Kotiteollisuuden Jouni Hynysen pakina naisesta
NAISESTA VIELÄ
Nainen se jaksaa ihmetyttää Hynystä, aina ja ikuisesti, joka päivä. Viime
aikoina mies on tehnyt seuraavanlaisia huomioita.
Osaavatko naiset oikeasti puhua muusta kuin omista lapsistaan ja miehistään?
Monta kahvilakeskustelua sivukorvalla kuunnelleena Hynynen on vakuuttunut
siitä, että ei ne osaa. Perkele, akat lähtee
keskenään kahville tai kaljalle ja
käyttävät koko sen ajan ihmissuhteittensa
analysointiin tai lastensa taitojen ja
vaivojen kertaamiseen. Ja joku idiootti käyttää aikansa siihen, että
kuuntelee
tällaista keskustelua viereisessä pöydässä. Ei, saatana! Ja jos ei puhuta
ihmissuhteista ja lapsista niin sitten puretaan työpaineita.
Aina puretaan jotain, nainen ei osaa rentoutua koskaan. Jos sillä on hetken
kivaa, niin silläkin hetkellä se kerää jotain
negatiivista energiaa, joka pitää
purkaa viimeistään kuukautisten
aikaan astioita heittelemällä, miehelle
vittuilemalla (esim. haukkumalla tämän
auton, se on jo pyhäinhäväistystä!) tai sitten sille omalle, rakkaalle
sydänystävälle
puhumalla. Joko tuntikausia puhelimessa tai kahvilassa.
Mikä helvetin tarve naisella on aina
arvostella muita ihmisiä, varsinkin muita naisia?
Aina jollain on törkeät vaatteet, ruma kampaus tai aina joku on muuten vain
vitun tyhmä.
Oikeassahan he monesti ovat, ei siinä mitään,
mutta silti. Nainen itse ei ole koskaan tyhmä.
Nainen itse on maailman keskipiste. Ja yksi miehen tehtävistä on pönkittää
tätä uskoa kukkasin, hellittelyin ja rakkaudentunnustuksin. Hyi, helvetti!
Naisen tulee saada tietty määrä omaa miestään per viikko. On olemassa tietty
kiintiö, joka on määritelty suhteen alussa, ja jos se ei toteudu, niin
nainen
tuntee itsensä hylätyksi. Mies ei enää rakasta häntä, koska munaa ei
tulekaan
enää toistakymmentä kertaa viikossa. Yritä siinä sitten selittää, että aivot
ovatkin nousseet kiihkeän alun jälkeen
sykkivästä jalkovälistä päähän takaisin,
että eihän sitä koko ajan jaksa soutaa. Eikä naista itseäänkään niin usein
huvita, mutta kun on seksikiintiö! Kiintiö on saatava täyteen, muuten
keskinäinen rakkaus on kuolemaisillaan! On lemmittävä vaikka väkisin, vaikka
kumpaakaan ei
kiinnostaisikaan.
Nainen haluaa tehdä asioita yhdessä miehensä kanssa. Ahtaaseen keittiöön on
mahduttava yhdessä tekemään ruokaa, vaikka mies haluaisi edes sen hetken
olla
rauhassa turhalta hössötykseltä ja pusuttelulta. Yhteiset kävelylenkit ovat
aivan ehdottoman pakollisia, muuten ei heru ja saattaa lentää tavaratkin.
Miehen on krapula-aamuna lähdettävä naisen
kanssa vaateostoksille korvaukseksi
siitä, että tuli edellisenä iltana jätkien kanssa vedettyä pilkkuun asti.
Kauppoihin on lähdettävä heti yhdeksältä. Miehen tehtävä on olla
makutuomarina
ja olla juuri sitä mieltä, mitä nainen haluaa. Jos nainen sovittaa omasta
mielestään hyvännäköistä vaatetta, miehen on sanottava, että onpa se
hyvännäköinen. Nainen saattaa myös virittää ansan. Hän saattaa tahallaan
sovittaa rumaa rättiä ja kokeilla, miten tarkkaavaisena mies
vaatteidensovitusrituaalia seuraa. Älä, mies, koskaan lankea tähän ansaan!
Seuraa aina tarkasti ja sano vaatetta rumaksi jos se sitä on, muuten tulee
karatea! Jos puolestasi olet välinpitämätön (Hynynen on sitä aina, varsinkin
krapulassa, ei nimittäin kiinnosta pätkääkään)
niin rakkaus on jälleen lopussa.
Alkaa mökötys, jonka voi kuitata ainoastaan lemmellä ja kenties
romanttisella
illallisella.
Ja kukilla tietysti, ne toimivat aina.
Kukkakimpulla nainen kuin nainen sulaa, se on varma.
Nainen haluaa näkyviä merkkejä yhteiselosta ja keskinäisestä rakkaudesta.
Näitä merkkejä ovat esim. lapset tai suhteen alkupuolella kotieläimet. Koira
tai kissa on hankittava, tai vähintään kultakalat, joita sitten yhdessä
hoivataan. Juostaan, perkele, yhdessä pitkin puistoa ja "koulutetaan"
yhteistä
koiranpentua. Heitellään keppiä ja käskytetään niin perkeleesti.
Nauretaan yhdessä, kun on niin ihanaa yhteisen
harrastuksen äärellä, keräillä
jotain koiranpaskaa puiston nurmikolta paperipussiin pienellä lapiolla tai
kumihanskalla. Miestä koko touhu yleensä vain vituttaa, hän tekisi koirasta
mielellään vaikka lämpimän karvahatun, mutta ei auta, ei. Koiran kanssa on
peuhattava, muuten mies ei rakasta naista tarpeeksi ja sanomista tulee.
On ne aika epeleitä ne naiset. Mutta onneksi niillä on aina hyvät tissit ja
perse. Naamalla ja älykkyydellä nyt ei ole niin väliä. Turhaa hifistelyä
Joopa joo, ei ihme, että Hynynen on poikamies vielä pitkään...
NAISESTA VIELÄ
Nainen se jaksaa ihmetyttää Hynystä, aina ja ikuisesti, joka päivä. Viime
aikoina mies on tehnyt seuraavanlaisia huomioita.
Osaavatko naiset oikeasti puhua muusta kuin omista lapsistaan ja miehistään?
Monta kahvilakeskustelua sivukorvalla kuunnelleena Hynynen on vakuuttunut
siitä, että ei ne osaa. Perkele, akat lähtee
keskenään kahville tai kaljalle ja
käyttävät koko sen ajan ihmissuhteittensa
analysointiin tai lastensa taitojen ja
vaivojen kertaamiseen. Ja joku idiootti käyttää aikansa siihen, että
kuuntelee
tällaista keskustelua viereisessä pöydässä. Ei, saatana! Ja jos ei puhuta
ihmissuhteista ja lapsista niin sitten puretaan työpaineita.
Aina puretaan jotain, nainen ei osaa rentoutua koskaan. Jos sillä on hetken
kivaa, niin silläkin hetkellä se kerää jotain
negatiivista energiaa, joka pitää
purkaa viimeistään kuukautisten
aikaan astioita heittelemällä, miehelle
vittuilemalla (esim. haukkumalla tämän
auton, se on jo pyhäinhäväistystä!) tai sitten sille omalle, rakkaalle
sydänystävälle
puhumalla. Joko tuntikausia puhelimessa tai kahvilassa.
Mikä helvetin tarve naisella on aina
arvostella muita ihmisiä, varsinkin muita naisia?
Aina jollain on törkeät vaatteet, ruma kampaus tai aina joku on muuten vain
vitun tyhmä.
Oikeassahan he monesti ovat, ei siinä mitään,
mutta silti. Nainen itse ei ole koskaan tyhmä.
Nainen itse on maailman keskipiste. Ja yksi miehen tehtävistä on pönkittää
tätä uskoa kukkasin, hellittelyin ja rakkaudentunnustuksin. Hyi, helvetti!
Naisen tulee saada tietty määrä omaa miestään per viikko. On olemassa tietty
kiintiö, joka on määritelty suhteen alussa, ja jos se ei toteudu, niin
nainen
tuntee itsensä hylätyksi. Mies ei enää rakasta häntä, koska munaa ei
tulekaan
enää toistakymmentä kertaa viikossa. Yritä siinä sitten selittää, että aivot
ovatkin nousseet kiihkeän alun jälkeen
sykkivästä jalkovälistä päähän takaisin,
että eihän sitä koko ajan jaksa soutaa. Eikä naista itseäänkään niin usein
huvita, mutta kun on seksikiintiö! Kiintiö on saatava täyteen, muuten
keskinäinen rakkaus on kuolemaisillaan! On lemmittävä vaikka väkisin, vaikka
kumpaakaan ei
kiinnostaisikaan.
Nainen haluaa tehdä asioita yhdessä miehensä kanssa. Ahtaaseen keittiöön on
mahduttava yhdessä tekemään ruokaa, vaikka mies haluaisi edes sen hetken
olla
rauhassa turhalta hössötykseltä ja pusuttelulta. Yhteiset kävelylenkit ovat
aivan ehdottoman pakollisia, muuten ei heru ja saattaa lentää tavaratkin.
Miehen on krapula-aamuna lähdettävä naisen
kanssa vaateostoksille korvaukseksi
siitä, että tuli edellisenä iltana jätkien kanssa vedettyä pilkkuun asti.
Kauppoihin on lähdettävä heti yhdeksältä. Miehen tehtävä on olla
makutuomarina
ja olla juuri sitä mieltä, mitä nainen haluaa. Jos nainen sovittaa omasta
mielestään hyvännäköistä vaatetta, miehen on sanottava, että onpa se
hyvännäköinen. Nainen saattaa myös virittää ansan. Hän saattaa tahallaan
sovittaa rumaa rättiä ja kokeilla, miten tarkkaavaisena mies
vaatteidensovitusrituaalia seuraa. Älä, mies, koskaan lankea tähän ansaan!
Seuraa aina tarkasti ja sano vaatetta rumaksi jos se sitä on, muuten tulee
karatea! Jos puolestasi olet välinpitämätön (Hynynen on sitä aina, varsinkin
krapulassa, ei nimittäin kiinnosta pätkääkään)
niin rakkaus on jälleen lopussa.
Alkaa mökötys, jonka voi kuitata ainoastaan lemmellä ja kenties
romanttisella
illallisella.
Ja kukilla tietysti, ne toimivat aina.
Kukkakimpulla nainen kuin nainen sulaa, se on varma.
Nainen haluaa näkyviä merkkejä yhteiselosta ja keskinäisestä rakkaudesta.
Näitä merkkejä ovat esim. lapset tai suhteen alkupuolella kotieläimet. Koira
tai kissa on hankittava, tai vähintään kultakalat, joita sitten yhdessä
hoivataan. Juostaan, perkele, yhdessä pitkin puistoa ja "koulutetaan"
yhteistä
koiranpentua. Heitellään keppiä ja käskytetään niin perkeleesti.
Nauretaan yhdessä, kun on niin ihanaa yhteisen
harrastuksen äärellä, keräillä
jotain koiranpaskaa puiston nurmikolta paperipussiin pienellä lapiolla tai
kumihanskalla. Miestä koko touhu yleensä vain vituttaa, hän tekisi koirasta
mielellään vaikka lämpimän karvahatun, mutta ei auta, ei. Koiran kanssa on
peuhattava, muuten mies ei rakasta naista tarpeeksi ja sanomista tulee.
On ne aika epeleitä ne naiset. Mutta onneksi niillä on aina hyvät tissit ja
perse. Naamalla ja älykkyydellä nyt ei ole niin väliä. Turhaa hifistelyä
Joopa joo, ei ihme, että Hynynen on poikamies vielä pitkään...
Vastaukset 10
Vanhimmat
meininkiä siinä. Hauska =)
Äijämäisestä olemuksestaan huolimatta Hynynen myöntää pelkäävänsä naisia.
- Äijyyteen on helppo verhoutua, jos pelottaa ja haluaa paeta epämiellyttäviä tilanteita. Naisethan on hirveen pelottavia. Niiden seurassa tuntee ittensä uhatuksi, koska saattaa joutua vaikka keskustelemaan.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1346987
on suuri idolini ja puhuu aina asiaa. Kyllä sitä meikäläinenkin tuntee olonsa hyvin ulkopuoliseks perheellisten naisten seurassa, kun ne jutut tosiaan pääasiassa käsittelee pentuja ja äijää. Mieluummin sitä puhus vaikka kieliopista, satanismin tilasta Suomessa, työvoimapolitiikasta tai aina joka tilanteeseen sopivasta aiheesta eli suolentoiminnasta.
Eikös Hynynen oo naimisissa ja lisääntynytkin? Kyllä mulle tuollanen mies ennemmin kelpais kun joku nykyajan pelaileva hintin näkönen rääpäle.
äijä.
"Joopa joo, ei ihme, että Hynynen on poikamies vielä pitkään..."
..muka ollukaan perheellinen mies? Mä oon ollu siinä käsityksessä, että sillä kyllä on nainen..ja olisko ollu muistaakseni lapsikin vielä(?). No tiedä sitten... Voin olla väärässä.
Ihan rento mies. Luulen, että silläkin on vaan äijäroolinsa.
Kotiteollisuus on rock! Hynysessä on munaa!
pitäisi ottaa selvää ja olla varma tiedostaan ennen kuin alkaa julkisesti kirjoittelemaan.
Mistähän sä päättelit että Hynynen on poikamies ? Ei muuten ole, eikä eronnutkaan.
Tämähän oli siis Hynysen itsensä kirjoittama, jonka mä vaan copy-paste tänne, kun oli pirun hyvä.
Ainakin muut tuntu sen tajunneen, vai tajushan?
Sitä en sit tiedä jos se on kirjoittanu tän joskus vuonna miekka ja kirves ollessaan poikamies, on siinä silti näkökulmaa.
Sori jos hämäsin.
Kullä Hynyseltä vaimo löytyy ja pieni tytärkin. Ja tiedätkö mitä he kaikki elävät siellä onnellisesti kotonansa. Ja tollanen äijä saisi sinkkunakin helposti naisen.. niin se vain on.
Luin kyseisen kirjan viime kesänä ja aivan mainio. Nauroin ja naisena perkele vie löysin joistain kohtaa itseäni. Viihdyttävää lukemista, helppoa, toki kärjistettyä mutta varsin osuvaakin paikkapaikoin.