Joissa toinen ottaa elämän aaltoilun haastena, samalla ymmärtäen, että monenlaiset vastoinkäymiset ovat osa elämää, ja yhdessä kokien haluaisi selvitä niistä. Mutta, harvassapa parivaljakossa sattuu kaksi samoin ajattelevaa.
Surku myös, jos toisella ei ole taitoa ja uskallusta tarttua selvittelyä vaativiin tailanteisiin.
Surku, jos ihminen ei saa mahdollisuutta muuttua ja kasvaa.
Yksi suuri syy avioeroihin on juuri muutos ihmisessä. Kasvussa ihminen alkaa etsiä uutta suuntaa parisuhteessa/elämässä, mutta se tulkitaan useinmiten väärin. Muutos voi, ja pitäisi tapahtua turvallisesti parisuhteen sisällä. Muuttujat suuntaavat tietä ulos, koska eivät tunnista itsessään tapahtuvaa muutosta. Se koetaan parisuhteen loppuna, kun sen oikeasti pitäisi olla uusi eheämpi alku jatkuvuudelle.
Jos toinenkaan ei ymmärrä kasvun ja muuttumisen tarpeellisuutta, eikä anna tilaa muutokselle, saattaa tapahtua pahin mahdollinen, eli kasvun tukahtuminen, joka puolestaan johtaa parisuhteen näivettymiseen.
Edellinen ei tarkoita missään tapauksessa etäisyyden ottamista.
Surku, ettei ihmiset ole parisuhdetaitureita.
Surku, jos ratkaisut perustuvat toisten neuvoihin.
Surku.
Surku myös, jos toisella ei ole taitoa ja uskallusta tarttua selvittelyä vaativiin tailanteisiin.
Surku, jos ihminen ei saa mahdollisuutta muuttua ja kasvaa.
Yksi suuri syy avioeroihin on juuri muutos ihmisessä. Kasvussa ihminen alkaa etsiä uutta suuntaa parisuhteessa/elämässä, mutta se tulkitaan useinmiten väärin. Muutos voi, ja pitäisi tapahtua turvallisesti parisuhteen sisällä. Muuttujat suuntaavat tietä ulos, koska eivät tunnista itsessään tapahtuvaa muutosta. Se koetaan parisuhteen loppuna, kun sen oikeasti pitäisi olla uusi eheämpi alku jatkuvuudelle.
Jos toinenkaan ei ymmärrä kasvun ja muuttumisen tarpeellisuutta, eikä anna tilaa muutokselle, saattaa tapahtua pahin mahdollinen, eli kasvun tukahtuminen, joka puolestaan johtaa parisuhteen näivettymiseen.
Edellinen ei tarkoita missään tapauksessa etäisyyden ottamista.
Surku, ettei ihmiset ole parisuhdetaitureita.
Surku, jos ratkaisut perustuvat toisten neuvoihin.
Surku.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Näin käy valitettavan usein, koska asioista keskustelu jää pois. Pitäisi molempien osapuolten ottaa toinen toistaan paremmin huomioon. Joskus käy myös niin, että toinen vaikenee kokonaan ja pakenee kuoreensa. Eli keskustelkaa, keskustelkaa ja keskustelkaa.
mutta kun ei osaa, niin ei osaa.
jos ei ole tunteita ollenkaan?
se olisi varmaan kamalaa itselle sellainen.
vai olisiko?
täällä maanpäällä. Toisilla ne vaikeudet alkavat, kun toiset pääsee niistä eroon...
Voi surku miten perseestä tollanen lässytys on.
On surku, että henkisesti vauvan tasolla olevat aikuiset ihmiset viitsii selittää vakavalla naamalla naistenlehdistä pikkujulkkikselta plokkaamaansa p*skaa tyyliin: "kasvussa ihminen alkaa etsiä uutta suuntaa parisuhteessa/elämässä".
Miten surku on katsella ikuisesti jatkuvan murrosiän kourissa ympäriinsä tempoilevia keski-ikäisiä, joiden käsitys aikuisuudesta on hankittu "Salatuista Elämistä".
"Jos toinenkaan ei ymmärrä kasvun ja muuttumisen tarpeellisuutta, eikä anna tilaa muutokselle, saattaa tapahtua pahin mahdollinen, eli kasvun tukahtuminen"
Voi surkujen surkun murku. Se on kyllä kamalaa kun asiat on niin hyvin, että ehtii pohdiskella tuohon tapaan henkisen kasvunsa lomassa.
Tuli muuten mieleen: mitä kohti sä oikein olet kasvamassa? Siis tuleeko susta jotain tän kasvun kautta vaan kasvatko ihan muuten vaan eri suuntiin?
oli sisällöltään aikuisen ihmisen puhetta. On täysin totta, että moni suhde päättyy siihen, ettei kestetä toisen muuttumista. Ja jokaisen ihmisen muuttuminen on kuitenkin iän, ajan ja elämänkokemuksen myötä väistämätöntä. Ainoa mistä olen piirun verran eri mieltä on se, että joskus pitää voida ottaa etäisyyttäkin, ei tosin liikaa. Toisaalta pitää osata hyväksyä myös se, että joskus suhteen päättäminen on kypsempi teko kuin sen jatkaminen. Elämä ei ole yksinkertaista.
Elämä on todella yksikertaista. Jos omat ihmissuhdekuviot tai elämä alkaa tuntua monimutkaiselta on syytä pysähtyä hetkeksi ja miettiä: "Mikä nyt on se valhe, jota kerron itselleni tai muille?"
että aviopuolisot pysyvät hautaan saakka täsmälleen samalaisina kuin olivat avioon astuessaan?
Onko kukaan koskaan saanut ketään muuttumaan?
Tylsä on tylsä lopun ikäänsä, ja mulkku ei ainakaan muutu kiltiksi. Vai kuinka?
ei ihan tuosta ole kyse, mitä esitit. Jos ei muutu, jotain on pahasti vialla. Yritys muuttaa toista on taas toinen asia, ei liity tähän (eikä ole suositeltavaa).
Itselläni on jo sen verran ikää, että pystyn sanomaan vaikkapa lapsuudenystävistäni kymmenien vuosien takaa, että heidän luonteensa ei ole muuttunut tippaakaan.
Naimisiin mennessä kännissä riehuva sälli on "kova jätkä". Pitäisi ajatella häntä myös puolisona ja isänä ennenkuin menee naimisiin.
Olin sokea itsekin naimisiin mennessäni. Voi hitto että sapettaa oma tyhmyys tuolloin!
ketä olisi iän mukana muuttunut? Sääli, sillä teet itsellesi sellaisen maailman kuin millainen käsitys sinulla on siitä. Ja itsellesi teet muuttumisen mahdottoman vaikeaksi tuolla asenteella.
Olen itse muuttunut todella paljon elämäntilanteiden muuttuessa (en aina edes parempaan päin äkkisiltään katsoen) ja opiskeltuani mieleni liikkeitä...
Oma elämä ja käytös on omissa käsissä. Muutos on ainoa todellisuus elämässä. Joka taistelee muutosta vastaan on "kuollut".
Elämiä on erilaisia, kuten meitä ihmisiäkin -onneksi. Ymmärrän kyllä sinun aivoituksella varustettuja ihmisiä olevan olemassa.
Ehkä sinä olet menestynyt ihmissuhteessasi erinomaisesti omalla tavallasi, sen kummemmin käymättä itseäsi läpi, mutta kaikilla elämä ei mene yhtä kivuttomasti.
Enkä ole muuten sanonut mitään sellaiseen viittaavaakaan.
..sinullakin.
Latteus on latteus on latteus on latteus.
Mitä helvetin järkeä tuossa kirjoittamassasi lauseeessa on? Miten se heijastuu käytännössä sinun omaan elämääsi?
Ajatelusi on löysää kuin vetinen kaurapuuro. Yök, en syö.
Alkutekstin kaltaista "pohdiskelua" syntyy ainoastaan liian pitkään jatkuneen pullamössödieetin pöhöttämän henkisen prosessin tuloksena.
Mutta on myös surku jos väkisin - periaatteesta roikkuu suhteessa joka ei nyt vaan toimi joltain osaltaan niinkuin tulisi.
Se ei ole oikeastaan surku...
vaan suoraan Surkeaa.
Ei toimi ja sitä seuraavakin...Joillain ei toimi ikinä mikään...ei mitään surkeaa vaan todella surkuhupaisaa...
Johtuskohan siitä ettei koskaan katso itseään peiliin vaan vika on aina muissa jos suksi ei luista? Älykkyys puuttuu kokonaan ihmis suhdetaidoista jos kaikki kumppanit osoittautuvat vääriksi...silloin voisi jo vähitellen miettiä mitä tekee väärin.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id71549.html
Tämäkin söpö poika on hakenut sitä oikeaa!
Harmi, kun eivät puhelinnumeroa antaneet!
Ei taatusti ole tylsä tyyppi!
Kostajahan tuo on selvästi. Kun on itse mokannu niin annetaan kaikkien kärsiä! Ja onhan outoo kun hyväuskoisia välinpitämättömiä uhreja löytyy roppakaupalla jotka eivät omasta terveydestään välitä.