Tällä keskustelupalstalla pettäminen ja (erityisesti avioliiton) ulkopuoliset suhteet tuomitaan jyrkästi. "Jos kerrankaan pettää, niin monoa heti, ja pettäjä pettää uudestaan".
Jos vastaavasti lukee jotain toista palstaa, niin siellä nimenomaan tuetaan omasta elämästä kiinniottamista ja elämistä niin, että tuntuu.
Anonyymit Aisankannattajat on aivan oma lukunsa, jossa ulkopuolisia suhteita ei nähdä parisuhteen tulevaisuutta uhkaavana tekijänä. MSN:n groupeissa on oma yhteisönsä tälle.
Tämän keskustelupalstan maailma on vääristynyt petettyjen valitukselle varattu foorumi. Petetyn maailma on aika sekaisin ja siksi puollan tätä tunteiden selkiinnyttämisen apuna. Täällä näkee, että sitä selviää aivan hyvin, joko yhdessä tai eronneenakin.
Itse olen sitä mieltä, että oma elämä täytyy elää ja lapsenomainen ripustautuminen kumppaniin on aivan hanurista. En kuitenkaan hyväksy sitä, että oma elämä otetaan haltuun tylysti kumppanin yli kävelemällä ajatellen, että minä nyt olen tällainen itsekeskeinen paska ja muiden on se hyväksyttävä.
Jos vastaavasti lukee jotain toista palstaa, niin siellä nimenomaan tuetaan omasta elämästä kiinniottamista ja elämistä niin, että tuntuu.
Anonyymit Aisankannattajat on aivan oma lukunsa, jossa ulkopuolisia suhteita ei nähdä parisuhteen tulevaisuutta uhkaavana tekijänä. MSN:n groupeissa on oma yhteisönsä tälle.
Tämän keskustelupalstan maailma on vääristynyt petettyjen valitukselle varattu foorumi. Petetyn maailma on aika sekaisin ja siksi puollan tätä tunteiden selkiinnyttämisen apuna. Täällä näkee, että sitä selviää aivan hyvin, joko yhdessä tai eronneenakin.
Itse olen sitä mieltä, että oma elämä täytyy elää ja lapsenomainen ripustautuminen kumppaniin on aivan hanurista. En kuitenkaan hyväksy sitä, että oma elämä otetaan haltuun tylysti kumppanin yli kävelemällä ajatellen, että minä nyt olen tällainen itsekeskeinen paska ja muiden on se hyväksyttävä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pihihiiii... Vittu mitä skeidaaa.....
Taitaa olla skeida sulle tuttu materiaali.
... mielestäni tekstissäsi oli paljonkin asiaa ja perusteltua sellaista vielä..
itse olen lukenut tätä palstaa jonkin aikaa ja näen tämän palstan siltä kantilta, että täältä saa mielipiteitä omien tunteidensa/ajatustensa selkiinnyttämiseen.. oli sitten petetty taikka ei.. vastaukset on vain vastauksia, jokainen meistä tekee päätöksensä kuitenkin ihan itse, kantaa niistä vastuun ja elää elämäänsä..
Kiitos. Ehkä monet tarvitsevat vain tuen omalle ajatukselle, toisen näkökulman tai äkäisen potkun persauksille saadakseen ajatuksensa selkeiksi ja minänsä toimintakuntoon.
Suhteesta tempaantuminen irti tai anteeksi antaminen ovat aika yksinkertaisia ja vain vähän energiaa vaativia tekoja, kunhan pääsee vapaaksi omista vastareaktioistaan ja kostonhimoistaan. Jos ei pääse, niin silloin tällä palstalla rimpuilee aika pitkään hakemassa vauhtia ja varmuutta omille päätöksilleen. Silti, parempi täällä, kuin omistushaluista kostoa suunnittelemassa. Jos täällä jaksaa asioitaan jakaa, niin paraneminen on jo alkanut.
Jälkeenpäin ehjää itseä peilistä ihaillessa huomaa, että asiat ovat kiteytyneet tärkeysjärjestykseen ja olo on mitä mainioin.
selviää jos siihen on resursseja. Kaikilla ei ole. Tai sitten ei ole haluja ja aika on väärä.
Mielestäni ihmisillä, joiden asenne uskottomuuteen on tuomitseva ja ehdoton on aihetta itsetutkiskeluun. Eikö rakkaus kumppaniin ole ollut omaa mielikuvituksen tuotetta jos se loppuu hetkessä uskottomuuden tullessa ilmi?
luulis että se rakkaus kumppaniin ESTÄÄ tekemästä sellaista itsekästä, selkärangatonta ja alhaista tekoa kuin PETTÄMINEN!
Ei rakkaus ole sitä että hiljaa odottaa ja toivoo ettei se toinen vaan pettäisi. Pettämisessä rakkaus raiskataan ja hylätään totaalisesti (ainakin jos kyseessä oli tietoinen, itsekäs ja munan/pillun hetkellisestä kutinasta johtuva teko).
Eli jos itse rakastaa, ja toinen ei rakasta (ei rakasta = pettää), niin pitääkö jatkaa rakastamista siihen henkilöön, joka ei kuitenkaan rakasta takaisin? Aikamoista tunteiden haaskua.
juuri sellainen ihminen, joka ei kestä totuutta: Et KOSKAAN voi olla 100 % varma siitä onko kumppanisi uskoton vai ei.
Vaikka olet nyt sitä mieltä, ettet ITSE ikinä petä rakastettuasi niin elämästä ei ikinä tiedä miten se menee.
Parisuhde on aina vastavuoroisuutta. Riippuu ihan siitä hyvän määrästä, jota on kumppaniltaan saanut antaako uskottomuuden anteeksi vai ei. Jos on paljon hyvää, kestää paljon pahaakin ja toisin päin: Jos on vain vähän hyvää, ei siedä uskottomuutta ollenkaan.