Tahtoisin kirjoittaa eräästä asiasta, joka nyt ei niin vakava ole, mutta olisi kiva saada toisten ihmisten kommenttia tähän, kun tuntuu, että oma suhteellisuudentaju hämärtynyt.
Minulla on eräs tuttava (mies) jonka seurassa olen alkanut tuntea itseni hämmentyneeksi. Tunnen nimittäin itseni aina ihan juntiksi, tyylittömäksi ja tyhmäksi hänen seurassaan. Syynä siihen on hänen kommenttinsa, jotka hän lausuu puolileikillään, mutta pilkallisesti.
Ensiksikin kaikki syömäni ruoat ovat ihan "junttimaisia".. kun mainitsin viikonlopulla syöneeni valkosipuliperunoita pihvin kanssa niin hän sanoi "ei kait kukaan enää nykyään syö jotain valkosipuliperunoita" antoi siis ymmärtää, että vain täysi juntti syö sellaista. Myös syömäni "arkiruoka" on epätyylikästä (perunat, broileri, nakit, lihapullat ym.) olen jotenkin tosi hämmentynyt, koska en ole tottunut, että joku kommentoi tyylikkyyttäni syömäni ruokien perusteella. Ei minulla ole varaa syödä yleensäkään mitään gourmet-herkkuja, tokko edes osaisin, tavallista ruokaa syön.
Olen kuullut että vaatteeni ja kenkäni ovat "City-Marketista ostetun näköisiä". Ok, ostan vaatteeni Seppälästä, H&M ym. edullisesti ja aika harvoin varaa ostaa niitäkään. Myös meikkini, shampoot, pesuaineet ovat "vain" markettien merkkejä (Loreal, Nivea ym)ja tämän herran mielestä ala-arvoisia.
Matkusteluni vasta onkin tosi "noloa", koska olen käynyt vain pohjoismaissa, en missään kaukomaiden kohteissa.
Liikuntatapani myös ovat "noloja", kun en käy kuntosalilla vaan rauhallisilla kävelylenkeillä mieluiten luonnossa, pyöräilen, talvella hiihdän.
Siis melkein kaikki elämässäni saa häneltä osakseen halveksuntaa, olen alkanut hävetä itseäni ja olen varuillani hänen seurassaan josta seuraa, että kärsin kun en enää uskalla olla oma itseni, kun kaikessa olen niin "juntti".
Tiedän, että olemme sen suhteen erilaisia, elämäntapamme, koulutuksemme, varallisuus ym. mutta en ole ennen kohdannut siltikään tasoeroista huolimatta tällaista kommentointia.
Mies on komea, varakas, korkeakoulutettu, asuu omistusasunnossa hyvällä alueella, pukeutuu ja syö trendikkäästi ja kalliisti, matkustelee kaukomaihin kalliisiin kohteisiin, hieno auto, hiustuotteet ja kosmetiikka kalliita kampaamo ja hoitolamerkkejä, käy salilla päivittäin ym. hieno kotinsa täynnä designia, taidetta, kalliita sisustusmerkkejä.
Minä olen ihan nätti, en missi. Olen "köyhä" yksityisyrittäjä, asun vuokralla, koulutukseni peruskoulu ja sekalaisia opintoja, vaatteeni edullisia ja "huonolaatuisia", syön arkiruokaa ja eineksiäkin, en omista autoa, kosmetiikat ja meikit marketista, liikuntani tavallista kävelyä, pyöräily, hiihto, kodissani on sekalainen "seurue" perittyä, ikeasta ostettua, sekä edullista sisustustavaraa, ei mitään kallista millä voisi kehuskella.
Alkuun tuntui, että tulimme hyvin toimeen "sielullisesti", mutta nyt kun mies on alkanut yhä enemmän puuttua näihin tyylillisiin ja materiaalisiin "puutteisiin" niin olen alkanut ihan pelätä hänen seuraansa.
Ja meillä ei siis mitään seurustelua vaan ihan tuttavia, ystäviä ollaan. Mielestäni eromme johtuvat, että mies ollut nuoresta asti varakas (rikas perhe ja suku) ja elänyt leveästi, minä taas köyhästä perheestä ja köyhä kait itsekin.
Mutta en tiedä, olen alkanut miettimään, että minkälainen ihminen jatkuvasti pilkkaa ja arvostelee sellaisia "puutteita" joille en voi mitään, koska rahaa on rajallinen määrä minulla ja hyvä, että saan sen edes jotenkin riittämään näihinkään. Muut tuttavani ovat "kaltaisiani" joten en ole tottunut kuulemaan ivaa näistä asioista. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen, keskiverto ihminen, en omasta mielestäni mitenkään ERITYISEN juntti ym.
Mutta olisi kiva kuulla muiden kommentteja rehellisesti siitä, olenko minä nolo juntti vai onko vikaa miehen asenteessa?
Minulla on eräs tuttava (mies) jonka seurassa olen alkanut tuntea itseni hämmentyneeksi. Tunnen nimittäin itseni aina ihan juntiksi, tyylittömäksi ja tyhmäksi hänen seurassaan. Syynä siihen on hänen kommenttinsa, jotka hän lausuu puolileikillään, mutta pilkallisesti.
Ensiksikin kaikki syömäni ruoat ovat ihan "junttimaisia".. kun mainitsin viikonlopulla syöneeni valkosipuliperunoita pihvin kanssa niin hän sanoi "ei kait kukaan enää nykyään syö jotain valkosipuliperunoita" antoi siis ymmärtää, että vain täysi juntti syö sellaista. Myös syömäni "arkiruoka" on epätyylikästä (perunat, broileri, nakit, lihapullat ym.) olen jotenkin tosi hämmentynyt, koska en ole tottunut, että joku kommentoi tyylikkyyttäni syömäni ruokien perusteella. Ei minulla ole varaa syödä yleensäkään mitään gourmet-herkkuja, tokko edes osaisin, tavallista ruokaa syön.
Olen kuullut että vaatteeni ja kenkäni ovat "City-Marketista ostetun näköisiä". Ok, ostan vaatteeni Seppälästä, H&M ym. edullisesti ja aika harvoin varaa ostaa niitäkään. Myös meikkini, shampoot, pesuaineet ovat "vain" markettien merkkejä (Loreal, Nivea ym)ja tämän herran mielestä ala-arvoisia.
Matkusteluni vasta onkin tosi "noloa", koska olen käynyt vain pohjoismaissa, en missään kaukomaiden kohteissa.
Liikuntatapani myös ovat "noloja", kun en käy kuntosalilla vaan rauhallisilla kävelylenkeillä mieluiten luonnossa, pyöräilen, talvella hiihdän.
Siis melkein kaikki elämässäni saa häneltä osakseen halveksuntaa, olen alkanut hävetä itseäni ja olen varuillani hänen seurassaan josta seuraa, että kärsin kun en enää uskalla olla oma itseni, kun kaikessa olen niin "juntti".
Tiedän, että olemme sen suhteen erilaisia, elämäntapamme, koulutuksemme, varallisuus ym. mutta en ole ennen kohdannut siltikään tasoeroista huolimatta tällaista kommentointia.
Mies on komea, varakas, korkeakoulutettu, asuu omistusasunnossa hyvällä alueella, pukeutuu ja syö trendikkäästi ja kalliisti, matkustelee kaukomaihin kalliisiin kohteisiin, hieno auto, hiustuotteet ja kosmetiikka kalliita kampaamo ja hoitolamerkkejä, käy salilla päivittäin ym. hieno kotinsa täynnä designia, taidetta, kalliita sisustusmerkkejä.
Minä olen ihan nätti, en missi. Olen "köyhä" yksityisyrittäjä, asun vuokralla, koulutukseni peruskoulu ja sekalaisia opintoja, vaatteeni edullisia ja "huonolaatuisia", syön arkiruokaa ja eineksiäkin, en omista autoa, kosmetiikat ja meikit marketista, liikuntani tavallista kävelyä, pyöräily, hiihto, kodissani on sekalainen "seurue" perittyä, ikeasta ostettua, sekä edullista sisustustavaraa, ei mitään kallista millä voisi kehuskella.
Alkuun tuntui, että tulimme hyvin toimeen "sielullisesti", mutta nyt kun mies on alkanut yhä enemmän puuttua näihin tyylillisiin ja materiaalisiin "puutteisiin" niin olen alkanut ihan pelätä hänen seuraansa.
Ja meillä ei siis mitään seurustelua vaan ihan tuttavia, ystäviä ollaan. Mielestäni eromme johtuvat, että mies ollut nuoresta asti varakas (rikas perhe ja suku) ja elänyt leveästi, minä taas köyhästä perheestä ja köyhä kait itsekin.
Mutta en tiedä, olen alkanut miettimään, että minkälainen ihminen jatkuvasti pilkkaa ja arvostelee sellaisia "puutteita" joille en voi mitään, koska rahaa on rajallinen määrä minulla ja hyvä, että saan sen edes jotenkin riittämään näihinkään. Muut tuttavani ovat "kaltaisiani" joten en ole tottunut kuulemaan ivaa näistä asioista. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen, keskiverto ihminen, en omasta mielestäni mitenkään ERITYISEN juntti ym.
Mutta olisi kiva kuulla muiden kommentteja rehellisesti siitä, olenko minä nolo juntti vai onko vikaa miehen asenteessa?
Vastaukset 31
Vanhimmat
sinulle..tarjoaako ruokaa ja lahjoja?
Ulkonaollessamme kyllä tarjoaa juotavaa ja syötävää, eli on kyllä antelias, mutta ikävää on se, että hän tekee siitä aina suuren numeron jälkeenpäin taivastellen "olipa nuokin juomat kalliita" tai "tulipa syöminen kalliiksi" tutkien kuitteja jälkeenpäin. Ilmeisesti tarkoitus on, että minä "köyhä" osaisin todella antaa arvoa tarjoiluille tai tuntisin syyllisyyttä.
luulet sen hengaavan sun kanssa?
Miksi itse olet hänen seurassaan?
Ilmeisesti hän seurassani siksi, että saa keskusteluistamme henkistä tukea ja "ymmärrystä", olen ollut jonkinlainen "terapeutti" ja kuuntelija hänen "ongelmilleen". Ja kuulema olen mukava, hauska ja hyvää seuraa :)
Parhaimmillaan mieskin on älykästä ja mielenkiintoista juttuseuraa, ja tavallaan tunnen, että "erilaisuutemme" luo jännittävän kontrastin välillemme, tunnen kait saavani jotain "hohtoa" hänestä omaan elämääni.
Yllättävän vaikeaa nyt kun aloin miettimään miksi ihmeessä olemme yhdessä? Oikeastaan oli vaikeaa keksiä paljon mitään..
myös ?
Kyllä köyhälläkin voi olla tyylitajua ja voi näyttää kivalta, vaikka massia ei oliskaan. Kirppareilta tekee hienoja löytöjä.
Mutta onhan se junttimaista huomatella tollasia... Sinuna heittäisin sille jotakin takaisin. Vaikkapa että:
"No, perhana. Stailaa mut sitten jos ei miellytä. Stailaaminen onkin tosi suosittua homopiireissä..."
"Millanen hienoperse syö tollasta sapuskaa?"
Tms.
Fiksuinta tietysti olisi ottaa asia puheeksi suoraan ja kysyä miksi hän käyttäytyy noin ja kertoa miltä se sinusta tuntuu.
Mutta jos edelleen kohtelee sua pilkallisesti, eikä kunnioittavasti, niin ei se mikään ystävä ole.
Olen samaa mieltä, että köyhäkin voi näyttää ja kotinsa näyttää todella kivalle ja tyylikkäällekin.
Se siinä onkin, että mielestäni omaan kuitenkin jonkinlaista makua ja "tyylitajua", jota toteutan vain vähällä rahalla verraten, että mies tekee sitä enemmällä rahalla.
Esim. kotonani on sulassa sovussa, mielestäni kuitenkin hyvällä maulla laitettuna vanhoja ja uudempia kalusteita (perittyjä, kirppiksiltä ja osto ja myyntiliikkeistä, jotkut jopa antiikkiliikkeistä ostettua, muutama Ikeasta) ja mielestäni kotini on ihan nätti, kodikas, siisti ja viihtyisä, vaikka siellä ei raha "näy", kuten miehen asunnossa. Mutta mies pilkkaakin kotiani "kirppistyylillä" sisustetuksi.
Kieltämättä itsellekin tullut miehestä mieleen tuo "hienoperse" :) nimittäin mieheksi aikamoisen "herkkähipiäinen" noista tyylijutuista. Ja ajatus hänestä napsimassa niitä erikoisia gourmet-herkkuja (arkenakin) design-esineiden ja taulujen keskellä on tavallaan huvittava. Ja kylppäri täynnä huippukosmetiikkaa, se on hämmentävää :)
tulee tavallaan syyllinen olo, kun minä naisena olen paljon "epäfiinimpi", kuin hän miehenä..
Brassailla voi kolmella eri tavalla:
1. Rahalla. Itsestäänselvyys, ei tarvitse selittää
2. Kulttuurisella pääomalla. Katsotaan pelkästään Almodovarin ja/tai ranskalaisia ihmisuhde-elokuvia. Haukutaan amerikkalaisia Hollywood-elokuvia kaupallisuudesta ja pinnallisuudesta. Luetaan pelkästään Paulo Coelhoa ja dissataan Da Vinci -koodia. Matkustetaan eksoottisissa kohteissa, joissa on käynyt korkeintaan kolme ihmistä ennen sinua. Syödään oikeaa ruokaa jne. Lista on loputon. Ymmärsit varmaan pointin.
3. Sosiaalisella pääomalla. Voit brassailla kaveriesi määrällä ja sillä, että tunnet 'hyviä' tyyppejä. Tätä varten on perustettu uusi internetsivusto, jossa voit esitellä ja arvottaa tuntemiasi ihmisiä. Sosiaalisessa pääomalla brassailu on uusi juttu ja se on korvaamassa kulttuurisella pääomalla brassailua.
Tyyppi on ilmeiseisti lesoilustaan huolimatta ihan 'hyvä jätkä'?
kyseessä olla kateus? Tiedän ihmisiä jotka käyttäytyvät, asuvat, pukeutuvat tietyllä lailla koska niin p i t ä ä tehdä kun on rahaa. Joku ihme paine. Varallisuus velvoittaa. Rohkeasti ole oma itsesi ja tee mitä haluat..tai kerro kaverille että puolestasi haluat tarjota-ehkä hänelle- mullistavan kokemuksen ja rahaa jätkä leipäjonoon tai kirppikselle.
Hernekeitto kylmänä suoraan purkista on joillekkin eksotiikkaa.
Onnea ystävyyteen. Et ole juntti-hän on. Tunneälyä ei voi rahalla saada..
Sanoisin, että hänessä on todella mukava ja reilu "avarakatseinen" puolensa ja sitten toinen, joka on ihmeellisen kapea ja suvaitsematon ja turhantärkeä. Ja juuri näissä materiaalisissa asioissa.
En olisi tullut tuota "kateutta" ajatelleeksi, mutta nyt kun sen sanoit niin saattaapi olla.
Olen itsekin ajatellut, että mies elää tavallaan kuin jotain "roolia", koska on rikkaasta suvusta ja perheestä, joilla tietty status. Ainakin tuntuu ajoittain olevan hyvin onnetonkin, ahdistunut ja kovat paineet, eikä tyytyväisen oloinen.
Kerran umpihumalassa sanoi että " oikeasti olen taiteilijaluonne " , joten ehkä haluaisikin elää boheemimpaa elämää, kuka tietää?
te naiset aina löydätte noita tapauksia? Herra Suorasuu saisi välittömästi turpiinsa mun kaveripiirissä.
kiinalainen kun joskus sanoi, että "Joka itsensä korottaa, ei seiso korkealla." Taitaa se sun uusi tuttavuus olla juuri sellainen, joka ei seiso korkealla. Ainoastaan luulee seisovansa.
Kysymys kuulukin, että mitä oikein näit siinä? Muuta kuin sen ulkonäön.
Sinua tuntemattakin voin sanoa että kirjoituksesi perusteella sinä et ole se juntti tässä. Ihmisestä tekee juntin asenne, ei mitkään ulkoiset seikat. Kuulostaa siltä että tällä miehellä on jonkinasteisia itsetunto-ongelmia joita hän yrittää pönkittää alentamalla muut hänen tasonsa alle.
Sinussa ei ole oikeasti mitään vikaa! Kirjoituksestasi huomaa että olet hieno ihminen,tuo mies ei voi olla sinun kaltaista seuraa siis...
Miksi seurustelet tuon tyypin kanssa vielä? mä en tajua...
Mies loukkaa sinua aina kun olette yhdessä ja sinä vaan taas lähdet tuon miehen seuraan,kuulla,eli miten se halveksii sinua/vaatteitasi/mitä syöt ja juot/haukkuu kämppääsi/harrastuksiasi jne jne???
Kerro meille jo: miksi treffailet sitä miestä vielä?
Siis onko tämä mies ystäväsi vai seurustelukumppanisi? Jos ystäväsi kommentoi sinulle tuolla tavoin, niin mieleeni tulee että te ette ole hänen mielestään samanarvoiset. Hän pitää itseänsä parempana ja hengailemalla sinun kanssa se onkin varmaan helppoa. Epäilen, että teillä ei ole paljoakaan yhdistäviä tekijöitä. Arvaanpa että hänen arvonsa ovat hyvin erilaiset kuin sinun.
Sinuna sanoisin suorat sanat "ystävällesi". Jos hän on seurustelukumppanisi niin sinuna lopettaisin suhteen. Et kelpaa omanlaisenasi nyt etkä koskaan.
Josi et kelpaa arkisin missään muodossa mies vain kritisoi sinua niin miten se mahtaa sitten kommentoida kun /jos päädytte joku ilta yhdessä lakanoitten alle? aktin jälkeen?
niinku joku banaanipoika???Kuulostaa pahasti hinurilta jonka kommentit nyt vaan on tollasii...En usko että tarkottaa niitä loukkauksiks ja tuut varmaan sen huomaamaan kun ette otsikosta päätellen niiin kauan oo tuntenu...Homo on naisen paras ystävä;)Mitä tulee stailaukseen...
perseessä syntyminen pilaa hyvin suurella todennäköisyydellä ihmisen, näin se vaan ikävä kyllä on. Itseasiassa kuullostaa aikalailla samanlaiselta tapaukselta mitä mun serkkutyttö on. Mä voin kuvitella et jos ja kun hän on tässä jossain vaiheessa menossa naimisiin niin esim. mua ja muita suvun 'roskasakkia' tuskin kutsutaan edes häihin. Tai jos hänen vanhempien painostuksesta ehkä kutsuttaiskin niin ne ois varmaan jotkut 'varjohäät' roskasakille, erikseen ois sit ne ns. oikeat häät piireille ja bättre-folkille :-)
Mä en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla sellainen kun vanhemmat jotka sen rahan on oikeesti tehneet ei oo mitään hifistelijöitä vaik siihen ois ehkä voinu olla jopa aihetta, hänen faijansa elikkä mun setä jäi eläkkeelle toimitusjohtajan pallilta firmasta minkä liikevaihto oli vuonna 2005 170 miljoonaa euroa. Mut eiks se vähän noin yleensä menekkin, niillä on suurin tarve näyttää ja päteä jotka sitä massia eivät ite ole tehneet vaan saanet kuin manu illallisen.
Mie sanon että "Dump that bitch" ?
Tuossa kyllä on pointtia. Kannattaako yrittääkään jos toinen ei osaa arvostaa toista. Toki jos haluut mennä rahan kanssa naimisiin niin iske kiinni ja pian avioon (ilman ehtoa tietenkin) mut jos välität itestäs niin en suosittele jatkamista, ellei se mies ala anella siun perään, joka sillonki saattaa olla vaan egon buustausta. Mut sen tietää kyllä kun se aika tulee
Mie oon pahoillani...
..kans.
Kyllä kaikki lähtee toisen arvostamisesta ja tietynlaisesta kunnioittamisesta, ei mollaamisesta tai jatkuvasta arvostelusta. Oli sitten kyse ystävyydestä tai seurustelun alkutaipaleesta niin ei tuollasta turhaa ja jatkuvaa arvostelua tarvitse sietää yhtään keneltäkään.
Mitä sä tuosta saat muuta kuin pahan mielen?
Annahan äijän tukehtua omaan valtavaan egoonsa.
Milloin ajattelit ärähtää miehelle asiasta? Sanoa suoraan, että pitäkööt mölyt mahassaan, vaikka sun ja muiden ruokatottumukset ja kaikki muu olisikin hänen mielestään junttimaista ja epätyylikästä.
Miksi edes "kaveeraat" hänen kanssaan tai yleensäkään hengailet? Mutta joo, käske sen pitämään turpansa kiinni ja kierrä koko tyyppi kaukaa.
Eihän tuossa muuta ole, kuin että häneltä ei löydy rohkeutta pistää välejänne poikki reilusti ja suoraan sanoen.
Olette joka tapauksessa aika eri maailmoista, ja nyt miehelle on pamahtanut paha ajatus päälle: "Mä joudun vielä häpeen tota likkaa". Tunteita voi hyvinkin olla. Hän vain pelkää tilannetta, jossa joutuu esittelemään sinut esim. trendikamuilleen, jotka katsoisivat sinua pitkän nenänvartta-> mies joutuu häpeämään sinua.
Siihen kun mennään, niin ei hän mieltään pysty enää muuttamaan. Eikä tämä ajatukseni ole loukkaus sinua kohtaan, älä ymmärrä väärin.
Ja tosta se vaan pahenee. Onneks ette ole parisuhteessa, nimim. kokemusta on.
Tuo oli kun kirjoitettu suoraan minun yhdestä mies puolisesta ystävästäni. Hän myös joka jumalan kerta pilkkaa kaikkea mikä liittyy minuun. Olen asiasta usein hänelle ärähtänyt, joilloin hän on alottanut valtaisan puolustelun siitä, kuinka minä olen käsittänyt kaiken väärin jne, jne.. Ja yhteyttä hän pitää aktiivisesti. Ajatukseni täysin sekaisin, kun en tiedä miten toimia. Monet ystäväni jotka asiasta ovat tietoisia, ovat kehoittaneet jättämään moisen miekkosen täysin oman onnensa nojaan, mutta jostain selittämättömästä syystä minä haluan aina uskoa parempaan huomiseen ja siihen, että hän muuttaisi tapojaan. Tyhmää, eikö? :)
Mitä sä muuten tollaisen paskapään kanssa roikkuilet?
Älä ihmeessä roiku tuollaisen kanssa. Selvästi juntti se on.
Ihmistä voi kunnioittaa jos tahtoo. Sellainen näkyy hyväksymisenä, tasa-arvoisena kohteluna ja siinä että ei huomauttele toisen tekemisistä.
Jokainen miestä on ihminen, arvokas sellaisenaan. Jos sinun arvosi ei riitä hänelle, älä tapaile häntä enempää. Voit myös suoraan sanoa että sinua loukkaa hänen arvostelunsa. Se on sinun oikeutesi eikä hänellä pitäisi olla siihen mitään sanomista. Muuta kuin että anteeksi. Jos hän siis on jotain muuta kuin juntti perimmiltään.
Älä anna sen tyypin viedä ihmisyyttäsi, ei se muutu. Sen loukkaaminen kasvaa koko ajan ja pahimillaan voi johtaa pitkän ajan kuluessa jopa väkivaltaan, koska jossain sielunsopukassa se ei arvosta sinua kuitenkaan, koska siltä puttuu tunneäly, vaikkakin jollain tasolla kuitenkin pitää sinusta paljon.
taitaa olla vähän narsku. Tarkoitan siis ihmisenä narsistinen.
Aidosti, eli sisältäpäin sivistynyt ihminen ei tapaa pilkata muita varallisuudesta, oli tausta sitten mikä olikaan. En tietysti tiedä, mutta vähän tulis tuntuma, että kaveris pyrkii pätemään sun avulla. Nostattamaan itseään ja egoaan sun kustannuksellasi. Älä ihmeessä suostu sellaiseen.
Jos olette oikeasti kavereita, voit varmaan joskus ihan suoraan sanoa miehelle, jos joku hänen sanomisensa sua loukkaa. Fiksu kaveri ottaa onkeensa sellaisesta.
"Mutta olisi kiva kuulla muiden kommentteja rehellisesti siitä, olenko minä nolo juntti vai onko vikaa miehen asenteessa?"
Mitä merkitystä tuolla on? Tärkeämpää sinun olisi miettiä, miksi ihmeessä viitsit kuunnella itsesi ja elämäntapasi mollaamista. Onhan sinulla sellaisiakin ystäviä ja tuttavia, jotka arvostavat sinua ihmisenä eivätkä mittaa arvoasi materiassa tai siinä, kuinka voivat pönkittää omaa egoaan sinun kustannuksellasi.
Saattaa olla että mies on pannut pääsi niin pyörälle, että olet unohtanut muutaman perusasian.
Voit kysyä aidosti kiinnostuneena asioita. Voit kysyä "Mikä minussa kiehtoo sinua? Kun olemme niin erilaisia."
Ja myös että "Sinä kun olet niin oppinut, niin anna mä kysyn: miten ihminen voi päästä pois riittämättämyyden tunteista? Mitä pitäisi tapahtua, että sinä pääsisit?"
Kysy ja vaadi rehellinen vastaus.