haluaisin mielenkiinnosta tietää esimerkkejä mitkä asiat ärsyttää aupairin käyttäytymisessä?
jotta niitä voisin kenties välttää :)
jotta niitä voisin kenties välttää :)
Isäntäperheenä toimineet
listt
162236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
varmaan yleinen asenne siihen, etta kyseessa on kuitenkin tyopaikka eika vaihto-oppilaspaikka. Au-pair perheen vanhemmat ovat lapsiensa, ei au-pairin vanhemmat. Jos joistain tehtavista on sovittu niin en ehtinyt tai jaksanut kuten teini-ikainen aidin marinaan suhtautuu. Lastenhoitoon yleensa pitaisi myos suhtautua niin etta kun lasten kanssa ollaan niin sita sitten tehdaan tosissaan ihan tyona eika vasemmalla kadella varsinaisesti netissa surffaten ja kavereita moikkaillen. Toki siis saa sitakin tehda sopivissa maarin, mutta ei lasten ulkoilun ja muun aktiivisen toiminnan kustannuksella. Vapaa-aikana toki saa sitten olla netissa vaikka koko yon.
pääperiaatteenani on niellä mahdollisimman paljon ja yrittää hyvällä saada homma toimimaan, luottaen siihen, että jos olen mukava eikä nipota pienistä enkä suurista niin tyttökin haluaa tehdä parhaansa meidän apunamme.
Mutta tässä muutamia mitkä sitä pinnaa sitten kiristää:
*netissä roikkuminen työaikana: ok, jos mitään muuta tekemistä ei ole. Työajan jälkeen saa sitten istuskella vaikka loputtomiin (vaikka liiallisessa tapauksessa sekin alkaa harmittamaan, jos itse ei pääse koneelle ollenkaan..., mutta senkin nielen hetken aikaa, vieroitus tekee hyvää)
* aloitekyvyttömyys: seisoo vaan tumput suorana ja katselee kun minä teen hommia (toki aluksi voi opetella näin) voisi kysyä, että voinkohan tehdä jotain avuksi tai jotain muuta
* kun asiat ei mene perille: tässä toki katson usein peiliin, ja yritän parantaa kommunikaatiota, mutta jos olen sanonut että aamupäivällä lapsen olisi hyvä päästä ulkoilmaan ja energiaa purkamaan, se ei tarkoita että istutaan 1,5v kanssa katsomaan telkkaria tai pelata tietokoneella hänen kanssaan
* kun joudun korjaamaan tytön jälkiä: ihan tarpeeksi kun saan omat ja perhenei jäljet siivottua! Mielestäni pitää ostata laittaa ruokatavarat jääkaappiin ruokailun päätteeksi ja jos syödään koko perheen kera niin voi korjata pöydästä myös muuta kuin oman lautasensa
* viimeisenä pointtina: niin hankalaa kuin se on, mutta on aika vaikea katsella vierestä jos toinen tekee hitaammin asioita kuin itse, vaikka tiedänkin, että jokainen taaplaa tyylillään ja me kaikki olemme erilaisia. Minusta vaan on vähän, jos 1,5h aikana saa silitettyä kaksi lapsen kauluspaitaa ja kahdet kangashousut (en tiedä mitä teki tuona aikana tarkkaan, mutta tuo aika oli silitykseen käytettävissä). Toisaalta olen ajatellut että every little helps...
Tulipa purkaus ;-) no eiköhän tämä meilläkin tästä tasaannut kun aika kuluu... ja muuten ihan mukava tyttö :-)
Monesti tulee ilmi auppareita kuunnellassa, että he arvostavat kun perhe antaa olla rauhassa vapaa-ajalla. Tämä toimii myös käänteisesti, myös perhe - ja erityisesti vanhemmat lasten nukkumaanmenon jälkeen kaipaavat omaa kahdenkeskistä aikaa eikä aina kivakaan tyttö ole tervetullut kolmanneksi pyöräksi tai ylimääräiseksi korvaksi keskusteluita kuuntelemaan. Allekirjoitan myös täysin sen, että eniten ärsyttää se jos aupair uskoo olevansa vaihto-oppilas joka tekee töitä jos sattuu huvittamaan. On hyvä muistaa, että ei kukaan ota aupparia huvin vuoksi, aina siitä sen verran kustannuksia ja vaivaakin on, että varmasti jokainen perhe sen avun tarvitsee joka au pairin palkkaa.
juuri asenne työhön ja lasten kanssa olemiseen on meillä akuutti ongelma. Ja se ei olisi ongelma että netissä surffailee, jos se ei olisi ongelma isomman lapsen kanssa, isompi lapsi reagoi voimakkaasti, raivoaa meille vanhemmille ja kokee että au pair kiusaa. Au pairhan ei kiusaa, 3 vuotias vain näkee asian siten, kun luultavasti tilanne on se, että hänen kanssaan ei koskaan aktiivisesti leikitä vaan jos on netin lisäksi aikaa johonkin muuhun, niin silloin paijataan ja pussaillaan vauvaa ja tietenkin vaihdetaan vaippaa yms ns. vauvan hoitotoimenpiteitä. mutta kertokaa au pairit ja isäntäperheet, miten tämän tilanteen saa muuttumaan, kun au pair ei mielestämme ymmärrä ongelmaa. Hänen kanssaan on puhuttu. Hän lisäksi kieltää koskaan päivän aikana käyttävänsä nettiä vaikka netti on aina auki kun tulemme kotiin. Kuitenkin 3-vuotiaan tunne on aito ja hän kokee että au pair ns. välinpitämättömyydellään kiusaa häntä.
Minusta tuohon ei ole muuta ratkaisua.
Jos hän osaisi kohtuudella käyttää oikeuttaa käydä tsekkaamassa spostit päivän aikana niin hommahan olisi OK, mutta jos näin ei ole niin kone kiinni ja pois käytöstä.
Niin ja senhän näkee koneesta/selaimesta missä sillä on surffattu ja koska :-)
Oletteko puhuneet au paireillenne asioista? Antaneet Negatiivista/positiivista palautetta? Itse olen miettinyt teenkö kaiken oikein, ovatko vanhemmat tyytyväisiä.. yms. Ja mitenkään en voi tietää saamatta palautetta, joten minä ainakin ottaisin niin hyvän kuin negatiivisenkin palautteen mielelläni vastaan! Olisi myös kiva jutella jos jokin asia erityisesti ärsyttää vanhempia. Ja uskokaa tai älkää: myös "me" ärsyynnytään!
Ja ainakin mulle oman roolin hahmottaminen on ollut todella vaikeaa. Ei tunnu täysin työläiseltä mutta ei täysin perheenjäseneltäkään. Raja on vaikea vetää kun perhe kohtelee kuin perheenjäsentä mutta silti on töissä. Ja voisitteko itse kuvitella millaista on olla töissä "kotonaan"? On vaikea tuntea oloaan kotoisaksi kun tietää koko ajan olevan vain perheen palveluksessa. Ja ymmärrettävästi välillä ei ehkä tee työtä samalla tahdilla kun ns. "kunnon töissä" johtuen juuri ympäristöstä ja siitä ettei se tunnu työpaikalta/työltä.
Menipäs sekavaks.. Pointti on siis, että keskustelkaa asioista mahd. paljon. Ihan kaikesta mikä ärsyttää/on hyvin.
laitoinkin oman otsikon alle kysymyksen tuosta.
Keskustelu olisi tietty se paras ratkaisu, mutta jotenkin tuntuu kamalalta aloittaa "kiitos että silitit nämä muutamat paidat, mutta minusta siinä ajassa pitäisi ehtiä enemmän tekemään..." ei kamalan rakentava keskustelu odotettavissa.
Olet kyllä oikeassa tuon sunteen, että on vaikea varmasti vetää rajaa mikä on työtä ja mikä ei. Minusta kannattaa ajatella niin, että tekee sen mitä tekisi kotona vapaa-ajallaan ja työajalla sen mitä pyydetään. Ehkä se auttaisi jos annettaisiin ohjeet tyyliin "tänään silität 6 paitaa tunnin aikana" tai imuroit yläkerran
Niin ja uskon tosiaan että me hostperheet ärsytämme auppareita ja USEIN :-) ärsyttäähän oma perhekin USEIN :-)
Itse olen myos au pairina ollut epavarma siita, teenko kaiken oikein, ja ollaanko minuun tyytyvaisia. Perhe on kuitenkin reilusti antanut minulle kiitosta, kun ovat olleet tyytyvaisia, ja toisaalta myos sanoneet, jos jossakin on parantamisen varaa. Nain ei kummallekaan osapuolelle jaa epavarmaa oloa. Myoskin olen itse kysynyt, onko ihan ok, etta teen nain, tai miten jokin homma pitaisi hoitaa. He ovat sitten kertoneet nakokulmansa asiaan, ja olen toiminut sen mukaan.
Totta kai jokainen voisi aina tehda enemman, nopeammin, tehokkaammin ja paremmin, mutta on vaikea tehda niin, jos ei tieda, mita odotetaan. Avointa keskustelua siis vain, ja ihan suoraan, mutta toki kohteliaasti puolin ja toisin kannattaa kertoa, mika arsyttaa, koska toinen osapuoli ei valttamatta sita itse lainkaan tiedosta, mutta osaa varmasti arvostaa oikeutettua palautetta.
Osaltaan perhe vaikutti siihen, millainen aupair olin.
Söimme yleensä aamupalan yhdessä ja samassa yhteydessä äiti kertoi mitä ruokaa laitan (vanhemmat tulivat kotiin lounaalle) sekä mitä kotitöitä voisin tehdä ja mitä ohjelmaa heillä on jne. Minulla tosin ei kotitöiltä juuri aikaa lapsille ollut kuin aamupäivisin jolloin olin lasten kanssa leikkikentällä.
Mutta sellainen säännöllinen päiväjärjestys (aamupalan jälkeen leikkipuistoon, puoliltapäivin lounaan valmistus ja syöminen sekä poiskorjaaminen, lasten päiväunet ja siinä samalla hieman kotihommia jne) varmistaa sen, että aupair tekee hommansa. Selkeästi vain sanotaan mitä hänen odotetaan tekevän työpäivän aikana, vaikkapa sanomalla että kodinhoitohuoneessa on valtava kasa pyykkiä, voisit pari koneellista pestä. Tai että tuossa korissa on vaatteita jotka pitäisi silittää, voisit tehdä sen sillä aikaa kun lapset ovat päiväunilla.
Sain sekä positiivista että negatiivista palautetta. Negatiivisen palautteen sain joskus ihan suoraan (ei kuitenkaan ilkeästi sanottuna), joskus lause aloitettiin jollakin positiivisella: "Olipas hyvä että silitit, mutta noissa hihoissa olisit vähän tarkempi voinut olla". Ja minun mieltäni ainakin lämmitti se, että työni tulos huomattiin sanomalla esim "Onpas täällä siistiä. Kiitos kun imuroit"
Hei!
Viestistäsi saa jotenkin sellaisen käsityksen, että tilanne on ollut päällänsä jo jonkin aikaa. Jos siitä on toistuvasti sanottukin aupparille niin ihmettelen ja kunnioitan kärsivällisyyttäsi!!! Muista, että on olemassa myös tuhansia aupaireja, jotka oikeasti pitävät lasten parissa työskentelystä ja joiden työskentelystä vilpitön halu olla lasten kanssa myös NÄKYY. Miksi siis tyytyä huonoon kun tilalle varmasti saisit kivan ja tunnollisenkin tytön. älä liian kauan ainakaan tuhlaa aikaa harmittelemalla aupparin jatkuvaa nettivimmaa. jos hän on noin riippuvainen netistä eikä ole pätkääkään lapsistasi kiinnostunut, niin ei hän sanomisella sitä lopeta. Kenties oppii vain varovaisemmaksi ja oppii peittämään jälkensä.
'Keskustelu olisi tietty se paras ratkaisu, mutta jotenkin tuntuu kamalalta aloittaa "kiitos että silitit nämä muutamat paidat, mutta minusta siinä ajassa pitäisi ehtiä enemmän tekemään..." ei kamalan rakentava keskustelu odotettavissa.'
perheen äiti sanoi minulle juurikin noin. ja miten siitä keskustelusta voisikaan tulla rakentavaa.. :/ oli vainnyökyteltävä ja sanottava, että ensi kerralla pyrin nopeampaan työhön MUTTA millä ihmeellä sitä pystyy nopeuttamaan tahtia SEKÄ tekemään hyvää jälkeä, sillä minä totta tosiaan pyrin tekemään parhaani, sekä nopeudessa että jäljessä...
Meillä suurin ongelma tuli aupairin asenteesta. Me olisimme halunneet perheen jäsenen, mutta hän oli "vain" töissä. JOten vapaa-aikana hän tuli kyllä syömään, mutta minkäänlaista apua esim pöydän kattamiseen ei saanut. Ehkä asian ydin oli enempi perheen huomioon ottamisessa. Hän ei kertonut itsestään mitään oma-aloitteisesti ja kysyessämmekin tuli olo, että utelimme, joten lopetimme kyselyn. Jutustelu oli sitten lähinnä, mitä töitä halusimme hänen tekevän. Hän ei myöskään kertonut kuinka lasten kanssa aika oli sujunut, vaikka olisi sattunutkin jotain. Tämä "perhevastaisuus" otettiin kyllä esille useampaan kertaan, mutta hän ei ymmärtänyt meidän kantaa ollenkaan, vaan ajatteli, että halusimme hänen tekevän töitä vapaa-aikanaankin. Mikä ei pitänyt paikkaansa. ILmeisesti hänen perhetaustansa ja kulttuuriset asiat aiheuttivat osaltaan ongelman.
Työt kyllä teki kiitettävästi, joskin aktiivisuutta lasten kanssa olisi kaivannut enempi. Lisäksi hän " suuttui" lasten leikkimieliselle kiusottelulle. Lapset eivät tosiaankaan kiusanneet ja aina pyysin heitä olemaan kilttejä au pairille. Mutta jos ei ole huumorintajua niin sille ei kai sitten voi mitään.
Kun otatte au pairin perheeseenne kannattaa tarkoin harkita mitä todella haluatte. Sillä vaikka au pairi tuleekin töihin niin se ei ole ensisijainen syy matkalle. Au pairit lähtevät ulkomaille nimenomaan tutustumaan kulttuuriin yms yms. Joten perhe ja lapset/työ ei ole ykkössijalla. Siinä mielessä ollaan vähän niinkuin vaihto-oppilaita. Tullaan tutustumaan uuteen maahan, kieleen..
Joten jos haluatte vain työntekijän jonka ykkössijalla on lastenhoito niin silloin suosittelen lämpimästi nannyn hankkimista.
Varmasti myos niin, eikos perusajatus ole se, etta perhe antaa kayttoon huoneen ja ruuan kohtuullista tyopanosta vastaan? Kyse on siita miten sen tyopanoksen hoitaa.
Mutta toki myonnan, etta usein on perheilla vahan liian kovia odotuksia au paireille mutta usein ei ole taloudellisesti mahdollista palkata nannya. Minkas teet....
Aivan totta, kulttuuria ja kieltä oppimaan, MUTTA mikä ikinä on työ ajaksi sovittu se on työaikaa, sillä siitä maksetaan ja yleensä myös kaikki ruoka ja majoituskustannukset. Missä tahansa työssä oli nimike mikä tahansa, palkan maksaja odottaa reipasta ja positiivista suhtautumista työhön. Jotta sinä voit turvallisesti tutustua uuteen kulttuuriin ja kieleen, perhe on ottanut sinut omaan kotiinsa ja huolehtii ruoasta ja majoituksesta, eikö silloin sinun toki pitää pitää sopimuksen toisesta puolesta kiinni ja tehdä hommasi 100%.
"perhe ja lapset/työ ei ole ykkössijalla"
Minusta tuo on aika henkilöstä kiinni. Minä ainakin haluaisin au pairiksi juuri sen takia että saisi tutustua perheeseen ja tulla ikäänkuin perheenjäseneksi tietyksi ajaksi. Jos haluaa ensisijaisesti kulttuuria nähdä niin luulisi silloin jotain parempia vaihtoehtoja olevan kuin au pair. Käsittääkseni au paireilla ei kuitenkaan kauheasti sitä vapaa aikaa loppujen lopuksi jää.. viikonloput tietysti...