Kaveri on tehnyt mielenkiintoisen testin. Tuloksia ja kuvia oheisen linkin kautta.
http://www.kotiposti.net/t0247/pyoravertailu_01/index.html
http://www.kotiposti.net/t0247/pyoravertailu_01/index.html
Kinneri vs. tiepyörä
Rane
83686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
testi, mutta tulokset olivat monelle varmaankin oletetun suuntaiset.
Mielenkiintoisen testi olisi myös kippurasarvinen maantiepyörä vs. hybridi aika-ajotangolla asfaltilla ja/tai cyclocross vs. hybridi soratiellä. :)
että joku viitsii ottaa asioista selvää.TM:ssä testattiin myös noita nojapyöriä,antoivat sellaisen kuvan,että kilpapyörällä ei ole mitään jakoa.Meridan ja Mangon testissähän ero oli olematon.
mutta ero kuitenkin. Ja kuten Teppo itsekin sanoi, että jossittelun varaa jää aina. Itsellä oli myös sellainen uskomus, että nojapyörä olisi ylivoimainen ja niin varmasti onkin jos painoeroa olisi vähemmän kun Meridalla ja Mangolla.
Ja kun testaajana on tiepyöräilijä niin totuttelu nojapyörään ottaa varmasti myös oman aikansa.
Sinänsä hienoa, että joku viitsii tehdä noinkin perusteellisen testin ihan mielenkiinnosta aiheeseen. Tuosta saisi varmasti Fillarilehdeltä tai TM:ltä jonkinmoisen julkaisupalkkionkin jos julkaistavaksi tarjoaisi.
Pitänee yllyttää porukkaa tekemään tuo tiepyörä/cyclocross/hypridi/maastofillaritesti ;)
Miten pärjää tiepyörällä polulla tai mikä rullaa parhaiten etc.
muistaa, että noita nojapyöriäkin on monenmallisia. Toiset on tehty vauhtimalleiksi ja toiset enempi hyötykäyttöön. Mango ei ole varsinaisesti mikään kilpuri, vaikka hyvin näytti kulkevan.
Lisäksi nojapyörä vaatii lajiharjoittelua, ennen kun alkaa kunnolla kulkeen. Ajoasennon vuoksi lihakset vaativat sopeutumista ja esim. alaselkä ja pakaralihakset eivät ole nojakissa käytössä.
Linkissä on asiallinen ja hyvin esitetty kuvaus katetun nojapyörän ja maantiepyörän ajamisen vertailusta. Kiitos Ranelle linkistä. Kaksipyöräinen maantiepyörän kiekoilla ja renkailla varustettu katettu nojakki olisi kevyempänä testiajokkia sukkelampi.
Tuo testi tuki väittämääni alempana, ettei säännöllä luotilinja polvilumpiosta poljinakselille ole kummempaa merkitystä ajosuorituksen kannalta. Ajoasento voi olla ”perseellään” ja silti ajokki kulkee kovaa. Ajonopeuden ylittäessä 20 km/h alkaa ilmanvastuksen suuruus tasaisella ylittää muiden ajoa vastustavien voimien suuruuden.
Testatun Mangon kotisivulla en huomannut mainintaa ilmanvastuskertoimen suuruudesta. Se on mahdollista määritellä tarkkaan vain tuulitunnelikokeilla.
Mittaamalla tasaisella ajoradalla esim. 30 km/h nopeudesta rullaamalla nopeudenmuutosta vaikka 5 km/h välein ja vastaavaa ajomatkaa pysähtymiseen saakka, päästään laskennallisesti käsiksi myös ilmanvastuksen suuruuteen. Katetun kinnerin etu on pyöräilijää pienemmässä ilmanvastuskertoimessa (cw), ja sen myötä pienemmässä ilmanvastusvoimassa, vaikka projektiopinta-ala on suurempi.
Muotokertoimen cw likiarvoja:
- kaupunkipyörä, pysty ajoasento 1,0…1,2
- maastopyörä, lievä etunoja 0,9…1,0
- maantiepyörä yläotteella 0,8…0,9
- maantiepyörä alaotteella 0,7…0,8
- aika-ajopyörä, matala asento kädet edessä, erikoiskypärä ja -asu 0,3…0,5
- katettu kinneri (ehkä) 0,20…0,35
- henkilöauto 0,25…0,40
- ”pisaran” muotoinen esine 0,05
Ilmanvastusvoiman kaava Fw=0,5*rho*cw*A*v^2
rho on ilman tiheys, cw on muotokerroin (laaduton),
A on ajajan ja pyörän tai kinnerin projektiopinta-ala ja v^2 on ajonopeuden neliö
Polkupyörällä ja kinnerillä muut ajovastukset ovat muodoltaan yhtäläisiä. Kinnerin suurempi massa lisää renkaiden vierintävastusta ja rankaisee ylämäessä.
Lähtisimme porukalla tekemään vertailutestiä erityyppisistä fillareista niin mitä kaikkea mielestänne kannattaisi vertailla?
Porukkaan kuuluu SM-tason cyclocrossarista meikäläiseen "eläkeläispyöräilijään" kaikkiaan parisenkymmentä henkilöä joten olisi suht kattava otanta käyttäjäkunnasta.
eilen tätä viestiketjua, kun intoutduin antamaan Ranelle testiaihetoiveita. Tässähän tuli hyvää vertailutietoa nojapyörän suuntaan. Minut kyllä yllätti, että noin painava kinneri selvisi noinkin hyvin. Mitä ne pitkät ylämäet sitten ajan kanssa mahtavat tehdä pitkillä reissuilla.
Tietysti kaikkia mahdollisia asioita ja eroja ei ole testissä mahdollisuus ottaa huomioon. Noista eri mallisista ohjaustangoista ja maantie, cyclocross ja hybridipyörien ominaisuuksista on näillä palstoilla paljon väiteltykin ja voi olla, että kukin tulkitsee omia kokemuksia tunnevaltaisesti mieltymystensä mukaan, mikä ei ehkä ole ollenkaan vähäinen tai mitätön peruste asiain ja ominaisuuksien "paremmuutta" arvioitaessa.
http://personal.inet.fi/koti/olavi.vahamaki/leiba.htm
Kuvan lasikuiturunkoisella katetulla kolmipyöräisellä nojapyörällä omistaja ajaa päivittäin 40 km työmatka-ajoa. ”Tämäntyyppinen pyörä tarjoaa hyvän tuulensuojan. Vasta- tai sivutuuli ei haittaa ajamista kuten tavallisella pyörällä. Sateella kori antaa suojan kastumiselta. Kovalla sateella pitää nopeutta rajoittaa huonon näkyvyyden vuoksi.” []
[RA 10/2007]