Lääkärin määräys

täälläkin, enkä koskaan ole saanut siihen mitään kunnon selvitystä. Sanottiin vaan, että on pienentynyt eikä se siitä enää nouse. No ei ole noussutkaan, tilavuudet olleet 70-75% viitearvoista (ollut normaali ainakin vuosia sitten).

Muut arvot reagoivat avaavaan lääkkeeseen, mutta minullahan on myös astma.

Keuhkokuvien tulkinnasta en tiedä mitään, omani ovat kuulemma olleet kunnossa paitsi kun on ollut keuhkokuume päällä. Jälkeenpäin asia on alkanut epäilyttää kyllä, kun on tullut alveoliittiepäily. Mitähän keuhkokuumeita ne ovat olleet?

Toivottavasti lääkärisi selvittää selkokielisesti mistä oikein on kyse (toivottavasti hän itsekään tietää).



Keuhkojen toimintakokeet
Lääkärin käsikirja
8.2.2007
Vuokko Kinnula


Spirometria

Periaate
Spirometrialla mitataan keuhkotilavuuksia (staattinen spirometria) tai keuhkotilavuuksien muutoksia aika- tai virtausakselilla (dynaaminen spirometria).

Aiheet
Obstruktiivisten keuhkosairauksien (astma, keuhkoahtaumatauti) diagnostiikka ja seuranta
Restriktiivisten keuhkosairauksien (esim. keuhkokudossairaudet) diagnostiikka ja seuranta
Työkyvyn arviointi
Leikkaus- ja toimenpidekelpoisuuden arviointi
Säde-, leikkaus- ja lääkehoidon vaikutusten seuranta

Esivalmistelut
4 tuntiin ei pidä tupakoida.
2 tunnin ajan tulee olla syömättä vahvaa ateriaa ja juomatta kahvia tai kolajuomia.
2 tunnin ajan on vältettävä fyysistä rasitusta ja kylmän ilman hengittämistä.
On levättävä vähintään 15 min.
Lääkitys keskeytetään, jos kyseessä on diagnostinen tutkimus.
Beetasympatomimeetit, antikolinergit ja leukotrieeniantagonistit: 1–4 vrk.
Teofylliini, yhdistelmävalmisteet, yskänlääkkeet: 3 vrk
Kortikosteroidit: vaikutus on pitkäaikainen, eikä sitä tunneta täsmällisesti (viikkoja), joten säännöllisen lääkityksen aloittamista tulisi välttää, kunnes (astma)diagnoosi on varmistunut.
Antihistamiinilääkitystä ei tarvitse keskeyttää ennen diagnostista spirometriaa.
Vuorokausivaihtelun takia tutkimus on tehtävä astman seurannassa joka kerta samaan vuorokaudenaikaan.

Vasta-aiheet
Akuutti hengitystieinfektio 2 vk:n sisällä
Vaikea sepelvaltimotauti
Vaikeat sydämen rytmihäiriöt (bronkodilataatiokoe voi provosoida)

Laitteisto
Spirometrit laboratoriokäyttöön ja taskukokoiset turbiinispirometrit
Laitteiden tulisi täyttää Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen laatustandardit.
Laadunvalvontaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2 3.
Henkilökunnan koulutus ja jatkokoulutus
Laitteiston kalibrointi ja laitteistokohtainen huolto
Suomalaisten aikuisten yhtenäiset sukupuolen, iän ja pituuden mukaiset viitearvot 1 2 3

Menetelmät ja suureet

Staattinen spirometria
Tärkein suure on hidas vitaalikapasiteetti (VC).
Suositeltavin on inspiratorinen vitaalikapasiteetti (maksimaalisen uloshengityksen jälkeen maksimaalinen hidas sisäänhengitys).
Suurin kolmesta rekisteröidään.
Suurimman ja toiseksi suurimman mittaustuloksen ero ei saa ylittää 0.2 litraa.

Dynaaminen spirometria (tilavuus-aikarekisteröinti; kuva 2)
Maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen mahdollisimman nopea ja täydellinen ulospuhallus
Suureet
Nopea vitaalikapasiteetti (FVC)
Sekuntikapasiteetti (FEV1)
FEV1:n prosenttinen osuus FVC:stä (FEV %)
Tulokset korjataan kehon lämpötilaa vastaaviksi (BTPS = body temperature standard pressure saturated), koska uloshengitetty ilma jäähtyy matkalla spirometriin.
Suurin ja toiseksi suurin FEV1 ja FVC eivät saa poiketa toisistaan yli 4 %; epäluotettavaa rekisteröintiä ei tulisi tulostaa.
Dynaaminen spirometria (virtaus-tilavuusrekisteröinti; kuva 3)
Suoritetaan kuten tilavuus-aikarekisteröinti.
Suureet
FVC, FEV1, FEV%
Uloshengityksen huippuvirtaus (PEF)
Virtaus tilavuuden ollessa 75, 50 sekä 25 % FVC:stä (MEF75, MEF50, MEF25)
PEF ja MEF75 ovat riippuvaisia lähinnä suurten hengitysteiden läpimitasta, puhallukseen käytetystä lihasvoimasta ja keuhkojen kimmoisuudesta.
MEF50 ja MEF25 ovat enemmän riippuvaisia keskisuurten ja pienten hengitysteiden läpimitasta, kimmoisuudesta ja lihasvoimasta.
MEF50:een ja MEF25:een liittyy paljon virhemahdollisuuksia. Keuhkoahtaumatauti- ja astmadiagnoosi asetetaan FEV1/FVC-arvojen perusteella.
Usean puhalluksen käyrät rekisteröidään päällekkäin (verhokäyrä); muista käyristä selvästi poikkeavaa käyrää ei oteta mukaan 4.

Bronkodilataatiokoe
Aiheet

Palautuvan (reversiibelin) ahtauman toteaminen astmadiagnostiikassa
Astman lääkehoidon riittävyyden arvioiminen: potilaan normaali lääkitys ohjeen mukaan (lääkkeen käyttö varmistettava ja ajankohta merkittävä tutkimuspöytäkirjaan)

Suoritus
Spirometria tai PEF ennen sympatomimeetin (esim. 0.4 mg salbutamolia) inhalointia ja 10 min sen jälkeen

Tulkinta
Astmaan viittaavat, merkitsevät muutokset lähtöarvosta sekä vähimmäismuutokset ovat
FEV1ja/tai FVC 12 % (0.20 l)
PEF 15 % (60 l/min, PEF-mittarilla mitattuna)
Muutoksen prosenttiarvon laskemisessa auttaa tietokoneohjelma 1.

Tyypillisiä tulosprofiileja

Astma
FEV1, FEV %, PEF (myös MEF50 tai MEF25) on pienentynyt, mutta voi olla ajoittain normaali lievässä tai hyvin hoidetussa astmassa.
VC, FVC ovat useimmiten normaalit.
FVC voi olla pienentynyt ("dynaaminen restriktio") vaikeassa astmassa, jolloin VC voi olla FVC:tä selvästi suurempi.
Bronkodilataatiokokeessa todetaan merkitsevä vaste.
Huom! MEF50 ja MEF25 ovat huomattavan alttiita puhallustekniikan vaihteluille. Niiden arvo ilman muissa suureissa havaittuja muutoksia on rajoitettu.

Keuhkoahtaumatauti (COPD)
FEV1, FEV % tai PEF on
pienentynyt jatkuvasti, alkavassa taudissa normaalin rajoissa.
MEF50 ja MEF25
pienenevät usein jo taudin alkuvaiheessa, jopa ennen kliinisiä oireita (pienten hengitysteiden obstruktio).
Varsinkin emfyseemassa MEF50 ja MEF25 voivat olla hyvin pieniä ("kollapsi"-tyyppinen löydös).
FVC on usein myös pienentynyt ("dynaaminen restriktio").
Bronkodilataatiokokeessa ei todeta merkitsevää vastetta.

Restriktiivinen keuhkosairaus
Syitä
Keuhkokudosprosessit (alveoliitti, fibroosi)
Keuhkokudoksen ulkopuoliset syyt (pleurakamara, pleuraeffuusio, rintakehän tai rintarangan poikkeavuudet, lihavuus)
VC ja FVC ovat pienentyneet.
FEV1 ja PEF ovat pienentyneet (mutta FEV % normaali).
Bronkodilataatiokokeessa ei todeta merkitsevää vastetta.

Leikkauskelpoisuus
Karkea sääntö: elektiivisissä leikkauksissa FEV1:n tulisi olla yli 1 l 4.
Arvoja on syytä verrata ikään ja sukupuoleen suhteutettuihin viitearvoihin

tilavuus pieni (ns. FVC), niin sinulla allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus.

Valkoinen rgt:ssä tarkoittaa juuri sitä, että siellä on häikkää. Rgt-säteet eivät läpäise näitä valkoisia kohtia hyvin. Musta on merkkinä siitä, että säteiden kulkua hidastavaa ei ole.

Pitää pitää mielessä, että myös sairastuneilla keuhkorakkulatulehdus lakkaa jo n. viikossa, jos vain altistuminen loppuu. Ei silloin voi mitata mitään, jos halutaan saada sairaus selville.

Lääkärisi on muuten umpikiero, koska ei kerro totuutta. Tottakai FVC paranee, jos tulehdus keuhkoissasi vähenee. Ilmaa menee silloin enemmän keuhkoihin.

Sinun piti puhaltaa sen takia hiljaa, koska alveoliitista johtuen pienet hengitystiet ovat normaalia pienempiä. Keuhkojen tilavuus pitää mitata ns. nopealla VC:llä (fast FVC), jotta alveoliitti näkyisi. Siis sinun pitäisi puhaltaa voimakkaasti eikä hitaasti.

Aivan varmasti sadisti lääkärisi nukkuu seuraavan yönsä hyvin, koska ajatteli jälleen kerran kusettaneensa kosteusvauriokohteessa sairastunutta. Tämä on se ns. käypä-suositus, jonka STM on laatinut.

"Minkä takia lääkärini haluaa että menen puhaltamaan spiroa, kun minula on maailman paras päivä (keuhkojen suhteen)? Mitä hän hakee?"

Minulla on astma, joka vaivaa keväisin ja kesäisin siitepölyaikaan. Lääkärini passitti minut spirometriaan talvella, jolloin olen oireeton. Tarkoitus oli tutkia, onko oireettomassakin vaiheessa keuhkoputkissa tulehdusta ja supistumisherkkyyttä, jota vain itse luulen normaalitilaksi kun olen siihen niin tottunut. Jos sellaista olisi ollut, se olisi ollut aihe ympärivuotiseen lääkitykseen. Onneksi tulos oli minulla normaali ja lääkitykseksi riittää kortisoni-inhalaatiot siitepölyaikaan.

Ehkä sinun tilanteessasi on samantyyppinen tieto haussa?