Mies meni eilen töistä kotiin, takanaan harvinaisen paskamainen työpäivä. Kotona vaimo oli jo tullut töistä ja laitteli ruokaa ilmeisen nälkäisenä.
Mitä sinä kokkaat? kysyi mies, cannelloneja, vastasi nainen.
Mitä ne on, näyttävät hassuilta putkilta. Mies ei ollut moisia aiemmin nähnyt. Mistä ne kosteutta imee, nehän jää koppuroiksi.
Mä laitan siihen ruokakermaa ja juustoo, vastaa nainen.
Mä en syö jos ne lilluu kermassa, vastaa mies, hän haluaa syödä viikolla kevyesti, mielessä olisi, että nuo hassut makaroniputket voisi pistää tomaattimurskaan ja valkosipuliin lillumaan, mutta ei sitten, kun et kerran kevyttä halua.
Naista alkaa harmittamaan, hän on halunnut laittaa molemmille hyvää ruokaa, ja mies arvostelee hänen ruokaansa.
Nainen tiuskaisee miehelle Söithän sinä viikoloppunakin valkosipuliperunoita, kun olit kavereiden kanssa kalareissulla koko viikonlopun(Viikkoa aiemmin).
Miestä alkaa ärsyttäämään (perkelettäkö se tuon veti kehiin, kun itse oli miestä patistellut lähtemään kavereidensa kanssa).
Joo joo, vastaa mies ja jatkaa, kyllä minä viikonloppuisin voin syödä tymäkämpää ruokaa, mutta viikolla haluan syödä kevyesti.
Miestä alkaa vituttamaan ja hän toteaa, minä en syö tuota jos laitat kermaa, niin syö itse, minä teen itselleni jotakin.
Mies alkaa kiukkuisena keitellä itselleen riisiä ja pistää tonnikalaa sekaan. Mies syö ruokansa hiljaisuuden vallitessa.
Ruuan jälkeen mies istuu tietsikalla koko illan ja nainen käy ulkoilemassa, mutta koska on loukkaantunut, ei pyydä miestä mukaan, vaikka aina ennen on niin tehnyt.
Sillä välin mies käy salaa maistamassa niitä perkeleen putkia ja ne on helvetin hyviä.
Nukkumaan mennään hiljaisuuden vallitessa ja aamulla kun herätään, mies ei muista unisena eilistä episodia ja toivottaa puolisolleen hyvää huomenta, nainen mutisee jotakin vastaukseksi ja painuu suihkuun.
Mies muistaa eilisen cannelloni-katastrofin ja keittelee kahvit. Aamiainen nautitaan hiljaisuuden vallitessa ja mieskin on jo taas ärtynyt.
Töihin lähdetään samalla autolla, mies painaa kaasua ihan kiukkuisena ja nainen varmaan huomaa, miehen olevan ärtynyt, naisen työpaikan lähellä on tankkauspaikka, jonne mies poikkeaa, nainen päättää lähteä siitä kävellen töihin, eikä sano sanaakaan, vaan lähtee kävelemään.
Mies katsoo naisen perään, eikä sano sanaakaan.
Töissä mies avaa tietokoneensa ja kirjoittelee Suomi 24 riidastaan joka alkaa hänestä näyttämään todella naurettavalta.
Toinen toistaan naurettavampia "aikuisia", paskan marjat melkoisia vauvoja ollaan. Perkele mies päättää ottaa kännykkänsä ja soittaa kohta puolisolleen ja pyytää anteeksi käytöstään, eihän hyvää suhdetta kannata yhteen ruokakerma 5% kaataa, eihän.
Mitä sinä kokkaat? kysyi mies, cannelloneja, vastasi nainen.
Mitä ne on, näyttävät hassuilta putkilta. Mies ei ollut moisia aiemmin nähnyt. Mistä ne kosteutta imee, nehän jää koppuroiksi.
Mä laitan siihen ruokakermaa ja juustoo, vastaa nainen.
Mä en syö jos ne lilluu kermassa, vastaa mies, hän haluaa syödä viikolla kevyesti, mielessä olisi, että nuo hassut makaroniputket voisi pistää tomaattimurskaan ja valkosipuliin lillumaan, mutta ei sitten, kun et kerran kevyttä halua.
Naista alkaa harmittamaan, hän on halunnut laittaa molemmille hyvää ruokaa, ja mies arvostelee hänen ruokaansa.
Nainen tiuskaisee miehelle Söithän sinä viikoloppunakin valkosipuliperunoita, kun olit kavereiden kanssa kalareissulla koko viikonlopun(Viikkoa aiemmin).
Miestä alkaa ärsyttäämään (perkelettäkö se tuon veti kehiin, kun itse oli miestä patistellut lähtemään kavereidensa kanssa).
Joo joo, vastaa mies ja jatkaa, kyllä minä viikonloppuisin voin syödä tymäkämpää ruokaa, mutta viikolla haluan syödä kevyesti.
Miestä alkaa vituttamaan ja hän toteaa, minä en syö tuota jos laitat kermaa, niin syö itse, minä teen itselleni jotakin.
Mies alkaa kiukkuisena keitellä itselleen riisiä ja pistää tonnikalaa sekaan. Mies syö ruokansa hiljaisuuden vallitessa.
Ruuan jälkeen mies istuu tietsikalla koko illan ja nainen käy ulkoilemassa, mutta koska on loukkaantunut, ei pyydä miestä mukaan, vaikka aina ennen on niin tehnyt.
Sillä välin mies käy salaa maistamassa niitä perkeleen putkia ja ne on helvetin hyviä.
Nukkumaan mennään hiljaisuuden vallitessa ja aamulla kun herätään, mies ei muista unisena eilistä episodia ja toivottaa puolisolleen hyvää huomenta, nainen mutisee jotakin vastaukseksi ja painuu suihkuun.
Mies muistaa eilisen cannelloni-katastrofin ja keittelee kahvit. Aamiainen nautitaan hiljaisuuden vallitessa ja mieskin on jo taas ärtynyt.
Töihin lähdetään samalla autolla, mies painaa kaasua ihan kiukkuisena ja nainen varmaan huomaa, miehen olevan ärtynyt, naisen työpaikan lähellä on tankkauspaikka, jonne mies poikkeaa, nainen päättää lähteä siitä kävellen töihin, eikä sano sanaakaan, vaan lähtee kävelemään.
Mies katsoo naisen perään, eikä sano sanaakaan.
Töissä mies avaa tietokoneensa ja kirjoittelee Suomi 24 riidastaan joka alkaa hänestä näyttämään todella naurettavalta.
Toinen toistaan naurettavampia "aikuisia", paskan marjat melkoisia vauvoja ollaan. Perkele mies päättää ottaa kännykkänsä ja soittaa kohta puolisolleen ja pyytää anteeksi käytöstään, eihän hyvää suhdetta kannata yhteen ruokakerma 5% kaataa, eihän.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...suloista! Oikeesti.
Ihminen on ihminen, mutta kuka tahansa voi missä tahansa vaiheessa katkaista huonon ilmapiirin levittämiskierteen, miettiä hetken niitä oman paskamaisen olon syitänsä, eikä tiuskia toisille. Mä olen tähän viime aikoina ihan tietoisesti kiinnittänyt huomiota ja "riitely" vähenee huomattavasti, ei ainakaan niin pitkäkestoisia.
Vai canneloneja... pitäisköhän kokeilla...
..aivan passattavaksi ;) Mä oon ihan onnessani, jos on edes jotain ruokaa valmiina, kun tulen töistä kotiin.
Toisekseen jos mua vituttaa, kun tulen töistä kotiin, niin kumpikin tietää, että ei kannata edes yrittää keskustella mitään vaan antaa ajan kulua ja ukon rauhoittua. Iltakahvin aikaan tää ukko on jo unohtanut työperäisen vitutuksen.
Nytki kotona odotti ihan jumalaton tiskivuori :D ja tyhjä jääkaappi.
Yhtälailla minä passaan jos satun ensimmäisenä kotiin ennättämään.
En minä yleensä hermot pinnassa ole, mutta näin saattaa joskus käydä ja silloin tuo sinun neuvosi varmaan voisi olla paikallaan.
Peukunnostoja vaimolle, ettei lähtenyt ukon kiukutteluun mukaan :)
Ootte kans sulosia. Minä viellä miehenä kertoisin sopivassa tilanteessa, että ne canellonit oli tosi hyviä!
nuo pikkujutut on joskus niitä kaikkein pahimpia.
hienoa, että sait kuitenkin hoidettua. olisi todellakin surku, jos suhde kaatuisi 5% kerman takia, vaikka se perimmäinen syy ei olisi ollutkaan se kerma, vaan loukatut tunteet.
väsyneenä ei pitäisi ikinä sanoa tai tehdä mitään.
"hienoa, että sait kuitenkin hoidettua."
piti tulla, että
"hienoa, että saitte kuitenkin hoidettua."
hyvää jatkoa sinne.
keittelis pastaa ja 5 % "kermaa" (siis se EI ole kermaa)laittaisi ruokaan saisi lähtöpassit! Moista paskaa ja e koodi mössöä ei mun ruokaan tungeta.
Soittelin ja pyysin anteeksi, mutta en kertonut maistaneeni niitä pötköjä, on minullakin sentään ylpeyteni.
Puoliso kysyi, että onko minulla töissä jotakin juttuja, jotka rassaavat, minä myönsin, että tällä hetkellä työpaineet on päällä. Se oli arvannut näköjään sen.
No tuo sanoi olevansa iloinen, että soitin ja suoraan sanottuna, vaikka siinä joutuikin nöyrtymään, niin hyvältä se sopiminen tuntui itsestäkin.
vinkkaan, että kehu vaan niitä pötköjä, äläkä ajattele sitä ylpeyttäsi.
Tällasia nää parisuhdekinat aina on. Ihan tyhjänpäiväistä ja turhaa n. 99%. Meillä on löydetty toimiva tapa päästä äkkiä yli tällasista tilanteista: oman ylpeyden nieleminen! Ylpeys on nimittäin aika usein just se juttu minkä takii kinat jää usein jumittamaan..."minä olen oikeassa, minä en luovuta, enkä ainakaan lähesty ensin, enkä pyydä ekana anteeksi kun minun tunteitani on loukattu jne."
Mulla on nerokas mies, aina kun äksyillään jostain tyhmästä niin yhtäkkiä se tulee halimaan ja suukottelemaan. Vaikka olis miten vittuuntunut muhun niin silti. Yleensä aluks väistän pusut muka niin kiukkuisena mut oikeesti se kiukku haihtuu kyllä samantien. Eihän siinä voi jatkaa äksyilyä kun toinen osoittaa hellyyttä. Ja mä tapaan aina kiukkuiluni jälkeen pyytää anteeksi lapsellista käytöstäni. Meillä ei pienistä puroista oo vielä toistaiseksi päässy paisumaan isoa riitaa, kun kinat ratkaistaan ed. mainituilla tavoilla heti alkuunsa.
Anteeksi?
Cannelooneja per**le ja kerman kera ;)