olen kokkina työskennellyt? "Syömättä ei ole jäänyt" on ihan hyvää palautetta kokille, mutta "Tämä on parasta lihakeittoa, mitä koskaan olen syönyt ja milloin teet sitä taas?" on paljon parempi.

Lue lisää

Jos lihasoppasi on bravuurisi.

................ kirjoitti:

Mistäs sinä tuon Saarioisten einesten suosimisen kehitit? Mistäs tiedät senkään että kuinka monelle olen lihakeittoa tehnyt tai kuinka monta vuotta olen kokkina työskennellyt? "Syömättä ei ole jäänyt" on ihan hyvää palautetta kokille, mutta "Tämä on parasta lihakeittoa, mitä koskaan olen syönyt ja milloin teet sitä taas?" on paljon parempi.

Lue lisää

Kovin kohteliaita ruokavieraita.

Sun tarvittoo ensteeks opetella oikia murre, jotta saat ittes uskottavammaks, sovithanko niin.

Hei, täss on deppo moi!