viime aikoina on alkanut tuntumaan siltä, että tuo on enemmän sääntö kuin poikkeus
Voiko mies oikeasti valita naisensa pelkän
ulkonäön perusteella?
593210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
niin varmasti.
tytöistä on sitten enemmän sun mieleen?
Viittaatko tuohon "Sopisivat toisilleen" - aloitukseen?
varmaan tyttis79.
kuulostaa yhtä lapselliselta.
siihen, arvasit oikein.
ketä? saimia ja aurinkoa? =P
jälkimmäinenkin tosin pyörii täällä satunnaisilla nimimerkeillä.
aivan.
En mä tiedä kumpi voitti.
Ja muutenkin... Ketään ei kiinnosta... enää
eilen karkasi vähän käsistä, mut unohdetaan se.
Tänään uusi päivä. =)
ovat...
tällä tarkoitat? =)
eläimellisesti valtoimenaan :)
on kyllä totta! =)
Pieni kipinä ja vähän yllytystä niin mustakin löytyy uusia puolia... =D
No hard feelings Kuono ja Aurinko...
Tämän takia en enää tähän ketjuun viitsi kommentoida sen enempää :)
ensimmäinen asia joka näkyy, mutta ei se ainut tekijä ole.
Varmasti on heitäkin, jotka tekee valinnan pelkästään ulkonäön perusteella.
perusteella miehet valitsevat naisen lompakon paksuuden mukaan.
Ei silti, olen myös kaunis. :)
varmaankin lompakon perusteella valitseminen on se yleisin ilmiö. :)
Naisen täytyy panettaa miestä, siitä on lähdettävä
sekin vaikuttaa ihan helvetisti siihen, ei sitä kieltäminen. Toisaalta ei se ainakaan mun kohdalla tarkota sitä että oisin automaattisesti kaikista pantavimpien ja kauniimpien naisten perään. Soppeli itseensä nähden kait on avain onneen näissä asioissa.
se on täysin mahdollista...miksipäs ei, eihän naisilla ole koskaan rumempaa äijää mitä he on
...hyvin usein ulkonäkö on se ainoa asia, jonka perusteella tehdään päätös haluaako tutustua toiseen ihmiseen vai ei. Eihän sitä tuntemattomasta ihmisestä monestikaan muuta tiedä kuin sen että miltä se näyttää.
Seuraavaksi ratkaisevaan rooliin nousee ns. ensivaikutelma....
(Ihan samalla tavalla naisetkin menettelee, jopa sinä vaikka muuta itsellesi väittäisitkin.)
Nainen valitsee korvillaan ja mies silmillään, onneksi poikkeustapauksia kuitenkin löytyy.
..kai kuitenkin käyttää molempia aisteja, ensin silmiä ja sitten korvia..ainakin pidemmän päälle luulen,että se mitä toinen suustaan päästelee on myös aika olennaista,miehillekkin.
En mä ainakaan edes lähestyis miestä joka ei vaikuttais ulkoisesti puoleensa vetävältä. Tää ei tarkota sitä,että miehen tulis olla mikään adonis vaan sitä,että löytyy tiettyjä ominaisuuksia ja ulkoisia piirteitä jotka herättää kiinnostuksen. Eli kyllä kai se naisillakin on ihan yhtä lailla kumppanin ulkonäöllä merkitystä?
Kuitenkin pelkän ulkonäön perusteella kumppaninsa valitsevat taitaa olla aika harvassa..siis kun puhe todella on kumppanista,eikä yhden yöstä.
Kuultu muuttaa sitä mikä näkyy edellyttäen et pääsee sille etäisyydelle.
Miehelle kuultu ei muuta miksikään sitä mikä näkyy ?
Ensisijaisesti mies perustaa kaiken sille mikä on näkyvää. Nainen voi kiinnostua miehestä muustakin syystä kuin pelkästään näkyvästä. Naisella on sellainen taipumus alkaa nähdä asioita eritavalla kun ihastus alkaa ottaa vallan :)
No joo..Tuo toimii mun kohdalla ehkä niin,että jos joku adonis tulee sönköttään jotaki pashaa niin kiinnostus lopahtaa täysin..mutta jos joku,ketä en toista kertaa vilasis tulee puhumaan viisaita niin en mä kyllä tiedä saisko se siltikään syttymään..
Mutta musta on oikeesti aika huolestuttavaa,ettei miesten mielestä ole mitään merkitystä sillä mitä nainen suustansa suoltaa? Siis ei missään vaiheessa? Et jos sä aattelisit perustavas perheen jonku hemasevan naikkosen kanssa niin sua ei yhtään haittaa vaikka ainoa josta nainen jauhaa on uusin muoti ja huulipunien sävyerojen merkittävyys? Sä olisit ihan valmis kuunteleen sitä seuraavat 50vuotta ihan vaan siks,että se mitä sä näät on "kaunista"?
Ja tottakai nainen voi kiinnostua miehestä muustakin kuin näkyvästä syystä, yleensähän näin onkin. Mulle on kuitenkin tärkeetä myös se,että mies miellyttää myös silmää. Pitää kuitennii olla sellanen ketä kestää kattella.
Joo..kaikenlaisia ruusunpunasia laseja sitä on ihastuessaan tullu päähän viriteltyä eikä asioita aina nää sellasina kuin ne oikeesti on. Ei nää eikä kuule.
Musta-valkoista kuitenkaan.
No joo, sie olet sen verran nuori typsy ja aika muuttaa ajatuksia. Sinullekkin jos sellainen mies joka ei ulkonäöllisesti heti simmua ole kiinnostanut tulis höpöttään oikeista asioista ja vielä sinua kiinnostavalla tavalla niin kyllä kummastu tuo ulkoinen alkaisi muuttumaan. :)
Onhan sillä merkitystä mitä nainen suustaan ulos suoltaa ainakin silloin jos aletaan ajatteleen mahdollista jatkoa, kyseessä olikin lähinnä verrata noita alkukiinnostusten vaiheita. Miehelle näkyvä merkitsee huomattavasti enemmän kuin naiselle, poikkeuksia onneks kuitenkin on.
Ruusunpunaiset lasit on paha juttu mut vielä pahempi taitaa olla se jos ne puuttuvat kokonaan. Ihastuminen ja sen jatkuminen perustuu kuitenkin näkymään tuolta lasien takaa sekä niiden aiheuttamaan asioiden vääristymään. Jatkon määrää taas sit realiteetit ja se mitä näkee kun nuo lasit putoavat silmiltä sekä kun tutustuu ihmisen todelliseen minään.
Ilman noita laseja ihminen suhtautuisi toiseen liian realistisesti eikä ihastumista välttämättä tulisi ollenkaan.
mahdatko olla tosissasikaan?
Ainakin kaikki parisuhteeni ovat muodostuneet siten, että ensin olen kiinnostunut naisesta ihmisenä ja miten meillä synkkaa keskenämme ja sitten yhtäkkiä huomannut, että tämähän on fyysisestikin viehättävä.
On, niin kuin tuos alussa jo mainitsin.
Suurimmalta osin fakta on kuitenkin se et mies perustaa kiinnostumisen kaikkeen näkyvään.
Edelleen puhutaan kiinnostumisesta eikä suinkaan parisuhteesta !
Ei ole musta-valkoista ihmisen tunne-elämä, on sitten nuori taikka vanha.
Totta on sekin,että aika muuttaa ajatuksia. Melko heikostihan se menis jos ei elämästä mitään oppis. Mä kuitenkin tässä vaiheessa tiedän mikä mut sytyttää ja mikä ei, sekin saattaa ajan myötä muuttua. Ja varmasti niin tapahtuukin.
Tämä ei edelleenkään tarkoita sitä,etteikö Matti Meikäläinen viisaiden puheiden kanssa saisi kiinnostusta heräämään. Mutta edelleen siinä Matti Meikäläisessä tulee olla jotain mikä alusta alkaen vetää puoleensa myös fyysisesti jos tähtäimessä on pidemmän ajan suhde. En mä pelkkää platonista suhdetta haluais kuitenkaan ja fyysisessä suhteessa sen toisen osapuolenhan on kuitenkin miellytettävä tavalla tai toisella silmää. Useimmissa ihmisissä kuitenkin tällaisia piirteitä on paljonkin, se suun avaaminen sitten joko tekee näistä piirteistä joko vielä hurmaavampia tai pyyhkii ne kokonaan pois.
Alkukiinnostushan molemmilla sukupuolilla herää ihan varmasti siitä ulkoisesta olemuksesta. Eihän nainenkaan nää,että mitä miehen mielessä liikkuu joten pitäähän sitä kokea se fyysinen kiinnostus ennen kuin juttusille lähtee.
Joo ja aivan samaa mieltä olen noista ruusunpunaisista laseista. Aevan näin.. ja pettymyksiä tulee mutta jos on epäileväinen ja kyyninen niin eihän siinä kovin pitkälle pääse.
..riippuu ihan siitä missä olosuhteissa naisen/miehen tapaa. Ja näistä olosuhteista riippuu se,että mitkä ominaisuudet toisessa ensimmäisenä huomaa. Tottakai ihmisen pitää olla koko pakettina kiinnostava,että asia mihinkään etenee mutta aina yksi asia johtaa toiseen ja usein se,mitä näät on ensimmäinen minkä ihmisestä huomioit (jos oletetaan,että kyseessä on entuudestaan tuntematon henkilö). Se ei tarkoita sitä,että toisen pitää olla maailmanluokan malli jotta kiinnostuis, alkukiinnostukseenhan riittää pelkkiä yksittäisiä juttuja kuten valloittava hymy.
Kyllä merkitystä on silläkin mitä nainen sanoo. Jos vaikka nainen on miten upea mutta jo ensimmäisestä lauseesta selviää, että se on joku vittumainen naistutkija niin EI kiitos.
en tietenkään kiistä ulkonäön merkitystä. Kaikki parisuhteeni ovat kuitenkin alkaneet edellä kuvaamallani tavalla. Toki heidän ulkonäössään jokin on miellyttänyt minua heti ensitapaamisella, mutta varsinaisesti olen huomannut heidän viehättävyytensä vasta ajan kanssa. Rakkaushan muuttaa rakastetun kovin kauniiksi.
Asioita mihin tuskin kukaan pystyy antamaan mitään selventävää vastausta. Kiinnostus toiseen ihmiseen on sen verran monimuotoinen asia ja siitä tuskin kirjoittaja itsekkään on omalta kohdalta selvillä miten se oikein menee.
Jokainen kiinnostus sekä tutustuminen on tapauskohtainen ja kiinnostusten sekä epäkohtien summa määrää sen et jatkuuko vaiko eikö.
Tämä omien mieltymyksien ja kiinnostusten verho pitäisi välillä ottaa vähän alemmaksi eikä suinkaan pitää niistä kiinni kynsin ja hampain, aina ei välttämättä kannata toista tyrmätä ensivaikutelman perusteella. Tästä sain itse juuri hyvän esimerkin.
Kiinnostus ei välttämättä herää ensimmäisellä, ei toisella eikä edes kolmannellakaan tapaamisella kaikki voi tulla vasta paljon myöhemmin kun löytää sen todellisen ihmisen sieltä kaikkien verhojen takaa.
"Kiinnostus ei välttämättä herää ensimmäisellä, ei toisella eikä edes kolmannellakaan tapaamisella kaikki voi tulla vasta paljon myöhemmin kun löytää sen todellisen ihmisen sieltä kaikkien verhojen takaa."
Näinpä näin..löytyy se ihmisen todellinen luonne.
hyvin kirjoitettu, erittäin monimuotoinen tapahtumahan se on, jossa vaikuttavat oikeastaan kaikilla myös tiedostamattomat tarpeet.
Sen todellisen ihmisen löytäminen voikin olla todella vaikeaa, samoin kuin todellisen itsensä paljastaminen.
"Rakkaushan muuttaa rakastetun kovin kauniiksi."
Voisko sitä enää paremmin sanoa? :)
Näihin kuviin,näihin tunnelmiin... nyt itteä niskasta kiinni; kotihommien vuoro.
Nää jutut on sen verran korkea luokkaista matematiikkaa et pää siinä sekaisin menee jos liian kiivaasti alkaa miettimään.
Todelliseen kiinnostumiseen vaikuttavat kaikki tekijät, eivät pelkästän henkilöt itse vaan myöskin ulkoisilla tekijöillä on suuri merkitys.
Yksinkertaisesti jopa aika ja paikka ottaa yllättävänkin suuren osan siitä et kohtaavatko kaksi ihmistä toisensa oikealla tavalla.
Molempien henkilöiden ajatukset, fiilikset, elämäntilanteet, ym vastaavat vaikuttavat suuresti.
Tästä on joskus aikaisemminkin keskusteltu et onko näissä asioissa kaikki pelkkää sattumaa vai asettaa jonkinlainen kohtalo siihen oman osansa myös ?
Ja sen löytyminen ei olekkaan sit ihan yksinkertainen tehtävä. Osa ihmisistä pystyy sen näyttämään jo ensitapaamisella kun taas jotkut eivät siihen pysty koskaan.
Ai että kuinka kaikki olisi helpompaa kun jokaisesta näkisi tuon todellisuuden jo heti ekä vasta vuoden päästä. Saattais moni säästyä monilta haavoilta ja monet löytäisisivät todellisen onnen.
sitä monien vastoinkäymisten takia alkaa olla varovaisempi. Tai kuka mistäkin syystä. Itsellä ehkä on pikemminkin se ongelma,että olen liiankin avoin ja näytän liiankin helposti todellisen minäni mikä sitten taas myöhemmin saattaa kostautua. Kai sitä iän myötä sitten alkaa myös varovaisemmaksi ja kyynisemmäksi ;)
Ei ole pahaksi kuhan vaan se ei tuo sitä ilmiötä et aletaan aina vertaamaan toista edellisiin, tämä on useimmiten se viimenen sekä pahin virhe.
Kaikkeen pitäisi pystyä suhtautumaan avoimesti ja ilman mitään ennakko ajatuksia sekä odotuksia muuten asiat eivät ala eteneen tyhjältä pöydältä.
itse olen aina valinnut puhtaasti ulkonäön perusteella naiseni, paitsi ihan helvetinmoisessa kännissä.
Se vaan on niin, että ihmisen ulkoinen olemus on se joka näkyy ja joka saa kiinnostuksen heräämään.
Luonne paljastuu myöhemmin, kun ensi-ihastus jää taakse. Jos luonne on ok, voi suhde jatkua, jos taas ei luonteet natsaa, niin sitten kattellaan uutta.
Nokka pystyssä kulkevat naiset vain luulevat niin.
siitä, että en kelpaa kenellekään ulkonäköni takia pitää siis paikkaansa.
ja hyvän näköinen sä olet.
Kylmä tosiasia on, että jos mä olisin niin hyvännäkönen kun ihmiset väittää, mun ei tarttis kärvistellä puutteessa ja sinkkuna vuostolkulla.
Jos sun fetissit pelottaa miehet pois?!
..kelpaa. En usko. Montaako miestä oot viimeisen kuukauden aikana yrittänyt pokata?
...
pienimuotoinen kenkäfetissi ei kiinnosta ketään. Toisaalta en ole kenenkään treffipalstoilla nähnyt etsineen satanistigoottiennustajakirjottajaa.
milloin ensin kerran kiinnostuit kirjoittamaan paskasta? Sillehän selvästikin on kysyntää eli paskafetissin suosio on taattu.
Jonkun itsesääli jyllää pahemman kerran ?
Tuolla väittämällä ammut puskaan ja huolella !
mua on pieru- ja paskahuumori kiinnostanut. Vahingossa päädyin tienaamaan sillä. Kirjoitin pari juttua nettiin ja positiivisen palautteen rohkaisemana lähetin jutut päätoimittajalle. Hän ihastui tyyliini ja sujuvaan kerrontaan, jonka jälkeen olen saanut kirjoitella novelleja oikein urakalla.
(jos syvemmin asiaa miettii) siitä ei voi kylliksi puhua. On se niin olennainen osa ihmisen elämää...
aika hullua, että paskaa hävetään, vaikka se on maailman luonnollisin asia.
..."passikuvissa" ei näy mitään vikaa mikä karkoittaisi KAIKKI miehet. Katooko ne miehet maisemista ennen kuin saat suun auki vai vasta sen jälkeen?
mä olen päätellyt. Koska ihmiset mut tavattuaan kehuu mua mukavaks, hauskaks ja vilpittömäks ihmiseks, joiden piirteiden luulisi olevan korkealle arvostettuja arkipäivän yhdessäolossa, syyn täytyy olla ulkonäössä. Myönnän kyllä, että jotkin harrastukseni varmasti karsivat heikkohermoisimpia, mutta kun ympärilleen katselee, niin onhan sitä vaikka minkälaiset idiootit pariutunu ja lisääntyny.
tuota suuta tulee "siinä mielessä" avattua, kun lopputuloksen jo tietää.
Kaunis päivä näin käy myös sinullekkin, eikä sun ulkonäössäsi mitään vikaa ole.
Korkeintaan ajatusmaailmassa olis hivenen korjaamisen varaa ;)
Kyllä minä näen tarpeeksi läskejä ja rumia ihmisiä uimahllissa ja myös muuallakin. EIkä se rajoitu tuohon ylipainoon vaan siitä johtuviin muihin sairauksiin kuten diabetes ym. eli voi olla, että ajattelen liikaa järjellä. Mutta kun seisoo sitten rinnalla niin sen pitää olla hyvä kanssa ettei tarvii kurkkia "muihin pöytiin".