Vieläkö pitäisi antaa miehelle mahdollisuus kun alkoholi oli jokapäivä mieheni elämässä, kahden vuoden ajan. Kerran lähdin jo ja sanoin että toinen kerta on viimeinen kerta. Nyt jouduin lähtemään toisen kerran ja mietin onko mieheni oikeasti muuttunut kun ollut puolitoistakuukautta ilman. Hakenut antabuksen ja luvannut olla ilman. Meillä on lapsia. Mitä teen, täytyskö antaa vielä mahdollisuus näyttää? Onko ero sittenkään se oikea vaihtoehto?
vieläkö pitäisi
antaa mahdollisuus?
8986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miehestä jolle oli alkoholin nauttiminen tärkeempää kun mikään muu. Ajan kanssa se juominen onneks väheni mutta välillä tuli niitä kamalia viikonloppuna jolloin jouduin lähtemään karkuun...
Ikinä se ei käsiks käyny mutta viina sekotti liikaa asioita... ja elämää... en enää jaksanu.. nyt ollaan oltu erossa useampi kuukaus..
En osaa sanoa, tavallaan kai se oli helpotuskin mutta en oikeesti ois halunnu erota vaan oisin toivonu että mies ymmärtää. ja olisin halunnu naimisiinkin. Ja elää yhdessä. Mutta jos toinen ei sitä tajua n aikuista ihmistä on aika paha mennä muuttamaan...
Nyt suren ja olen yksin... vaikka kaikkeni yritin...
Siis onko mies hakenut antabuksen tuon toisen kerran jälkeen? Minusta se on ainakin osoitus siitä, että todellista yritystä on. Minusta siinä tapauksessa voisi harkita vielä yhden mahdollisuuden antamista.
Jos suhteenne ainoa isompi ongelma on alkoholi ja miehesi todella yrittää päästä alkoholista, niin anna siihen mahdollisuus. Keskustele hänen kanssaan ja yritä ottaa selville, voitko luottaa hänen lupaukseensa. Ero on kuitenkin aina rankka ratkaisu miehellesi, lapsillenne ja myös sinulle.
Mutta, jos et luota mieheesi, niin mieti sitten toisenlainen ratkaisu.
Itsellä huonot muistot. Jätin miehen alkoholin takia ja hän lupasi että ei enään ikinä ota, en uskonut. Olen elänyt lasten kanssa hankalaa elämää, miehellä uusi perhe ja mies absolutisti. Sitä ei voi jälkikäteen ymmärtää miksi en mahdollisuutta antanut. Katkera edelleen.
Vaimoni sai minut raittiiksi ja 8 vuotta avioliittoa takana. Vaimo halusi eron. Minä en eroa hyväksyisi. Eromme syynä puhumattomuus asioista. Keskustelut meni yleensä riidoiksi tai ei vain keskusteltu asioista tarpeeeksi. Minä en ole vielä luovuttanut, enkä pysty luovuttamaankaan, koska rakastan vaimoani yli kaiken. Haluaisin keskustella asioista ja sopia, että voisimme aloittaa uudelta pohjalta. Uskoisin, että, jos vain saisin vaimoni keskustelemaan asioista, niin saisimme liittomme varmasti kestävälle pohjalle. Olen joutunut menemään itseeni niin syvälle, että löysin sieltä omia virheitä. En vain sittenkään vaalinut liittoamme ja suhdettamme tarpeeksi. Luulin eläneeni onnellisessa avioliitossa, mutta olin väärässä. Nyt tällä hetkellä näyttää, että vaimoni ei anna periksi eroasiassa. Täytyy vain elää nyt päivä kerralla tuskaisena ja ahdistuneena. En voi toisen mieltä saada muuttumaan, mutta kuitenkin yritän, että selvittäisimme asiat. Meillä on 3 pientä lasta ja asumme nyt asumus- erossa ja harkinta aika alkoi. Teen kaikkeni, että saisin perheeni takaisin. Jos vaimoni antaisi meille edes yhden mahdollisuuden selvittää asiat, riidat, vaadinko liikaa? Emme käytä kumpikaan alkoholia. Surettaa, jos liittomme kaatuu nyt, ettei edes yritetä vielä pelastaa tätä liittoa. En minä pyytäisi, kuin yhtä mahdollisuutta.... Ymmärrän kyllä, että vaimoni tarvitsee aikaa itselleen, mutta pelottaa, kuinka tulee käymään, jos todellinen ero tulee...
Mulla myös samankaltainen tilanne. Muutin asumuseroon miehestä kesällä miehen suuren alkoholin kulutuksen takia. Alussa ratkaisu tuntui hyvältä ja nautin vapaudesta ja siitä huolettomasta ilmapiiristä, kun ei tarvinnut ahdistua miehen juomisesta. Nyt on kuitenkin alkanut mieleen hiipiä haikeita ajatuksia yhteen paluusta. Mies haluaisi minut ja kaksi lastamme takaisin milloin vain ja sanoo rakastavansa minua yli kaiken, mutta alkoholi on ja pysyy kuvioissa edelleen. On luvannut rajoittaa käyttöä ja lopettaa baarireissut. En tiedä uskallanko luottaa, kun noita lupauksia on ennenkin annettu. On vain niin ikävä omaan kotiin ja niitä hyviä hetkiä ja ehjää perhettä.
Miksi et kokeilisi jos mies tosissaan yrittää päästä eroon viinasta. Alkoholismi on sairaus ja tukea tarvitaan jotta hän onnistuu.
Voit sitten myöhemmin erota jos hän ei onnistu.
Oma mies nyt ollut 3 vuotta ilman viinaa, ja elämä on ihanaa.
Anna vielä mahdollisuus miehellesi jos häntä rakastat. Aseta lapset ja itsesi etusijalle, vain antamalla mahdollisuuden voit tietää.
on melko samanlainen, miehellä runsasta alkoholin käyttöä usean vuoden ajan! heitti sairaala reissun, kuoleman rajamailla, selviten tästä! mikäs sen pahan tappas! raittiina 2vuotta, jonka jälkeen alkoi ryyppäily, eri pitusina jaksoina! hain eroa ja mies sai kuin saikin minut manipuloitua, peruin eron! ja seuraavana päivänä alko viinan juonti! meidän kuvioihin kuuluu henkistä ja fyysistä väkivaltaa! menen hakemaan nyt uutta eroa ja muutan pois kotoa! alkoholismi on paha sairaus, jota juoja sairastaa koko elämän! se on jatkuvaa taistelua hänen puoleltaan! minä en tunne armoa enkä sääliä alkoholisteja kohtaan! mutta päätös on jokaisen oma! harkitse tarkoin!