Eteeni tuli tilanne, jossa lauma naispuolisia työkavereitani (itsekin olen nainen) on saanut päähänsä, että olen "ihastunut" erääseen miespuoliseen työkaveriin. Not true, mutta ikävä tilanne. Luulisin, että ko. mieshenkilö ei tiedä tästä "juoruilusta". Ainakaan hänen käytöksensä ei ole muuttunut. Juttelen ko. mieshenkilön kanssa esim. lätkästä, formuloista tms. aiheista, joista ei naisten kanssa pysty juttelemaan (naisten evvk-asenteen takia).
Olen miettinyt, että olisivatkohan "tytöt" kateellisia tms., mutta en ole vielä keksinyt miksi, jos ovat. Osa on suhteessa tahollaan (voi olla, että kaikki, en tiedä), joten se vesittää teoriaani aika pahasti. Itse en seurustele, tämä tiedoksi.
Nainen, joka kertoi minulle tästä, yritti mustamaalata ko. miehen silmissäni. Hän kertoi, että ko. mies pettää tyttöystäväänsä tai ainakin petti erään kolleegamme kanssa. Ko. kolleega oli kuulema kertonut tästä hänelle. Olin ihmeessäni, miksi minulle tästä kerrottiin ylipäätään. En tiedä vieläkään.
Olen tässä jonkun aikaa pohtinut tätä ja nyt olisi kiva tietää moniko teistä ajattelee, että mies ja nainen voivat olla vain kavereita (miksi voivat) ja moniko on sitä mieltä, että ei voi (ja miksi ei voi)? Mitä luulette, että edellä kuvatussa tilanteessa on "meneillään"?
Perusteluja yms. pyydän siksi, että yritän tässä samalla saada psykan-kurssiin vähän materiaalia valitsemastani aiheesta. Mielenkiintoinen kun on. Thank´s very much!
Olen miettinyt, että olisivatkohan "tytöt" kateellisia tms., mutta en ole vielä keksinyt miksi, jos ovat. Osa on suhteessa tahollaan (voi olla, että kaikki, en tiedä), joten se vesittää teoriaani aika pahasti. Itse en seurustele, tämä tiedoksi.
Nainen, joka kertoi minulle tästä, yritti mustamaalata ko. miehen silmissäni. Hän kertoi, että ko. mies pettää tyttöystäväänsä tai ainakin petti erään kolleegamme kanssa. Ko. kolleega oli kuulema kertonut tästä hänelle. Olin ihmeessäni, miksi minulle tästä kerrottiin ylipäätään. En tiedä vieläkään.
Olen tässä jonkun aikaa pohtinut tätä ja nyt olisi kiva tietää moniko teistä ajattelee, että mies ja nainen voivat olla vain kavereita (miksi voivat) ja moniko on sitä mieltä, että ei voi (ja miksi ei voi)? Mitä luulette, että edellä kuvatussa tilanteessa on "meneillään"?
Perusteluja yms. pyydän siksi, että yritän tässä samalla saada psykan-kurssiin vähän materiaalia valitsemastani aiheesta. Mielenkiintoinen kun on. Thank´s very much!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Naistyökaverisi ovat ehkä kateellisia sinulle, kun tulet niin hyvin juttuun ko. miehen kanssa. Tai sitten ne on lukenut liikaa naistenlehtiä, ja olettavat, että teillä täytyy olla suhde...
...kun te kerran juttelette keskenänne muustakin kuin työasioista :)
Minulla (olen mies) on vähän samantapainen kokemus muutaman vuoden takaa.
Tulin erittäin hyvin juttuun työkaverini (nainen) kanssa. Meillä osui hyvin huumori kohdalleen, jota kaikki eivät välttämättä ymmärtäneet. Esimieheni (mies) vaivautui tilanteesta ja todennäköisesti hän oletti jotain työpaikkaromanssia. Tämän seurauksena nainen lomautettiin kaiken kiireen keskellä.
Noin vuoden päästä tapahtuneesta esimieheni ajatusmaailma selvesi, kun hän kysyi minulta suoraan, että oliko meillä suhde. Sanoin asiat aika suoraan ja sen jälkeen asiasta ei ole puhuttu.
P.s. Voihan sinun tapauksessasi olla niinkin, että ko. mies on tietämättäsi puhunut jotain, joka aiheuttaa työyhteisössäsi tällaisia puheita...
että naiset on naisia!
Omakohtainen kokemus yhdestä kesätyöpaikasta vuosien takaa. Olin samassa työvuorossa yhden mukavan itseäni muutaman vuoden vanhemman miehen kanssa. Kumpikin seurustelimme onnellisesti tahoillamme ja tiesimme toistemme kumppanit jne. Mutta meillä oli silti hauskaa yhdessä töissä. Yksi työkaveri meni sitten naimisiin ja kutsui koko porukan häihin. Menin autolla ja olin luvannut kyyditä paitsi tämän nuoren miehen, niin myös muutaman työpaikan tädin hääpaikalle. Matkalla hääpaikalle saimmekin sitten kuunnella vartavasten meille tarkoitettua keskustelua, jossa varsin selvästi meille molemmille muka huomaamattomasti tehtiin selväksi toistemme seurustelu. Kyllä meitä etupenkillä nauratti ja sitten laitoimme lisää vettä myllyyn häävastaanotolla kulkemalla koko illan tiiviisti yhdessä. Eli ruoka haettiin yhdessä, nosteltiin eri ruokia toistemme lautasille, tanssittiin yhdessä jne. Olipa siinä tätien huolestuneita ilmeitä seuratessa hauskaa. Ja kotona hauskuus tuplaantui kun kerroin omalle kullalleni koko jutun.
Miespuolisia kavereita on edelleenkin, ja heidän kanssaan voin puhua mistä tahansa. Juttelemme työhön liittyvistä asioista, elokuvista, urheilusta, omista ihmissuhteista jne. Nykyinen miesystäväni oli ainakin aluksi hiukan mustis, mutta kun hänelle väänsi asian rautalangasta, niin hänkin sai rauhan =)
Joillekin vain tuntuu olevan käsittämätöntä, että nainen ja mies voivat olla ystäviä.
Onneksi se kuitenkin on mahdollista!