Tuttavani oli töissä erään liikenneasemaketjun palveluksessa, ja suurta kummastusta on aiheuttanut kyseisen työnantajan menettely useissa eri tilanteissa.
Tässä muutama esimerkki:
Työsopimuksen mukaan kyseessä oli yli vuoden kestävä määräaikainen osa-aikainen työsuhde. Määräajan perusteena oli äitiysloman sijaisuus. Tuttavalle selvisi työsuhteen aikana, että tarkalleen samansanaisin sopimuksin kyseisessä toimipaikassa oli myös useita muita työntekijöitä samanaikaisesti. Moneenko määräaikaiseen työsopimukseen voidaan käyttää perusteena samaa äitiysloman sijausuutta?
Työsopimuksessa oli myös alalle varsin pitkä koeaika, 2.5kk. Työsuhde purettiin yllättäen varoittamatta koeajan viimeisenä päivänä. Samoihin aikoihin eräällä toisella määräaikaisella talossa pidempään työskenneellä työntekijällä oli sopimus päättymässä. Työsuhteen purkuun ei työnantajan mukaan tarvittu perustetta, koska purkaminen tapahtui koeajalla. Tämä selitys ei puolestaan meinannut riittää työvoimatoimistolle, vaan työntekijää uhattiin "karenssilla".
Työtekijät velvoitettiin saapumaan vuoroon työvaatteissa 15-20 minuuttia ennen vuoron virallista alkua.
Työntekijät velvoitettiin työskentelemään yövuorossa yksin ilman anniskelupassia ja kyseisessä toimipaikassa oli myös keskiolut-oikeudet. Yövuoro ei myöskään saanut jättää myymälää ja kassa-aluetta ilman valvontaa, jolloin esimerkiksi wc:ssä käynti oli "luvatonta".
Työntekijät olivat työnantajan mukaan henkilökohtaisessa vastuussa mahdollisesta anniskeluoikeuksien menettämisestä. Tästä koituvat menetetyt myyntituotot tultaisiin perimään lupien menetyksen aiheuttaneen työntekijän palkasta.
Työntekijät olivat myös henkilökohtaisessa vastuussa yhteisvastuullisten kassojen mahdollisesta kassavajeesta. Mikäli selvittämättä jääviä vajeita ilmaantuu, tullaan vajeet perimään kyisesinä ajankohtina vuorossa olleen vuoromyyjän palkasta. Samoja kassoja käytti siis jokainen samanaikaisesti vuorossa ollut myyjä.
Palkanmaksu tapahtui toteutuneiden todellisten työtuntien mukaiseen reaaliaikaisuuteen vedoten palkkakuukautta seuraavan kuukauden 20.päivä. Tästä huolimatta palkasta jäi toistuvasti maksamatta jopa yli 1/3. Puuttuvat palkat maksettiin seuraavan kuukauden palkanmaksupäivänä, eli 20.päivä.
Työsuhteeksi oli määritelty kolmivuorotyö. Asema oli siis avoinna 24h. Työvuorolistat olivat jatkuvasti esimerkiksi seuraavan kaltaisia. Maanantaina 22-0615, tiistaina 1415-22, keskiviikko 6-14, torstai 15-23, perjantai vapaa, lauantai 6-14, sunnuntai vapaa. Ma-ke 22-615, to 15-23... Mahdollisesta työntekijän väsyneisyydestä huomauteltiin toistuvasti. Työmatka 50km/suunta, joten todellinen lepoaika jäi työjaksolla äärimmäisen vähäiseksi.
Pisteenä iin päälle, oli työtovereiden tyytymättömyys "liian tehokkaaseen työntekoon", yövuoroon yksin jääneelle ei toisten mielestä jäänyt kuuleman mukaan "mitään tekemistä".
Tässä muutama esimerkki:
Työsopimuksen mukaan kyseessä oli yli vuoden kestävä määräaikainen osa-aikainen työsuhde. Määräajan perusteena oli äitiysloman sijaisuus. Tuttavalle selvisi työsuhteen aikana, että tarkalleen samansanaisin sopimuksin kyseisessä toimipaikassa oli myös useita muita työntekijöitä samanaikaisesti. Moneenko määräaikaiseen työsopimukseen voidaan käyttää perusteena samaa äitiysloman sijausuutta?
Työsopimuksessa oli myös alalle varsin pitkä koeaika, 2.5kk. Työsuhde purettiin yllättäen varoittamatta koeajan viimeisenä päivänä. Samoihin aikoihin eräällä toisella määräaikaisella talossa pidempään työskenneellä työntekijällä oli sopimus päättymässä. Työsuhteen purkuun ei työnantajan mukaan tarvittu perustetta, koska purkaminen tapahtui koeajalla. Tämä selitys ei puolestaan meinannut riittää työvoimatoimistolle, vaan työntekijää uhattiin "karenssilla".
Työtekijät velvoitettiin saapumaan vuoroon työvaatteissa 15-20 minuuttia ennen vuoron virallista alkua.
Työntekijät velvoitettiin työskentelemään yövuorossa yksin ilman anniskelupassia ja kyseisessä toimipaikassa oli myös keskiolut-oikeudet. Yövuoro ei myöskään saanut jättää myymälää ja kassa-aluetta ilman valvontaa, jolloin esimerkiksi wc:ssä käynti oli "luvatonta".
Työntekijät olivat työnantajan mukaan henkilökohtaisessa vastuussa mahdollisesta anniskeluoikeuksien menettämisestä. Tästä koituvat menetetyt myyntituotot tultaisiin perimään lupien menetyksen aiheuttaneen työntekijän palkasta.
Työntekijät olivat myös henkilökohtaisessa vastuussa yhteisvastuullisten kassojen mahdollisesta kassavajeesta. Mikäli selvittämättä jääviä vajeita ilmaantuu, tullaan vajeet perimään kyisesinä ajankohtina vuorossa olleen vuoromyyjän palkasta. Samoja kassoja käytti siis jokainen samanaikaisesti vuorossa ollut myyjä.
Palkanmaksu tapahtui toteutuneiden todellisten työtuntien mukaiseen reaaliaikaisuuteen vedoten palkkakuukautta seuraavan kuukauden 20.päivä. Tästä huolimatta palkasta jäi toistuvasti maksamatta jopa yli 1/3. Puuttuvat palkat maksettiin seuraavan kuukauden palkanmaksupäivänä, eli 20.päivä.
Työsuhteeksi oli määritelty kolmivuorotyö. Asema oli siis avoinna 24h. Työvuorolistat olivat jatkuvasti esimerkiksi seuraavan kaltaisia. Maanantaina 22-0615, tiistaina 1415-22, keskiviikko 6-14, torstai 15-23, perjantai vapaa, lauantai 6-14, sunnuntai vapaa. Ma-ke 22-615, to 15-23... Mahdollisesta työntekijän väsyneisyydestä huomauteltiin toistuvasti. Työmatka 50km/suunta, joten todellinen lepoaika jäi työjaksolla äärimmäisen vähäiseksi.
Pisteenä iin päälle, oli työtovereiden tyytymättömyys "liian tehokkaaseen työntekoon", yövuoroon yksin jääneelle ei toisten mielestä jäänyt kuuleman mukaan "mitään tekemistä".
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.pam.fi/
...liittoon, eli sinne on turha yrittää ottaa yhteyttä.
törkeää työturvallisuuden vaarantamista ja ueita lain rikkomuksia sisältyy kertomukseesi.
rikollista toimintaa selvästi.
No, älä sitten valita lainmukaisuudesta! Pääasia, että on työ ja että palkka maksetaan!
sun päässäsi mahtanee viirata? Halloo! Onko kaikki kotona?
Markkinat porskuttavat ja työvoima ja laki ja eduskunta joustavat. Ihan yhtä tyhmää on kysellä lain perään kuin vaikkapa Karl Marxin. Ihmeteltävää on, että jotkut ovat niin dorkia, että sanovat, että koska he erehtyivät opiskelemaan pitkään, heidän pitäisi saada enemmän palkkaa. Jopa vaatimukset Karjalan palauttamisesta ovat realistisempia. Mitäs opiskelivat, mitäs valitsivat väärän alan!
ei minunkaan mielestä pidä palkkaa maksaa opintojen pituuden mukaan. Sen pitää määräytyä työtehtävien, henkilökohtaisten ominaisuuksien (=osaamisen tason) sekä markkinavoiminen mukaan. Eli aloilla, joilla on pulaa, maksetaan enemmän ja suosituilla aloilla vähemmän. Nämä korkean palkan vaatijat esim. media-alalla ovat saaneet aikaan sen, että alalla käytetään palkattomia harjoittelijoita ammattilaisten hommissa. Eli korkeat palkat alalla, jossa tekijöistä ei ole pulaa, lisäävät alan työttömyyttä.
Jo pikaisen lukemisen perusteella aloittajan tarinassa on sellaisia puutteita, että syytä ottaa yhteys liittoon, jos sellaiseen kuuluu. Ellei, niin sitten yhteys työsuojelupiirin oman alueen toimistoon, ei siis yleiseen neuvontanumeroon.