Hei kaikki.
Ajattelin tässä omaa suhdettani ja mietin, onkohan muilla seuraavanlaisesti:
Mieheni on juro perussuomalainen mies, joka ei puhu eikä pussaa. Noh, tämän kanssa voin elää. MUTTA hänen luonteeseensa kuuluu välillä sulkeutua itsekseen omiin oloihinsa. Saan kyllä häiritä, mutta ei hänestä kyllä seuraksi ole. Tämä häiritsi aluksi, mutta ei enää lainkaan. Ongelma on lähinnä se, että jos minä haluan vetäytyä omiin oloihini raskaan työviikon jälkeen, niin se ei käy päinsä. Sitten pitää viikko vakuutella, että minä välitän hänestä, koska se ei hänestä siltä näytä. Ja taas sama laulu. Viikko meni taas parin tunnin yöunilla ylitöineen ja pitäisi vain siivota ja hymyillä. VAIKKA mieheni itse vetäytyisi omiin oloihinsa.
Sokeakin näkee, että tässä joku mättää. En ole feministi, mutta mielestäni minulla on suhteessa samat oikeudet kuin miehelläni.
Eli, varsinkin miehet, tekeekö naisen "välinpitäämätön" käytös teidät hulluiksi, ettekö usko, että he välittävät teistä? Vai onko tässä joku muu miehinen juttu taustalla? Vai onko mieheni avaruusolio ja minä tyhmä kun edes mietin mahdollisuutta tasavertaisuuteen?
Ajattelin tässä omaa suhdettani ja mietin, onkohan muilla seuraavanlaisesti:
Mieheni on juro perussuomalainen mies, joka ei puhu eikä pussaa. Noh, tämän kanssa voin elää. MUTTA hänen luonteeseensa kuuluu välillä sulkeutua itsekseen omiin oloihinsa. Saan kyllä häiritä, mutta ei hänestä kyllä seuraksi ole. Tämä häiritsi aluksi, mutta ei enää lainkaan. Ongelma on lähinnä se, että jos minä haluan vetäytyä omiin oloihini raskaan työviikon jälkeen, niin se ei käy päinsä. Sitten pitää viikko vakuutella, että minä välitän hänestä, koska se ei hänestä siltä näytä. Ja taas sama laulu. Viikko meni taas parin tunnin yöunilla ylitöineen ja pitäisi vain siivota ja hymyillä. VAIKKA mieheni itse vetäytyisi omiin oloihinsa.
Sokeakin näkee, että tässä joku mättää. En ole feministi, mutta mielestäni minulla on suhteessa samat oikeudet kuin miehelläni.
Eli, varsinkin miehet, tekeekö naisen "välinpitäämätön" käytös teidät hulluiksi, ettekö usko, että he välittävät teistä? Vai onko tässä joku muu miehinen juttu taustalla? Vai onko mieheni avaruusolio ja minä tyhmä kun edes mietin mahdollisuutta tasavertaisuuteen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi ihmeessä pitäisi rikkoa tuollainen idylli.Minusta tuo on tosi harmooninen avioliitto.
Mutta naiset,naiset eivät ymmärrä,että näin oon parasta kaikille.
Mitä haluat ja mihin suostut. Itsestä se on kiinni. Joko mies hyväksyy, suhde jatkuu tai sitten on hyväksymättä ja suhde päättyy. Rajansa se on sinunkin jaksamisella. Mieti kumpi on sinulle tärkeämpää sinä ja sinun jaksaminen tai ukon paapominen. Nyt hän saa mellastaa mielensä mukaisesti ja vain sinä joustat. Sinusta se on kiinni.
Kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin lapsilla: heille riittää, että joku aikuinen on läsnä heidän leikkiessään. Se luo turvallisuutta lapsen ympärille ja kaikki ovat "oikeilla paikoillaan".
Mistä moinen aikuisiällä johtuu, on mutkainen juttu. Jotkut kestävät kaaosta elämässään ja jotkut halauvat tehdä kaiken sekunnilleen tiettyyn aikaan, joten onkohan mies kuinka perfektionisti tai aikatauluistaan tarkka?
Ainoa keino on kuin koiranpennun opettaminen oloihinsa: vähennä läsnäoloasi yhä kauemmin ja kauemmin, kunnes pystyt olemaan rauhassa pitkiäkin aikoja. Tai jos haluat shokkihoitoa, niin menet ja teet kuten tuntuu. Käy alkuaikoina muutaman kerran kiekaisemassa onko kaikki ookoo ja jos löytyy jokin hellittelysana, lisää se joukkoon. Lupaan, että muutaman kuukauden kuluttua miehesi suorastaan nauttii siitä "ettet koko ajan pyöri siinä ympärillä".
Kyse ei mielestäni ole huolestuttavasta asiasta, vaan huonosta tavasta. Vaatii eritoten Sinulta itsekuria ja kovaa luonnetta :)