Kuinka viehättävänä te miehet pidätte sitä, että naisella on hyvä itsetunto? Tuntuu siltä, että miehet joka paikassa toitottaisivat, että itsevarmuus on ihanaa ja seksikästä.
Välillä minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että asia on päinvastoin. Itsestään epävarmoilla ja hiljaisilla hissukoilla tuntuu olevan paljon enemmän vientiä kuin itsevarmoilla ja vahvoilla naisilla. Jotkut miehet eivät tunnu kestävän sitä, että naiset olisivat heidän kanssaan samalla tasolla henkisesti ja älyllisesti. Tällaista suhtautumista näkee varsinkin konservatiivisia elämänarvoja kannattavien, esimerkikisi uskovien miesten keskuudessa. Toisaalta myös kovan miehekkäät "ei puhu eikä pussaa" -tyypit tuntuvat olevan mieltyneitä arkoihin naisiin. Kokemuksieni mukaan moni mies tuntuisi arvostavan sitä, että nainen pyrkisi istumaan nurkassa mahdollisimman hiljaa ja olemaan mahdollisimman kaunis. Mutta tosiaan, tämähän on vain yksi puoli asiasta.
Olin hieman yllättynyt, kun mieheni kertoi, että hänen mielestään itsevarmuuteni on seksikästä. Olin nimittäin tottunut juuri kuvailemiini miehiin, joita tuntui vain ärsyttävän, jos nainen on itsevarma, näyttävä ja hänellä on mielipiteitä.
Mitä mieltä te olette, onko itsevarmuus seksikästä? Jos on, niin miksi?
Välillä minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että asia on päinvastoin. Itsestään epävarmoilla ja hiljaisilla hissukoilla tuntuu olevan paljon enemmän vientiä kuin itsevarmoilla ja vahvoilla naisilla. Jotkut miehet eivät tunnu kestävän sitä, että naiset olisivat heidän kanssaan samalla tasolla henkisesti ja älyllisesti. Tällaista suhtautumista näkee varsinkin konservatiivisia elämänarvoja kannattavien, esimerkikisi uskovien miesten keskuudessa. Toisaalta myös kovan miehekkäät "ei puhu eikä pussaa" -tyypit tuntuvat olevan mieltyneitä arkoihin naisiin. Kokemuksieni mukaan moni mies tuntuisi arvostavan sitä, että nainen pyrkisi istumaan nurkassa mahdollisimman hiljaa ja olemaan mahdollisimman kaunis. Mutta tosiaan, tämähän on vain yksi puoli asiasta.
Olin hieman yllättynyt, kun mieheni kertoi, että hänen mielestään itsevarmuuteni on seksikästä. Olin nimittäin tottunut juuri kuvailemiini miehiin, joita tuntui vain ärsyttävän, jos nainen on itsevarma, näyttävä ja hänellä on mielipiteitä.
Mitä mieltä te olette, onko itsevarmuus seksikästä? Jos on, niin miksi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pidän sitä erittäin viehättävänä. En oikein jaksa hissukoita ja minuun vetoaa aina vahvat, älykkäät ja itsevarmat naiset. Voin myös hyvin ymmärtää, miksi naisiin vetoaa samanlaiset miehet - valitettavasti.
Itsevarma nainen on jo pelkältä olemukseltaan seksikäs. Yleensä hän pitää huolta itsestään niin fyysisesti, kuin henkisesti (oman kokemukseni mukaan) ja on sosiaalisissa tilanteissa sinut itsensä kanssa. Koska nautin dynaamisesta keskustelusta, on itsevarmojen naisten kanssa keskusteleminen erittäin antoisaa, koska he uskaltavat antaa oman mielipiteensä ja yleensä myös kykenevät perustelemaan sen järkevästi.
Toinen asia on tempperamentti. Usein olen huomannut, että itsevarmoilta naisilta löytyy riittävästi tempperamenttia ja persoonallisuutta, että he kykenevät oikeasti kertomaan kun asiat eivät mene kuten he haluavat. Hyvä asia.
En voisi koskaan kiinnostua naisesta, jota en voisi arvostaa ja pitää tasavertaisena kumppanina. Itsevarmat naiset ovat yksinkertaisesti hyvää seuraa ja heidän kanssaan on helppo olla.
Ja he ovat erittäin seksikkäitä.
jos on hiljainen niin ei ole älykäs?
Voi teitä pienoisia...
Mitä? Millä ihmeen logiikalla noin päättelit? Hiljaisuudella ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Saati sitten itsevarmuudella, äänekkyydellä tai millään muullakaan tekijällä. Eipäs lueta asioita rivien välistä.
omakehu haisee...
Pidän vahvalla itsetunnolla varustetuista naisista. Esim. tällä hetkellä seurustelen naisen kanssa, joka on henkisesti vahva, älykäs, esiintymiskykyinen, kouluttautunut sekä luova. Ja nuo kaikki ovat ominaisuuksia, joissa minä itse olen häntä heikompi.
Suorastaan ihmettelenkin, kuinka kelpaan hänelle.
"Itsestään epävarmoilla ja hiljaisilla hissukoilla tuntuu olevan paljon enemmän vientiä kuin itsevarmoilla ja vahvoilla naisilla."
Ei millään pahalla, mutta itsevarma ja vahva nainen voi pahimmassa tapauksessa viedä käytöksensä yli. Tästä yleensä on seurauksena ylimielisyys ja muiden aliarviointi. Syynä pikku hiljaa hävinnyt todellisuudentaju. Tätä tapahtuu sekä miehillä että naisilla.
Minulle on aika sama kumpaa kastia nainen edustaa. kunhan ei edusta viimeksi mainittua.
M 23
Hiljaisella ja aranoloisella naisella voi aivan hyvin olla terve ja hyvä itsetunto eli hän hyväksyy itsensä sellaisena kuin on jne.
Itsevarma käyttäytyminen, ja varsinkin sen kororstaminen, ei suinkaan tarkoita hyvää itsetuntoa.
Puhut itsevarmoista ja vahvoista naisista, mitähän tarkoitat vahvuudella. Se ei suinkaan aina ole oman mielipiteensä esilletuomista ja koko ajan äänessä olemista sun muuta.
Hyvän itsetunnon omaava nainen, on yleensä henkisestikin vahva ja on mm. suvaitsevainen, hienotunteinen, ymmrätää erilaisuutta ja sietää erilaisia mielipiteitä ja tapoja. Vahvuus on myös välittämistä ja herkkyyttä omille ja toisten tunteille. Kukapa ei tälläisista vahvoista naisista tykkäisi.
Sinulla on mielestäni turhan stereotypinen kuva ns. itsevarmasta naisesta.
miettimään, että ei sellainen välttämättä ole ollenkaan itsevarma, jolla on kokoajan tarve olla äänessä ja tuoda itseään esille.
moni "hiljainen hissukka" voi olla yhtälailla itsevarma. ei ehkä ole siinä mielessä "näyttävä", mitä tarkoitit, mutta häneltä voi löytyä mielipiteitä siinä missä puheliaammaltakin naiselta. hänellä vain ei ole tarvetta tuoda itseään julki jatkuvasti.
mutta jos maltat sellaiseen tutustua, niin huomaat että ei hän olekaan sinun pompoteltavissa!
voi toki puheliaskin olla itsevarma, mutta yritin sanoa, että moni suhtautuu kovin pinnallisesti ihmisiin....siis niin, että jos joku näyttää "näyttävältä", niin häntä pidetään itsevarmana.
Melkein jo olin väittämässä vastaan, että ovat sama asia (vaikka siitä olenkin täysin samaa mieltä, että itseään eniten esille tuova ei suinkaan välttämättä ole itsetunnoltaan paras.) Useimmat ymmärtärtänevät nuo sanat synonyymeiksi. Mutta sitten vähän tutkin asiaa, ja oikeassahan sinä olet. Tässä aika hyvä linkki asian tiimoilta.
http://www.nyyti.fi/linkit_ja_artikkelit/artikkelit/itsetunto.htm
Ymmärränhän minä, että itsevarmat naiset voivat olla myös hiljaisia ja hienotunteisia. Puhuin aluksi hiljaisesta naistyypistä, joka tuntuu miellyttävän monia miehiä. Itsevarmuus ja itsevarma käytös ovat tavallaan myös eri asia. Itsevarmaa käytöstähän on juuri sellainen itsensä esilletuominen, koska se saa muut ajattelemaan, että henkilöllä on hyvä itsetunto.
Överiksi mennyt itsevarmuus on tosiaan ärsyttävää. Ei sellaisten naisten kanssa pysty edes olemaan samassa huoneessa.
Naiset tietyssä ilmapiirissä tuntemattomina tuntevat olonsa tukalaksi, koska ei tunne kuuluvansa joukkoon. Asiat josta puhutaan ovat vailla mielenkiintoa/tuntemattomia. Laitat tällaisen naisen omahenkiseen porukkaan niin hänhän voi olla, jopa eniten äänessä ja fiksuja ajatuksia solkenaan, mitä ikinä olet kuullut hältä. Jotkut ihmiset vaan ovat vaan sellaisia jotka tunkevat aina päällimmäiseksi vaikka sitä ei välttämättä kaivattaisikaan, (Esim olisin halunnut kuula pitkästä aikaa tapaamani kaverin juttuja, mutta usein tapaamani hyökyy päälle ja vie kaiken huomion. Tällainen käy välillä ärsyttämään ja jopa siitä joutuu sanomaankin.
Pakkohan sen on olla seksikästä. Eiköhän terve suhde rakennu sille, että molemmilla osapuolilla on myös suhteellisen terve itsetunto. Näitä reppanoitahan on toki olemassa, jotka hakevat hyväksyntää. Vastakkaiselta sukupuolelta sitä saa paljon helpommin kuin omaltaan, koska voi piiloutua sukupuolittuneen roolin taakse...
Edellisten vastaajien kanssa olen samaa mieltä siinä, että itsetunto ja itsevarmuus ovat kaksi eri asiaa. Toki ne joskus kulkevat käsi kädessä. Itsevarma ja reipas, suorapuheinen nainen, jolla on mielipiteitä, saattaa peittää alleen naisen, jolla on huono itsetunto. Hiljaisella hissukalla saattaa olla itsensä kanssa vallan mainio olo varpaat lämpiminä, vaikkei hän puhuisikaan roiseja eikä laukoisi mielellään omia mielipiteitään.
Niin, tokihan on olemassa niitä, jotka oikein etsivät itsestään epävarmoja ja hiljaisia hissukoita. Ehkä siksi, että ovat sellaisia itsekin. Tai siksi, että vetävät itsevarman roolia ja kärsivät kaikessa hiljaisuudessa horjuvasta itsetunnosta, jota haluavat toisen avulla pönkittää. Tai siksi, että haluavat olla itse suuna päänä ja sehän onnistuu helpoimmin, kun toinen on vastaavasti mielellään hiljaa. On niitä, jotka haluavat toiselta varauksetonta hyväksyntää ja palvontaa, ja sitä tunnetusti saa vastalahjana, kun itse ensin imartelee ja manipuloi. Tästä ihmistyypistä saa pahimmillaan leivottua aikamoisen sosiopaatinkin...
Mutta hyvä itsetunto, yhdistettynä itsevarmuuteen, on useimmiten seksikästä. Tämä ei tarkoita, että ihminen olisi leuhka. Tarkoittaapa vain, että tuntee omat hyvät puolensa ja puutteensa ja elää niiden kanssa tasapainossa.
Ja hei- ne miehet, jotka "joka paikassa toitottavat, että itsevarmuus on ihanaa ja seksikästä", varmaan etsivät itsensä kaltaista ;)
En tiennytkään että itsevarmuus ja älykkyys olisivat sama asia. Ja jonkun toisen kommenttiin: epäitsevarmallakin voi olla mielipiteitä siinä missä hölöttäjilläkin, he eivät vain tunge niitä joka paikassa esiin