Olen opettelamassa kitaransoittoa ja lähdin liikkeille näistä aloittelijoiden perusotteista. Ongelmana vain on, että noiden välillä nopea vaihto tuntuu olevan aika tuskaista. Siirrän aina yhtä sormea kerrallaan ja tuntuu, etten ikinä opi vaihtamaan kaikkia yhtä aikaa. Lisäksi sormet eivät edes aina mene kunnolla kielten päälle, joten ääni ei ole kiva.
Turhaa ruikutusta vai normaalia aloittelijan taitamattomuutta?
Turhaa ruikutusta vai normaalia aloittelijan taitamattomuutta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kyllä se siitä lähtee.. Mitä enemmän soitat sitä paremmin se sujuu.
Aikas kun treenaat, niin ei tarvi enää edes katsoa sinne otelautaan päin, ainakaan koko ajan.
Sanoisin että turhaa ruikutusta. Opettele äläkä ruikuta. Ruikuttajat ei opi mitään.
No jos kaveri ei tiedä vielä mitään kitaransoitosta,niin kai se nyt voi olla hukassa.
Treeniä, Treeniä, Treeniä, Treeniä...
Tässä sinulle vähän neuvoja sointujenvaihdon harjoitteluun :)
Otetaan esimerkiksi tilanne, että sinun pitää vaihtaa sointu A sointuun D. Tätä harjoittelutapaa voi soveltaa muihinkin sointuvaihtoihin, monimutkaisempiinkin.
aloita soinnusta A. Sinulla on luultavasti etusormi 4. kielellä, keskisormi 3. kielellä ja nimetön 2. kielellä, kaikki toisessa välissä. D -soinnussa sinulla on etusormi 3. kielellä, toisessa välissä, nimetön 2. kielellä, kolmannessa välissä ja keskisormi 1. kielellä, toisessa välissä.
Jos lähdet tästä koettamaan sointua D miettimättä tarkasti ensin sormiesi liikkeitä, harjoittelusi on "eiku -- eiku -- eiku -- eiku" -harjoittelua, ja tulet opettaneeksi hermostollesi, mielellesi ja sormillesi vain virheellisiä liikkeitä. Opit, että A -sointua voi pitää pohjassa viimeiseen asti, mutta sitten iskee PANIIKKI, tulee kiire ja kamala sähläystuokio, kun pitää siirtyä sointuun D. Tämä ei ole tavoite, kun harjoitellaan. Tämä harjoittelutapa vie aikaa ja ei ole tehokasta.
Parempi on, jos ensi kertaa, kun harjoittelet uutta sointua ja sointujen vaihtoa, teet kaikki liikkeet hyvin tietoisesti.
Harjoittele vaihtoa siten, että rakennat soinnun D sormi kerrallaan. Harjoittele jokaisen sormen reitti ja tarkka päänmäärä erikseen.
1. Katso tarkasti, jotta olet tietoinen siitä, missä mikin sormi on soinnussa A.
2. Vertaa sitä sitten soinnun D sormien sijaintiin ja tutki, onko näillä soinnuilla jotain sellaista sormea, joka olisi molemmissa samalla kielellä.
- Tässä on. Nimetön, joka on A -soinnussa kielellä 2, toisessa välissä, on D -soinnussa edelleen kielellä 2, kolmannessa välissä.
Tämä sormi toimikoon ikäänkuin "ankkurina" soinnun vaihdossa.
3. Harjoittele niin, että soitat täyden soinnun A, mutta siirrät huolellisesti D sointuun vain nimettömän. Siirrossa irroitat kieleltä etusormen ja keskisormen.
4. Harjoittele sitten muiden sormien siirtoa suhteessa nimettömään. Ensin vaikkapa keskisormi, joka siirtyy eniten: kieleltä 3 kielelle 1, toisessa välissä. Harjoittele ensin vain keskisormen siirtoa samoin, kuin harjoittelit nimettömän siirtoa: ensin täysi A -sointu, sitten vain keskisormi. Kun hallitset tämän, siirrä nimetöntä ja keskisormea siten, että A -soinnusta lähdet samanaikaisesti liu'uttamaan nimetöntä seuraavaan väliin ja siirtämään keskisormea kielien yli. Tämän tulisi olla yksi liike.
Ole tässä vaiheessa hyvin huolellinen ja tiedostava. Mieti liike, ennenkuin toteutat sen. Kuvittele se mielessäsi, ennenkuin toteutat. Tee äärettömän HIDAS, rento liike, kiirehtiminen johtaa epätarkkuuteen. Toistojen määrä ei ole ratkaiseva, vaan laatu. Keskity niin, että savu nousee korvista. Katso, että molemmissa soinnuissa on vasemmalla kädellä hyvä ja luonnollinen asento, älä purista peukalolla kaulaa. Pidä ranne suorana.
5. Harjoittele sitten etusormi. Etusormi hyppää vain yhden kielen ja on siksi helpoin vaihdettava. Harjoittele kuten muut sormet.
Ideana on siis löytää se sormi, joka toimii ankkurisormena, mikä on helpoin siirtää. Esim. Am - C -sointujen vaihdossa se on keskisormi, joka ei siirry ollenkaan, vaan pysyy 4. kielellä, toisessa välissä. Sitä ei siis kannata nostaa vaan muiden sormien liike harjoitellaan suhteessa keskisormeen, yksitellen ja hitaasti. Toinen vaihtoehto on löytää samankaltaisia liikkeitä, esim. C - G7 -vaihto, jolloin sormet liikkuvat ryhmissä. Näiden samankaltaisuuksien ympärille saadaan rakennettua sointujenvaihtoja, jotka ovat varmoja.
Harjoitellessa näitä vaihtoja ei ehkä kannata painaa sormilla kieliä. Tarkoitus on siis oppia sormien liikkeet, kielet painetaan sitten alas yhtäaikaa, kun kaikki sormet ovat paikallaan. Lopulta tämä kaikki tapahtuu nopeasti, mutta se pitää harjoitella hitaasti. Voima, joka painaa sormet alas, tulee käsivarresta, ei peukalon puristusvoimasta. Koetas painaa sormet alas niin, ettei peukalosi kosketa otelautaa lainkaan. Tämä auttaa sinut löytämään käsivarren painon. Muista, ettet jännitä kättä pahasti.
Muista, että puhtain ääni tulee, kun sormi on mahdollisimman lähellä seuraavaa nauhaa, melkein sen päällä. Silloin myös voimaa tarvitaan vähiten. Etsi tarvittava voiman määrä "säristämällä" kieltä, eli vähitellen laskien käyttämääsi voimaa, kunnes kieli alkaa särisemään. Sitten lisäät voimaa juuri sen verran, että ääni on jälleen puhdas. Sitten lasket voimaa, että se särisee. Sitten taas, että se on puhdas. Etsi pienin mahdollisin voimaero näiden kahden väliltä.
Voit myös harjoitella tätä sointuvaihtoa ilman kitaraa. Pidä sormiasi joko pöydällä tai sitten oikealla käsivarrellasi, kuten se olisi kitaran kaula. Ajattele, millaisessa asennossa sormiesi täytyy olla suurinpiirtein soinnussa A. Ne ovat kaikki rivissä. Sitten ajattele sointua D ja siirrä sormiasi. Nimetöntä vähän ylöspäin, keskisormi nimettömän taakse ja etusormi vierelle, kolmiorakennelmaan. Toista. Tee hyvin kevyesti.
Näin kun harjoittelet, tuntuu siltä, että aikaa menee hirvittävästi. Oikeastaan sitä menee vähemmän, kuin nopeasti vain sointujen vaihteluun eiku-eiku-eiku -menetelmällä.
Tulipa pitkä ja monimutkainen viesti. Toivottavasti tästä oli apua sinulle :)
Tsemppiä soittoharrastukseen!
opettelu tyyli sopii kun opettelee jotain tiettyä sointukulkua.
Mulle ainaki on alkanu hahmottumaan, että sointuvaihdokset olisi hyvä osata myös siten ettei ole väliä mistä soinnusta vaihdetaan mihin.
Eli kaikki soinnut(en tarkoita "kaikkia" vaan ne mitä yleensä käyttää) voi ottaa myös siten, että käsi nostetaan kokonaan pois otelaudalta ja otetaan uusi sointu.
Joskus nimittäin voi olla tarve soittaa sointukulku jota ei ole aikaisemmin soittanut.
Kyllä, kyllä - olet aivan oikeassa.
Mutta usein samat sointukuviot toistuvat, samat soinnut esiintyvät yhdessä. Silloin nämä yleisimmät vaihdot olisi hyvä osata aivan automaattisesti. Kyse on kahdesta eri harjoittelutavasta: aloittaessa suosittelen tätä esittelemääni tapaa, kun kitaran kaula otetaan haltuun ja liikkeet opitaan ensimmäisen kerran.
Mielestäni on parasta alusta asti pyrkiä mahdollisimman pieniin, hallittuihin liikkeisiin. Siihen perustuu sitten myöhemmin nopeus. Jos alusta asti opettelee soittamaan niin, että sormet leijaavat missä sattuvat otelaudan yllä, on siitä vaikea oppia pois myöhemmin. Suoraan soittamisella ja sointujen tapailulla on oma paikkansa, sillä sitten haetaan sujuvuutta ja tottuneisuutta. Perusta rakennetaan huolellisella työllä.
Ihan turhaa tuo sointujen vaihto. Riittää kun osaa kelata sointua alhaalta ja vähän ylhäältä. Silleenhän Johnny Ramonenkin miljoonansa teki. Hinkkas samaa sointua ylös ja alas. Kaikki muu on turhaa ja hankalaa pelleilyä.
mutta sanotaan nyt sen verran,että jos rakastaa MUSIIKKIA ja KITARANSOITTOA,niin ehkä Johnny Ramone ei ole paras esikuva...
Taisivat ne miljoonatkin jäädä Johnny-boyn märkiin päiväuniin...
Tinkimätön bändi kuitenkin...sitä en kiellä.