Mitä liikkuu miehen päässä?
Tilanne: avoliitto päättynyt puolisen vuotta sitten miehen väkivaltaisuuteen. Jätin miehen ja ilmoitin, että en enää palaa hänen luokseen. Puolisen vuotta jälkeenpäin mies edelleen panttaa omaisuuttani vedoten milloin mihinkin verukkeeseen.
Olen sanonut, että haluan jutun päätökseen ja hänet pois elämästäni. Ilmeisesti mies alitajuntaisesti ei halua kohdata realiteetteja ja vetkuttelee, että tilanne jatkuu mahdollisimman pitkään.
Oletteko joutuneet samankaltaiseen tilanteeseen? Miten olette toimineet?
Tilanne: avoliitto päättynyt puolisen vuotta sitten miehen väkivaltaisuuteen. Jätin miehen ja ilmoitin, että en enää palaa hänen luokseen. Puolisen vuotta jälkeenpäin mies edelleen panttaa omaisuuttani vedoten milloin mihinkin verukkeeseen.
Olen sanonut, että haluan jutun päätökseen ja hänet pois elämästäni. Ilmeisesti mies alitajuntaisesti ei halua kohdata realiteetteja ja vetkuttelee, että tilanne jatkuu mahdollisimman pitkään.
Oletteko joutuneet samankaltaiseen tilanteeseen? Miten olette toimineet?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suosittelisin poliisin puoleen kääntymistä.
En ole joutunut vastaavaan tilanteeseen, joskin kerran onkin käynyt niin että jotain pienempää on pitänyt jättää exälle jotta ero sujuisi sutjakkaasti.
Kerran tosin jäi kaikki. Lähdin siitä, että aloitan sitten puhtaalta pöydältä, ex ei enää minua hallitse edes tavaroitteni kautta. Nykyään toimisin toisin, hoitaisin omani pois. Mahtoi siellä seuraavalla naisella muuten olla ihmettelemistä, kun asunto oli täynnä naisen tavaroita ;).
"Mahtoi siellä seuraavalla naisella muuten olla ihmettelemistä, kun asunto oli täynnä naisen tavaroita"
Eräs ystävättäreni muutti myös juuri vähän aikaa sitten pois yhteisestä kodista avomiehensä luota (suhde päättyi heillä siihen, että mies petti-tuli ilmi-mies jatkaa suhdetta tämän hoidon kanssa) ja ennen kuin ystävättäreni oli edes muuttanut pois - lisäksi kaikki!siis kaikki huonekalut,matot yms ovat hänen, tämä mies vei uuden naisensa yhteiseen kotiin viikonlopuksi. Ystävättäreni joutui siis lähtemään kodistaan siksi aikaa! Aivan käsittämätöntä! Mietin tuon uuden naisen kannalta, millainen nainen muuttaa toisen naisen kotiin varsinkin kun toinen vielä asuu siellä.. en voi ymmärtää. Ei olisi ystävättärenikään pitänyt suostua moiseen, mutta ehkä hän lähtemällä osoitti enemmän "munaa" kuin tuo pettävä miehensä.
Omasta tilanteestani, pari kuukautta sitten uhkasin miestä tosiaan poliisilla, sanoin, että jos ei ala tuomaan tavaroitani otan poliisiin yhteyttä, onhan heillä tiedot tapahtuneesta, koska keväällä soitin poliisipartion paikalle, joka vei miehen putkaan. Pahin virhe koko jutussa oli se, että en nostanut syytettä. Kai sitä haluaa uskoa ihmisten hyvyyteen ja ajattelin, että mies teki virheen, jota katuu ja itse halusin vain päästä eroon hänestä ja tapahtuneesta mahdollisimman nopeasti.
Osan tavaroistani hän palauttikin sitten tuon jälkeen, mutta ihme ja kumma kuinka paljon kuormasta "unohtui". Ehkä on parempi antaa loppujen jäädä, en halua jatkaa yhteydenpitoa miehen kanssa yhtään enempää, mutta v*tuttaa se, että kaiken tapahtuneen jälkeen hän katsoo olevansa oikeutettu tällaiseen lapselliseen pelleilyyn.
Pirautat maanantaina poliisille ja käytte sitten yhdessä turvajoukon kanssa hakemassa tavarasi. Ainakaan et yksin mene! Ja uskoisin että poliisi voi jopa ärsyttää vähemmän kuin jotkut sinun ystäväsi ja tuttavasi. Useimmiten tuon tyyppinen kaveri kun ei missään nimessä halua muiden, ainakaan tuttujen, tietävän heikkouksistaan. Voi ottaa sun ystäväsi liian koville...
sanoin jo kesällä moneen kertaan, että jos ei hän pääse työkiireiden yms (nämä ovat olleet hänen verukkeitaan) takia tuomaan tavaroita voin tulla itse hakemaan, vuokraan pakun jne (asumme eri kaupungeissa ja välimatkaa on paljon). Eipä käynyt hänelle, ilmeisesti pelkäsi kenen kanssa menen, koska itselläni ei ole ajokorttia.
Pahoinpitelyn jälkeen mies ei kertaakaan tullut tapaamaan eikä ole siis tekoaan pyytänyt edes anteeksi kasvotusten, vain tekstiviestissä ja puhelimessa. Kun toi osan tavaroistani väisteli katsettani emmekä puhuneet mitään ylimääräistä. Rasittavinta on ollut se, että pitkittää ja pitkittää asiaa kaikenlaisilla selityksillä ja aikataulunmuutoksilla. Ilmeisesti sairaassa mielessään ei voi päästää irti, koska olen sanonut, että haluan vain omaisuuteni ja sen jälkeen emme ole missään tekemisissä.
"Useimmiten tuon tyyppinen kaveri kun ei missään nimessä halua muiden, ainakaan tuttujen, tietävän heikkouksistaan."
Olet oikeassa. Meillä on yhteisiä tuttavia, joilta kuulin hänen kertoneen ympäripyöreitä selityksiä suhteemme päättymisestä. Hänen sanojensa mukaan "meillä on hieman riitaa".
Ehkä parempi tehdä kuin sinä kerroit kerran tehneesi - jättää loput tavarat. Toisaalta ei meinaa oikeustajuni antaa periksi tässä asiassa.
kukaan ei uskonut, että kärsin suhteessa väkivallasta ja mut kiidätettiin hoitoon. Turvakodissa käytyäni jouduin vielä 10 vuotta kestämään avioliittoa. Kun mies löysi hyvin toimeen tulevan toisen naisen, pääsin hänestä eroon, mutta nyt ei ole taloudellista toimeentuloa, olen puilla paljailla. Mies vaatii hoivaa, siksi ei osaa päästää irti!
mitä olet joutunut kärsimään. Tiedän mistä puhut. Olen sivusta seurannut erään ystävättäreni (ei sama kuitenkaan, jonka tuossa ed.kerroin juuri eronneen) avoliittoa, jota kesti 17 vuotta. Mies oli väkivaltainen aina juotuaan, selvinpäin mitä mukavin mies ja hyvä ystävä. Ystävättäreni ei pelostaan huolimatta lähtenyt vaan aina puolusteli miehen käyttäytymistä, vaikka kärsi itse. Lopulta nainen rakastui toiseen mieheen ja löysi rohkeuden lähteä. Luulen, että tuollaisissa suhteissa on usein kyse läheisriippuvaisuudesta jollain tasolla. Etenkin pitkissä liitoissa, joissa väkivaltaa on ja silti nainen jää, vaikka olisi onneton ja joutuisi pelkäämään.
Ehkä tämän ystäväni suhteen seuraaminen auttoi minua tekemään nopeasti ainoan oikean päätöksen ja lähdin heti tuon ensimmäisen pahoinpitelyn jälkeen. Tuollainen teko tappaa luottamuksen ihmiseen enkä usko yhden kerran jäävän vain yhteen kertaan. Toisaalta olen aina ollut hyvin itsenäinen enkä ollut miehestä henkisesti enkä myöskään taloudellisesti riippuvainen. Niiltä osin lähteminen oli helppoa.
Kirjoitat ettei sinulla ole taloudellista toimeentuloa? Onko teillä lapsia? Olitko kotona ja miehesi töissä? Koskaan ei ole liian myöhäistä (uudelleen-)kouluttautua..? Etkö ole saanut työtä vai mikä tilanteesi on? En tiedä mitä sanoa, kuinka auttaa..Toivotan sinulle kuitenkin voimia ja jaksamista. Onni syntyy pienistä asioista..ja ennen kaikkea ihmisestä omasta itsestään.
hyvästit niille tavaroille. Tavara ei ole sellaisella miehessä roikkumisen arvoista, ota kahdesta pahasta pienempi. Onko jokin kamasi tosiaan niin arvokas että sen takia suostut pitämään yhteyksiä mieheen auki? Don't think so.
***
V*tuttaa silti, että tyyppi luulee voivansa pantata toisen omaisuutta mielivaltaisesti. Se on ainoa asia mikä häiritsee.